Suomen eturivin kääntäjä hermostui, kun Yle käytti ohjelmassaan sata vuotta vanhaa käännöstä: ”Nyt on Ylessä menty raha edellä”

Yle Radio 1 käyttää uudessa Lukulamppu-luentasarjassaan sata vuotta vanhaa käännöstä, vaikka tarjolla olisi tätä uudempiakin versiota.

Kääntäjä Kersti Juva (vas.) ja Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki.

22.10. 9:24 | Päivitetty 24.10. 11:40

Yle Radio 1:N Lukulamppu-radio-ohjelmassa luetaan tänä syksynä klassikkokirjailija Jane Austenin teosta Ylpeys ja ennakkoluulo. Ohjelmassa käytetään kääntäjä O. A. Joutsenen sata vuotta sitten julkaistua käännöstä, vaikka tätä uudempikin versio olisi olemassa.

Kääntäjä Sirkka-Liisa Norko-Turjan suomennos julkaistiin vuonna 1947 ja kääntäjä Kersti Juvan vuonna 2013.

Juva harmistui ja kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa, minkä jälkeen tapaus on herättänyt laajemmin keskustelua liittyen tekijänoikeuksiin ja siihen, toteuttaako Yle laissa määriteltyä velvollisuuttaan yhtiön tehtävästä. Yle-lain mukaan yhtiön tehtävään liittyy esimerkiksi kotimaisen kulttuurin ja viihteen kehittäminen ja säilyttäminen sekä suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen.

Tekijänoikeus on lain mukaan voimassa kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Sen [tekijän kuolemasta 70 vuotta] jälkeen teoksen käytöstä ei tarvitse maksaa tekijän perikunnalle korvausta.

Lukulamppu on Yle Radio 1 -kanavalla arki-iltapäivisin lähetettävä luentasarja. Ohjelmassa radion kuuluttaja lukee klassikkoteosta jatkoluentana. Ohjelma alkoi heinäkuun puolivälissä. Sarjan ensimmäisenä teoksena luettiin kirjailija Selma Lagerlöfin teos Peukaloisen retket villihanhien seurassa.

Yle Radio 1 vastaavan tuottajan Anna Simojoen mukaan uuden Lukulamppu-ohjelman ensisijaisena tarkoituksena oli jatkaa Radioteatterin esittämän Klassikkoluenta-sarjan perinnettä.

Uusi Lukulamppu on Simojoen mukaan ensisijassa suora radiosisältö. Tarkoitus ei ollut tehdä äänikirjaa vaan luentaa ja vahvistaa radion luenta- ja kuuluttajaperinnettä sekä tarjota kuulijoille klassisen kirjallisuuden teoksia, jotka ovat mahdollisesti jääneet jo hieman katveeseen.

Simojoen mukaan Joutsenen käännöksen valinta ei ollut eri käännöksiä arvottava eikä tyystin taloudellinen. Osaltaan tarkoitus oli tuoda Jane Austenin teos ohjelmaan sellaisena kuin se on Suomeen sata vuotta sitten saapunut.

Talous on Simojoen mukaan yksi valintaa määrittävä tekijä, muttei ainut.

”Yksi perusteista on talous, siinä mennään siihen onko äänikirjatuotannon tapainen sisältö Ylen ydintehtävä, eikä se ole. On mietittävä, mihin paukkuja pannaan.”

Joutsenen käännöksen valinta liittyi Simojoen mukaan osittain käännöksessä käytettävän vanhahtavan kielen viehättävyyteen, kuriositeettiin, että käännöksen julkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta sekä siihen, että Lukulamppua edeltäneessä Klassikkoluenta-sarjassa on tyypillisesti käytetty teoksia, joiden tekijänoikeudellinen suoja on päättynyt.

”Yle käyttää Ylelle suotuja rahoja mahdollisimman tasapuolisesti ja mahdollisimman viisaasti. Me käytämme sekä tekijänoikeudettomia teoksia että sellaisia, joista korvaus on maksettava”, Simojoki sanoo.

Simojoki sanoo, että ymmärtää Juvan harmistusta.

”On ihan selvää että Kersti Juva on eturivin kääntäjiä erityisesti anglosaksisen kirjallisuuden parissa.”

Juvan mukaan tapaus on harmillinen ja Ylen perustelut vanhan käännöksen valinnalle vaillinaisia.

”Herättää sellaisia ajatuksia, että nyt on Ylessä menty raha edellä”, Juva sanoo.

Perusteluista tulee hänen mukaansa sellainen käsitys, ettei hänen vuonna 2013 julkaistulla versiolla olisi merkitystä. Perustelut myös vääristävät Juvan mukaan ajatusta, että vanha käännös olisi jollain tapaa lähempänä alkuperäisteosta.

Juvan mukaan vanhan käännöksen käyttäminen ei tuo kuulijaa tai lukijaa lähemmäs alkuperäistä tekstiä – päinvastoin.

Kääntäjän mukaan käännöstekniikat ja erityisesti englanninkielisten käännösten tekeminen on kehittynyt aikojen saatossa.

”Englannin kielen ymmärtäminen on parantunut, ja tuore käännös pystyy aikaisempaa paremmin artikuloimaan alkuperäisteoksen tekstiä. Uusi aikaisempaa tarkempi käännös tuo lukijan lähemmäs alkuperäisteosta”, Juva sanoo.

”Joudun kehumaan omaa käännöstäni, mikä on noloa.”

Taloudellisesti kyse ei Juvan mukaan olisi ollut ”isoista summista”. Silti olisi hänen mukaansa Yleisradion tehtävän mukaista ylläpitää ja uudistaa kulttuuria esimerkiksi maksamalla eläville taiteilijoille ja kulttuurialan toimijoille korvauksia heidän tekemästään työstä.

O. A. Joutsenen käännöksen valinnan perustelu taloudellisilla syillä olisi Juvan mukaan ollut kestävämpi selitys kuin se, että kyse olisi juhlavuosista.

”Yhdenkään kääntäjän juhlavuosia ei tietääkseni ole aikaisemmin juhlittu”, Juva sanoo.

Yle Radio 1 osallistui keskusteluun Twitterissä julkaisemallaan videolla.

Yle perustelee valintaansa Twitterissä sillä, että O. A. Joutsenen käännös täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se on Yle Radio 1:n mukaan yksiselitteinen syy vanhan käännöksen valinnalle. Lisäksi Yle Radio 1 perustelee valintaa vanhahtavan kielen viehättävyydellä.

”Meitä viehättää vanhahtava kieli ja uskotaan, että kuulijoitakin.”

Oikaisu 24.10. kello 11.38: Artikkelissa kirjoitettiin alun perin virheellisesti, että Sirkka-Liisa Norko-Turjan suomennos Ylpeydestä ja ennakkoluulosta olisi ilmestynyt vuonna 1920. Oikea vuosiluku on 1947.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat