Jutun kirjoittajat vierailivat Venäjän šamaanifestivaaleilla 2019. Festivaalin järjesti Aina Sininen Taivas -šamaanijärjestö.

Šamaanit rummuttavat Venäjällä sodan puolesta

Venäjällä vainajienkin henget värvätään sotaan.


23.10. 2:00 | Päivitetty 23.10. 13:34

Venäjällä 1990-luvulla jokaisella itseään kunnioittavalla liikemiehellä oli kaksi rakastajatarta. Nyt heillä on kaksi šamaania.

Näin kirjoitettiin elämäntapalehti Tatlerin venäjänkielisessä versiossa marraskuussa 2020. Šamanismista on tullut Venäjällä suorastaan trendi.

Ja nyt šamaanit ovat ryhtyneet pitämään rumpuseremonioita nostaakseen vainajien henget tukemaan sodankäyntiä Ukrainassa.

Aloitimme tutkimuksemme Venäjän uusšamanistisesta liikkeestä ennen koronapandemiaa. Pandemian tuomat rajoitukset olivat keskeyttää työn, mutta monien käänteiden myötä pystyimme sitä kuitenkin jatkamaan. Vaikka matkustaminen muuttui lähes mahdottomaksi, meitä auttoi, että sosiaalisen median alustat eivät hiljenneet.

Kertakaikkisen outoon tilanteeseen tutkimuksemme joutui, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022. Šamaani-istuntojen rummutus, joka matkoillamme oli johdattanut yhteyteen vainajien henkien kanssa ja kuuluttanut hengenvoiman pyhyydestä, alkoi nyt päristä marssilaulujen tunnelmissa.

Esimerkkiä näytti muuan tunnettu šamaanijärjestöjen johtaja, joka pukeutui sotisopaan ja kuvautti itsensä rynnäkkökivääri sylissään. Video jaettiin Telegramissa.

Neuvostoliiton hajottua šamanistinen uskonto vahvistui nopeasti joidenkin Venäjän vähemmistökansojen keskuudessa. Aiemmin šamanismi kuului näiden kansojen perinteisiin, ja siitä tuli jälleen osa kansojen identiteetin rakentamista sosialismin jälkeen.

Matkallamme Etelä-Siperiaan vuonna 2019 tutkimme kolmen vähemmistökansan – tuvalaisten, khakassien ja burjaattien – šamanismia. Osallistuimme myös Angarskin monipäiväisille šamaanifestivaaleille. Niiden kerrottiin olleen Venäjän ensimmäiset valtakunnalliset šamaanifestivaalit.

Festivaalit järjestettiin Aina Sininen Taivas -šamaanijärjestön (Бечно Синее Небо) avarilla niityillä. Kokoontumiseen tuli yli sata šamaania ympäri Venäjää, jotkut tuhansienkin kilometrien päästä. Monet šamaanit saapuivat festivaaleille perheineen ja aivan pientenkin lasten kanssa.

Paikalla oli myös nuoria, oppiaan hakevia šamaaneja. Iäkkäät tietäjät olivatkin vähemmistössä. Juhlilla pidettiin puheita ja ohjelmaan kuului kurkkulaulantaa, perinteisiä tansseja ja šamaanirituaaleja sekä tietenkin syömistä. Alkoholia ei ollut ollenkaan, edes pitkissä illanistujaisissa.

Festivaaleilla šamaanit pitivät ”pyhän tulen ympärillä” myös näyttävän rumpuseremonian Venäjän kukoistuksen onneksi.

Vaikka isänmaallisuutta pidetään lähtökohtaisesti myönteisenä, on tällaisen seremonian järjestäminen šamanismissa ristiriitaista.

Šamaani on ollut ensisijaisesti sukunsa tai kyläyhteisönsä auttaja ja oman piirinsä henkien kanssa toimiva tietäjä. Suvun tilalle tuli nyt koko Venäjän valtio, jonka kukoistuksen puolesta rummut soivat.

Kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan, rumpuseremonioiden kaiku muuttui sotaisaksi. Pian sodan alkamisen jälkeen maan ylin šamaani Dopchun-ool Kara-ool Tyulyushevich johti seremoniaa Tuvan tasavallan Kyzylissä. Seremoniassa toivottiin, että jokainen Venäjän sotilas suorittaisi tehtävänsä kunnialla ja palaisi kotiin terveenä.

Seremonia herätti huomiota valtakunnallisestikin, kuten tarkoitus oli. Venäjän ylin šamaani kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa, ja useat venäläiset mediatalot uutisoivat asiasta.

Sittemmin tällaisia seremonioita kerrotaan olleen eri puolilla Venäjää, myös Moskovassa.

Venäjän ylimmän šamaanin Kara-oolin käyntikortti.

Hyvin pian tämän jälkeen Tyulyushevich nousi jälleen uutisotsikoihin. Venäläisen Yamal Median uutisen mukaan hän oli esittänyt esi-isilleen kysymyksen siitä, kauanko ”erikoisoperaatio” Ukrainassa tulee kestämään. Viesti hengiltä ei ollut aivan yksiselitteinen, sillä hän sai tiedokseen vain luvun 5. Tyulyushevich tulkitsi, että sota – jota Venäjällä ei etenkään tuolloin saanut kutsua sodaksi – kestää viisi kuukautta.

Se edellyttää kuitenkin, että Venäjä saa toteuttaa operaation rauhassa. Mutta sota tulee kestämään viisi vuotta, jos Nato-maat hyökkäävät Venäjää vastaan.

Erikoisoperaation kestosta on esittänyt oman arvionsa myös burjaattilainen šamaani Artur Tsibikov. Hän on puheenjohtajana Aina Sininen Taivas -šamaanijärjestössä. Tsibikoville esi-isät kertoivat maaliskuussa 2022, että erikoisoperaatio kestäisi 300 päivää.

Esi-isät olivat myös pyytäneet, että Tsibikov ei rukoilisi vain burjaattilaisten sotilaiden puolesta. Oli rukoiltava koko slaavilaisen maailman ennallistamisen puolesta. Silloin operaatio päättyisi mahdollisimman pian ja Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä yhdistyisivät yhdeksi perheeksi.

Jo tuolloin tiedettiin, että vähemmistökansan edustajia on paljon sotaan lähetettyjen miesten joukossa. Tsibikovin mukaan burjaattien suuri määrä selittyy burjaattien uskollisuudella maataan kohtaan. Hän selitti, että kielenkäytössäkin tunnetut sanonnat, kuten ”Putinin burjaatit” ja ”taistelevat šamaanit”, korostavat burjaattien roolia Suur-Venäjän rakentamisessa.

Šamaanien tehtävä on rukoilla burjaattien kotiinpaluun puolesta, ja monet miehet ovatkin palanneet perheensä luokse, hän selitti.

Venäjän šamaanifestivaaleilla vuonna 2019 järjestettiin näyttäviä rumpuseremonioita.

Šamanismi ei ole Venäjällä vain elämäntapa tai filosofia. Šamaanit tavoittelevat uskontonsa tunnustamista Venäjän viidenneksi viralliseksi pääuskonnoksi – ja siinä Putinin tukemisen voi ajatella olevan avuksi.

Pääuskonnot määriteltiin uskonnollista järjestäytymistä koskevassa laissa 1990-luvulla. Ne ovat kristinusko, islam, juutalaisuus ja buddhalaisuus. Venäjän ortodoksisella kirkolla on määräävä asema.

Kaikkien uskonnollisten järjestöjen on maassa rekisteröidyttävä riippumatta siitä, ovatko ne valtakunnan pääuskontoja vai eivät. Tämä koskee šamaanijärjestöjäkin. Muutoin järjestö ei voi harjoittaa uskonnollista toimintaa eikä avata vastaanotoille omaa klinikkaa.

Jotta šamanismi voitaisiin tunnustaa pääuskonnoksi, šamaanien on järjestäydyttävä valtakunnallisesti. Erilaisia järjestöjä jo onkin. Niiden tietojen mukaan vuonna 2021 Venäjällä työskenteli virallisesti yli neljä tuhatta šamaania.

Valtakunnallinen järjestäytyminen edellyttää myös šamaanijärjestöjen virallisen edustuksen järjestämistä. Siinäkin on edetty. Ensimmäisen kerran vuonna 2017 Venäjän šamaanit valitsivat Venäjän ylimmän šamaanin eli kansallisen johtajan. Kausi on kolmivuotinen, mutta koronapandemian vuoksi jatkokausi uudistettiin seremonioitta.

Yksi erityinen vaikeus šamaaneilla tulee olemaan pääuskonnon asemaa tavoiteltaessa. Sellainen asema vaatii dogmatiikan eli opinkappaleiden yhtenäistämistä. On mielenkiintoista nähdä, miten siinä onnistutaan. Paikallisestikin šamaaneilla on kovin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä šamanismi on ja miten šamaanit toimivat.

Lisäksi on erimielisyyksiä siitä, voiko oman suvun ja kansan perinteisiin nojaava šamanismi ylipäätään olla valtakunnallinen ja dogmatiikaltaan yhtenäinen asia.

Niin tai näin, šamaanijärjestöjen rekisteröinti helpottaa viranomaisia toiminnan valvomisessa. Se kuitenkin tuo etuja myös šamaaneille, sillä rekisteröidyt järjestöt voivat saada taloudellista tukea kunnilta ja muita avustuksia.

Monet šamaanit uskovat rekisteröitymisen myös hillitsevän šamanismin ympärille syntynyttä kaupallisuutta ja huijaamista. Haastattelimme esimerkiksi nuorta miestä, joka esiintyi šamaanina ja pukeutui näyttävään asuun mutta tiesi asiasta vain internetsivustoille luodun silmäyksen verran. Kotisivuillaan hän möi šamaaniesineinä kaikenlaista rihkamaa.

Šamaaniklinikka Adur Ere Tuvan pääkaupungissa.

Šamaaniuskonnon dogmatiikan kehittämisessä on kuitenkin edistetty vain siinä, missä uskontojen johtajat aina ovat olleet ensimmäisiä: hallitsijoidensa toimien puolustelussa ja sotien siunaamisessa. Historiassa on tavallista, että uskonnollisin rituaalein siunataan valtionjohdon toimet, sodatkin. Se on politiikan ja uskonnon tavallinen liitto.

Suur-Venäjän puolesta Ukrainassa taistelee poikkeuksellisen paljon vähemmistökansojen miehiä. Jo ensimmäisistä tappioista ilmoitettaessa huhtikuussa 2022 kävi ilmi, että kaatuneista suuri osa oli Venäjän syrjäseuduilta tulleita miehiä. Moskovan alueelle ei mainittu tulleen yhtäkään suru-uutista.

Sittemmin kaatuneita on ollut myös Moskovan alueelta, mutta suurin osa kaatuneista on edelleen syrjäisistä tasavalloista.

Näillä alueilla armeija voi tarjota toimeentulon, jota muualta ei ehkä löydy. Venäjän poliittinen johto on vältellyt sotilaiden lähettämistä länsimaistuneista suurkaupungeista. Kun sota on poissa silmistä, presidentti Vladimir Putinin ei tarvitse pelätä kaupunkien keskiluokan tyytymättömyyttä.

Tiedettiin, että joukkojen lähettäminen Pietarin ja Moskovan alueelta toisi enemmän huomiota mediassa ja voisi heikentää presidentin kannatusta.

Ja niin kävi heti, kun rajoitetusta liikekannallepanosta päätettiin 21. syyskuuta. Passiivinen vastarinta on yksi syy liikekannallepanon epäonnistumiseen.

Sotilaiden värväämiseen vähemmistötasavalloista liittyy erityinen vaara juuri vähemmistökansoille. Poliittinen johto hyötyy siitä, kun vähemmistökansojen miehiä kuolee. Se nimittäin heikentää myös kansallisuusliikkeitä.

Onko sotilaiden värvääminen joiltakin alueilta myös tarkoituksellinen osa Suur-Venäjän vähemmistökansojen identiteetin tukahduttamista, mene ja tiedä. Jotkut vähemmistökansojen edustajista, kuten Krimin tataarien edustaja Refat Tšubarov, puhuvat jo etnisistä puhdistuksista.

Varmaa on, että värvääminen vaikuttaa vähemmistökansojen yhteisöihin. Esimerkiksi tuvalaisia on tasavallassaan vain neljännesmiljoona. Suhteellisen pienikin kaatuneiden määrä tulee vaikuttamaan väestökehitykseen.

Historian ironia on pistävä. Oman vähemmistökansansa identiteettiä korostavat šamaanit nousevat valtakunnallisen tason poliittisiksi toimijoiksi vain myötäilemällä sitä hallintoa, jota vuosikymmenet on syytetty vähemmistökansojen alueen laiminlyönnistä, jopa niiden vainosta. Auttaako myötäily vähemmistökansoja tai šamaanien uskonnonkaan tunnustamista, sen tietävät vain henget – jos niitä on.

Tästäkään šamaanit eivät ole yksimielisiä. Jotkut ovat uhmanneet avoimesti valtion johtoa.

Esimerkiksi jakutialainen šamaani Aleksandr Gabyshev aloitti maaliskuussa 2019 kahdeksan tuhannen kilometrin kävelyn Siperiasta kohti Moskovaa tarkoituksenaan hengenvoimin karkottaa Putin vallasta ja puolustaa demokratiaa.

Hänen kävelevä mielenosoituksensa sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa ja uutisissakin. Jo syksyllä 2019 häntä vastaan nostettiin syyte julkisista kehotuksista ääriliikkeiden toimintaan. Hänen matkansa keskeytettiin toistuvasti. Lopulta hänet määriteltiin mielisairaaksi ja vietiin vasten tahtoaan psykiatriseen sairaalaan.

Šamaani Aleksandr Gabyshev ei onnistunut. Yritys oli silti varmasti lähempänä šamanismin olemusta kuin militantti sotaisuus. Henkisyys ja hengen voimien mahti ovat šamanismissa ikiaikainen arvo.

Marko Nenonen ja Daria Kuznetsova

Dos. Marko Nenonen on Tampereen yliopiston yliopistonlehtori. Daria Kuznetsova on tamperelainen filosofian maisteri.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat