Entinen punkkari Jyrki ”Njassa” Jantunen on työskennellyt radiossa yli 35 vuotta

Jyrki Jantunen, joka tunnetaan paremmin nimellä Njassa, esiintyi jopa Ranskassa asti räppärinä, mutta lopulta hänestä tuli soittolistoja vierastava radiotoimittaja.

Jyrki "Njassa" Jantunen antoi haastattelun kantabaarissaan Rytmissä Helsingin Kalliossa.

29.10. 2:00 | Päivitetty 29.10. 8:55

Harvalla on Wikipedia-hakusana pelkällä taiteilijanimellä. Pitkäaikainen radiotoimittaja Jyrki Jantunen löytyy sieltä Njassana.

”Koulussa luettiin niin sanottujen vilkkaiden poikien kanssa vanhaa maantiedon kirjaa tai kartastoa. Sieltä se tuli. Njassamaa oli Malawin vanha nimi. Lepakossa se sitten tarttui lopullisesti. Olin jotain 16”, Jantunen muistelee.

Lepakkoluola vallattiin elokuussa 1979. Jantunen ei ollut mukana mutta meni käymään heti seuraavana päivänä.

Valtaajissa oli Jantusen tuttuja, jotka olivat pyörineet Kallion Kill Cityn punkyhteisössä. Siellä hän ehti käydä vain kerran, kun paikassa kuvattiin Tapio Suomisen Täältä tullaan elämä -elokuvaan Pelle Miljoonan keikkaa.

”Minulla oli astma, ja sen takia samana vuonna oli jäänyt näkemättä Clash, kun se soitti Ruisrockin heinäpellolla. Lepakko näytti niin paskaiselta, että ajattelin, että sinne en mielelläni mene. Mutta sieltä sitten kuitenkin löytyi kaverit ja identiteetti.”

Elävän musiikin yhdistys Elmun pyörittämästä talosta löysivät kodin monet alakulttuurit, ja bändit saivat harjoituskämpät. Punk ja uusi aalto olivat keskeisiä musiikissa.

Jantusellakin oli mustat kuteet ja tukka pystyssä, mustaksi tai vaaleaksi värjättynä. Musiikista hän oli innostunut jo pikkuskidinä isosiskon levyiltä. David Bowie alkoi johdattaa kymmenkesäistä erilaisuuden poluille yhtenäiskulttuurin Suomessa vuonna 1972.

Jantunen kasvoi työläisperheessä Taka-Töölössä. Bowien jälkeen kolahti Hurriganes ja sitten Pelle Miljoona ja punk.

Alakulttuurien rinnakkaiselo ei sujunut aina rauhaisasti 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, ja poliisitkin saattoivat ahdistella erilaisia nuoria pienestäkin syystä.

”Kaupunginosat olivat täynnä jengimeininkiä. Saattoi tulla nenä kipeäksi vähän joka puolella, mutta musa oli tärkeämpää. Tajusin, että Ramones soitti samaa musiikkia, jota diinarit diggasivat, mutta vain paljon nopeammin.”

Jyrki ”Njassa” Jantunen on yksi Suomen tunnetuimpia radiotoimittajia. Taustalla on Erja Hirven ja Sirkku Haikosen valokuvia 1990-luvun Berliinistä.

JAntusen oma musiikkiura jäi lyhyeksi. Hän lauloi vähän aikaa Mustassa Paraatissa, joka oli suomalaisen post-punkin ja goottirockin keskeisiä bändejä 1981–1985. Sekin sikisi Lepakossa.

Vuonna 1983 Jantunen tuurasi ensin puolivahingossa laulaja Jore Vastelinia valokuvissa ja päätyi sitten laulamaankin keikoilla. Levyillä hän ei ollut mukana, paitsi Johtaja-sinkulla.

”En minä ollut siinä kuin sen kesän. Keikkailtiin paljon Pohjanmaalla. Ajan hengestä kertoo, että pitkällä maantiensuoralla Lada kiihdytti rinnalle ja ajoi siinä pitkään, kun äijä tuijotti meitä. Mukana oli meitä mustia töyhtöpäitä ja Geishan sateenkaaren kirjavia mimmejä.”

Samana vuonna 1983 ilmestyi General Njassa And His Lost Divisionin biisi I’m Young, Beautiful and Natural, suomalaisen hiphopin ehkä ensimmäinen ilmentymä. Se oli osa Art of Breeding -kokoelmalevyä, jolle etsittiin uudenlaista musiikkia.

Biisi oli Jay Havannan ja Jimi Suménin käsialaa. Sumén oli suomalaisen futupopin uranuurtajia, joka soitti myös brittiläisessä Classic Nouveaux -bändissä. He pyysivät Njassan räppäämään biisiin.

”En minäkään tiennyt mitään räpistä. Pyörin vain kaikkien kanssa, Einstein A Go-Go -klubin, Uuden Laulun ja muiden tyyppien kanssa. Oli hyvä meininki. Jimi ja Jay tarvitsivat jonkun hehkuttamaan räppiä biisiinsä, joka oli oikeastaan elektrofunkia.”

”Heitin 15 minuuttia läppää, josta se leikattiin. Idea nuoruudesta, kauneudesta ja luonnollisuudesta oli tarpeeksi absurdi, kun näytimme niin erilaisilta.”

Sinkku on yksi hyvä esimerkki 1980-luvun kaupunkikulttuurin kehityksestä, jossa alakulttuurien ristiinpölytys tuotti uusia yhdistelmiä. Uusromanttisilla Einstein A Go-Go ja Bela Lugosi -klubeilla soi eri tyylejä, myös funkia ja uutta hiphopia. Lehdet Uusi Laulu ja Aloha seurasivat uusia tuulia.

Jantusen hölötyksestä Sumén ja Havanna kursivat raidan kasaan. Yllättäen se vei Jantusen Ranskaan yökerhokiertueelle.

”Joku ranskalainen kuuli biisin Helsingissä diskossa, ja se julkaistiin Ranskassa 1984. Menin sinne kuukaudeksi heittämään playbackinä break-tanssijoiden kanssa 20 minuutin showcase-keikkoja. Se oli maailman älyttömin juttu. Eihän siitä mitään tullut.”

Jantunen ei juuri jatkanut muusikkona. Palattuaan hän oli vähän aikaa ”jossain oikeissa töissä”. Mustan Paraatin kesän ja General Njassan sinkun lisäksi tuli laulettua satunnaisesti kavereiden bändeissä. Jantunen sanoo, ettei keskittynyt musiikin tekemiseen määrätietoisesti.

Vuonna 1985 hänet napattiin tekemään ohjelmaa uuteen Radio Cityyn, joka toimi tietysti Lepakossa.

”Ne tiesivät, että minä hölötän. Minulla oli taiteilijanimi, joten ajattelin, etten menetä mitään, ja lähdin kokeilemaan.”

Njassasta tuli nopeasti yksi Cityn persoonallisista äänistä. Sillä tiellä hän on yhä. Vuonna 2000 työpaikaksi vaihtui vasta perustettu Radio Helsinki.

”Soittolistat muuttivat Cityn ilmaston. Kaikki 15 vuoden aikana siellä tekemäni menetti merkityksensä. Olin soittanut levyjä, jotka tuntuivat hyviltä. Niin saan tehdä edelleen Radio Helsingissä.”

”Vanhat punkkarit haikailevat nostalgisesti, kuinka ennen oli kova meno, ja räpistä on tullut pahimmillaan kansanhumppaa, mutta hyvää musaa tulee yhä enemmän kuin ehtii soittaa.”

Kuka?

Jyrki ”Njassa” Jantunen

  • Syntyi 1962 Helsingissä.

  • Lauloi Musta Paraati -bändissä 1983.

  • Julkaisi General Njassa And His Lost Divisionin kappaleen I'm Young, Beautiful And Natural 1983 ja singlet Special ja Hotel Hollywood 1984.

  • Työskennellyt Radio Cityssä 1985–2000 ja Radio Helsingissä vuodesta 2000 alkaen.

  • Osallistunut Kolmoskanavan ohjelmien Tänään, tässä ja nyt (1987–1989) ja NoTV (1990–1991) tekemiseen. MTV3:n Levyraadin vakiojäsen 2002–2005.

  • Sai vuonna 2011 Suomi-palkinnon ansioistaan kaupunki- ja nuorisokulttuurissa ja vuonna 2022 Helsinki-mitalin kaupungin musiikkimaailman avartamisesta.

  • Täyttää 60 vuotta keskiviikkona 2. marraskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat