Helsinki etsii Savoy-teatterille kaupallista toimijaa, jota kaupunki kuitenkin tukisi

Lopullista päätöstä Savoy-teatterin kohtalosta ei olla tehty, mutta kaupallinen kumppani pyritään löytämään vuoden loppuun mennessä. Säästötavoitteita uudella mallilla ei kaupungin toimialajohtajan mukaan ole.

Savoy-teatterille etsitään kaupallista toimijaa, mutta Helsingin kaupunki ei ole tehnyt asiasta lopullista päätöstä.

6.10. 17:20

Helsingin kaupunki etsii kaupallista kumppania niin sanotun public private -mallin muodostamiseksi Savoy-teatterille. Tarkoitus on löytää vastuun toiminnasta ottava kumppani vuoden loppuun mennessä.

Helsingin kaupunki säilyisi merkittävänä rahoittajana taatakseen, että Savoy-teatterin nykyinen musiikin marginaaleja ja vähemmistöjen kulttuureita esittelevä malli jatkuisi. Kaupungin rahaa voitaisiin antaa uudessa mallissa suoraan esiintyjille ja sisältöihin.

Jos mieleinen kumppani löytyy, uuteen malliin olisi tarkoitus siirtyä aikaisintaan vuoden 2024 alusta.

Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ole vielä tehnyt lopullisia päätöksiä Savoy-teatterin tulevaisuudesta.

Säästötavoitteita muutoksella ei ole, kertoo kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan vs. toimialajohtaja Laura Aalto.

Nykyisin kaupunki tukee Savoy-teatteria yli 700 000 eurolla, josta vuokrakulut ovat 350 000 euroa.

Kaupungin käsitys on, että vuokranantaja Alhström Capital olisi valmis pitämään Savoyn tai sen kaltaisen toimijan talossa.

Taustalla on neljä skenaariota, jotka esiteltiin selvityshenkilö Outi Raatikaisen 57-sivuisessa raportissa.

Kaupungin toimialajohtoa eivät ainakaan tässä vaiheessa kiinnosta muut skenaariot, joista esillä olivat kaupungin luopuminen Savoy-teatterista, jatkaminen nykyisellään tietyin kohennuksin ja Savoy-teatterin muokkaaminen kaupunkikonserniin kuuluvaksi osakeyhtiöksi Finlandia-talon tapaan.

Entä jos järkevää kumppania ei löydy?

”Sitten jatkamme muidenkin skenaarioiden selvittämistä”, Aalto sanoo. ”On kuitenkin merkkejä, että tähän löytyy kiinnostusta.”

Kaupallisista toimijoista Tavastiaa ja festivaaleja pyörittävä Juhani Merimaa oli yksi selvitykseen haastatelluista. Hän sanoo nykymallin osoittaneen toimivuutensa.

”Tapahtumien määrä, laatu ja katsomon täyttöaste ovat kunnossa. Savoy-teatterissa on korvaamaton 700 hengen istumakatsomo juuri sellaiselle musiikille, mitä siellä tehdään ja mitä muualla ei juuri toteudu”, Merimaa huomauttaa.

”Kaupunki toimii jo nyt hybridimallilla, jossa se tuottaa jotain itse ja vuokraa osan illoista muille tekijöille. Lisäksi on Espan lavan toiminta. Mitä mallin muutos toisi tähän lisää?” hän kysyy.

Ihmetystä ja huolta kaupungin suunnitelmista levisi sosiaalisessa mediassa jo ennen torstai-iltapäivänä julkaistua kaupungin tiedotetta.

Selvityksessä muistutetaan, että Savoyn yleisömäärä kasvoi ennen pandemiaa viidessä vuodessa peräti 88 prosenttia ja sen omarahoitusosuus on korkea.

Miksi siis muuttaa mallia, jos säästöjä ei etsitä?

”Sanoisin, että on hyvä kaupunkina haastaa myös omaa toimintaamme”, Aalto sanoo.

”Taustalla on kaupungin palvelustrategia ja kulttuurivisio, joista poliitikot ovat päättäneet. Näissä linjauksissa itse tuottaminen ei ole itseisarvo.”

Aalto sanoo, että yleisön näkökulmasta ”mahdollisimman vähän” tulisi muuttua Savoy-teatterin toiminnassa.

Henkilökunta on kuitenkin epäselvässä tilanteessa ja heidän kanssaan ”muodostetaan yt-prosessi”, henkilökunnalle osoitetussa saatteessa kerrotaan.

”Yhteistoiminta on normaalia vuoropuhelua. Ajatuksena on, että kaikilla pysyy työsuhde Helsingin kaupunkiin vastaavan kaltaisissa kulttuuriin liittyvissä töissä”, Aalto sanoo.

Se voisi tarkoittaa henkilökunnan siirtymistä esimerkiksi kaupungin alueellisiin kulttuurikeskuksiin.

”Savoy-teatterin henkilökunta on ollut mukana keskusteluissa koko syyskuun ajan. Jatkamme todennäköisesti ainakin vuoden 2023 toimintaamme täysillä ja suurella pieteetillä, jotta Savoy-teatterin merkitys Helsingin keskustassa vain kasvaa. Ihailen henkilökunnan motivoitunutta työotetta epäselvässä tilanteessa”, Savoy-teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä kertoo HS:lle.

Hän arvioi, että kaupunki saa nykymallissa varsin pienellä panostuksella todella paljon. Myöskään Loponen-Kyrönsepän mukaan mallin muuttaminen ei todennäköisesti toisi erityisiä säästöjä kaupungille.

”Olen avoin sillekin, että public private -malli voi toimia. Mutta se voi olla myös vaativin malli saada toimivaksi kaikkien osapuolten kannalta”, Loponen-Kyrönseppä huomauttaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat