Ujo ja saamaton pikku­sisko käy pimeyttä vastaan vauhdikkaassa seikkailu­kertomuksessa

Kalmanperhon kutsu on Ulpu-Maria Lehtisen esikoisromaani ja ensimmäinen osa trilogiaa, jonka seuraava osa ilmestyy jo ensi vuonna.

Tampereella asuva Ulpu-Maria Lehtinen piirtää verkossa julkaistavaa Almost True Stories -sarjakuvaa, joka ammentaa tekijänsä omasta elämästä.

26.10. 2:00

Fantasiaromaani

Ulpu-Maria Lehtinen: Kalmanperhon kutsu. 509 s. S&S.

Olisipa elämä mukavaa, jos olisin yhtä rohkea ja sosiaalinen kuin isoveljeni, jolla ystäviä ja hauskoja juhlia riittää. Ulpu-Maria Lehtisen 14-vuotias päähenkilö Lilja kamppailee varmasti monelle tutun identiteettikriisin kourissa joka vain pahenee, kun hän joutuu muuttamaan Joonatan-veljensä kanssa maalle mummon luokse. Edes uutena tyttönä kukaan ei näe häntä.

Näkymättömilläkin on silti salaiset voimansa.

”Olisitpa sinä poissa”, Lilja lopulta huutaa veljelleen, ja vinttikamari pimenee. Pimeys valtaa myös Joonatanin mielen, ja Lilja seuraa pääkallokuvioista yökköstä metsään. Seikkailu alkaa.

Kalmanperhon kutsu on Ulpu-Maria Lehtisen (s. 1984) esikoisromaani ja ensimmäinen osa trilogiaa, jonka seuraava osa ilmestyy jo ensi vuonna. Lehtinen on käsikirjoittaja, sarjakuvataiteilija, freelance-copywriter ja toimittaja, joka esimerkiksi piirtää verkossa julkaistavaa Almost True Stories -sarjakuvaa. Vankka ammattikirjoittajan tausta näkyy esikoisessa: Kalmanperhon kutsu on rikas ja vauhdikas seikkailukertomus, joka olisi helppo nähdä vaikka tv-sarjana.

Perhonen johdattaa Liljan toiseen maailmaan, omamme menneitä vuosisatoja muistuttavaan todellisuuteen, jossa ahneet kuninkaat hallitsevat tiukasti yhteiskuntaluokkiin jakaantuneita valtakuntiaan.

Lilja löytää syrjäisen, köyhän pienen Kalmansyrjän kylän keskeltä metsää, ja saa luvan asettua asumaan. Ystäviäkin löytyy: toimelias Aurelia ja parantaja Jiro, sekä myöhemmin kylään tupsahtava salaperäinen Roland. Ihastumiset porisevat pian pinnan alla.

Esimerkiksi Twilight-sarjasta tuttu kolmiodraama on turhankin tiheästi käytetty kuvio nuortentarinoissa, mutta Lehtinen jättää romantiikan ympärille riittävästi tilaa. Kalmanperhon kutsu tuntee kaanoninsa, ja hyödyntää myös muita fantasiakirjallisuuden suosikkeja kuten C. S. Lewisin Narniaa tai J. K. Rowlingin Harry Pottereita iloisesti, toiseen maailmaan johtavaa piilotettua ovea myöten.

Tuttujen elollisten lisäksi toista maailmaa asuttavat myös kalmavat, pelottavat öiset olennot, ja niiden myötä leviävä salaperäinen mielen sairaus, valveille seuraavat painajaiset – masennus ja harhanäyt vievät sängyn pohjalle ja imevät elämän. Mielenterveysongelmien käsittelyn lisäksi myös suomalainen muinaisusko vainajien palvontineen on kalmavissa hienovaraisen kekseliäästi läsnä.

Kalmanperhon kutsussa pimeys on hiipimässä toisen maailman kimppuun, mutta meidän maailmassamme se on jo kaikkialla, hitusina ja palasina, meidän oman toimintamme kautta, kalmanperho kertoo Liljalle. Ilmastokriisi ja ihmiskunnan ahneus ovat olleet viime vuosina fantasiakirjallisuudessa erityisen vahvasti esillä.

Kerskakulutuksen järjettömyys on Lehtiselläkin tähtäimessään, mutta Kalmanperhon kutsu väistää liian osoittelevuuden tyylikkäästi. Dystooppisen luovuttamisen sijaan romaani viestittää pikemminkin toiminnan merkitystä; pimeän karkottamista yhdessä.

Ystäviä ei jätetä, tuntematonta autetaan – ja on se isovelikin aika mahtava. Perhe ja ystävät ovat Kalmanperhon kutsussa tärkeitä, mutta niin on myös oma itse. Liljan kehityskertomus etenee suoraviivaisesti ujosta ja saamattomasta pikkusiskosta kohti koko maailman pelastajan titteliä – vankasti fantasiaromaanin perinteitä kunnioittaen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat