Ihminen tarvitsee mielikuvitusta ja lumoa, uskontotieteilijä Terhi Utriainen sanoo

”Hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa aika kehnosti terapeuttisia välineitä erilaisiin muutostilanteisiin, joita jokainen meistä joutuu kohtaamaan”, Terhi Utriainen sanoo.

Terhi Utriaista kiehtoo ihmisten luovuus ja kekseliäisyys, jota hän on nähnyt esimerkiksi vaihtoehtohoidoista kiinnostuneiden parissa. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa tarkastellaan muun muassa sitä, kuinka suomalaiset, koulutetut aikuiset etsiytyvät uushenkisten oppien äärelle.

4.11. 2:00 | Päivitetty 4.11. 9:38

Kollegoiden ja opiskelijoiden keskuudessa uskontotieteen professori Terhi Utriainen tunnetaan loistavana keskustelijana, joka osaa kuunnella toisten ajatuksia.

Löytyisikö häneltä ohje, jota me muut kuolevaiset voisimme soveltaa herkästi polarisoituvassa keskustelukulttuurissa?

”Mä teen ruokaakin aina ilman reseptiä”, Utriainen vastaa ja nauraa railakkaasti päälle.

Sitten hän vakavoituu.

”Tiedän, että kaikki eivät tutkisi uskontoja haastattelemalla ihmisiä, joilla on erikoisempia näkemyksiä elämästä. Jostain syystä minulle on aina ollut kiitollista ja helppoa etnografina kuunnella ja kysyä, vaikka yksityiselämässä osaan kyllä vängätä vastaan.”

Utriaista kiehtoo ihmisten luovuus ja kekseliäisyys, jota hän on nähnyt esimerkiksi vaihtoehtohoidoista kiinnostuneiden ihmisten parissa. Hän kohdistaa kritiikkinsä mieluummin rakenteellisiin seikkoihin.

”Hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa aika kehnosti terapeuttisia välineitä erilaisiin muutostilanteisiin, joita jokainen meistä joutuu kohtaamaan.”

Viime aikoina uskonnontutkimuksessa on usein tartuttu kysymykseen sekularisaatiosta. Maallistummeko yhä sankemmin joukoin ja jos, niin mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Se tiedetään varmasti, että institutionaalisiin uskontoihin identifioituu yhä harvempi. Suomessa uskonto ymmärretään usein joko luterilaiseksi perinteeksi tai herätyskristillisyydeksi, nykyisin myös islaminuskoksi.

”Tällaiset lokeroinnit koetaan rajoittavina, ja niistä halutaan erottautua”, Utriainen sanoo.

Institutionaaliset uskonnot ovat hänen mukaansa muuttuneet ”kulttuuristen työkalujen varastoksi ja kieliopiksi”, joka ei vastaa ihmisten tarpeita ja puhetapaa.

Toinen maallistumiseen liitetty juonne onkin se, että uskonnon omaehtoinen määrittely korostuu.

Terhi Utriainen jatkaa kansanomaisen uskonnollisuuden ja etnografisen tutkimisen pitkää perinnettä, jolla on Suomessa yhteiset juuret folkloristiikan ja kansanrunouden tutkimuksen kanssa. Historiallisia aineistoja on valtavasti, ja uusia kerätään.

Utriaisen tutkimusaiheet, kuten suomalaisnaisten enkelikokemukset, ovat kansanomaisen nykyuskonnon ytimessä.

”Se, mitä tapahtuu, eikä se, mitä pitäisi tapahtua”, hän tiivistää.

Enkeliuskoon liittyvä rikas etnografinen aineisto kiinnostaa Utriaista edelleen.

Hän johtaa myös Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa tarkastellaan esimerkiksi sitä, kuinka suomalaiset, koulutetut aikuiset etsiytyvät uushenkisten oppien äärelle, kuten mindfulness- tai reikihoitajakoulutuksiin. Utriaista kiehtoo se, miten ihmiset kytkevät oppimansa asiat muuhun elämäänsä.

Yliopisto-opintonsa Utriainen aloitti lukemalla kirjallisuustiedettä.

”Lukeminen ja kirjoittaminen olivat ainoita asioita, joita osasin tehdä. Nuorena lukeminen oli kirjastojen ansiosta helppo harrastus. Kuulun niihin, jotka ovat hyötyneet Suomen hyvästä koulujärjestelmästä.”

Kirjallisuustieteen kautta löytyi linkki uskonnontutkimukseen. Molemmissa ollaan maailmoiden luomisen äärellä ja päästään ihmettelemään sitä, miksi arkirealismin ylittäminen on ihmisille tärkeää.

”Mielikuvitus ja lumo ovat selvästi jotain, mitä ihminen tarvitsee, jänniä voimia, jotka voivat viedä moneen suuntaan. Ne voivat myös olla vaarallisia, kuten kaikki voimat. Mutta ilman niitä elämä helposti latistuu.”

Utriainen on uransa aikana syventynyt myös kuolemaan liittyviin rituaaleihin ja käytäntöihin. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli uskonnollisten perinteiden ilmenemistä naisten tekemässä kuolevien hoitamistyössä.

Kuolevia hoitavat modernissa yhteiskunnassa useammin edelleen naiset. Yhtenä selityksenä pidetään sitä, että kuolema on ei-tuottavuuden alue.

”Kuolema vaatii pysähtymistä hauraan ja hajoavan elämän äärelle. Se on eräänlainen modernin edistysuskon vihollinen.”

Parhaillaan Utriainen toimittaa kansainvälisten kollegoiden kanssa eurooppalaisten kuolemanrituaalien käsikirjaa. Sen aiheita ovat esimerkiksi Euroopan rajalla kuolleiden siirtolaisten muistaminen, koronapandemian muuttamat kuolemanrituaalit ja tuhoutuneen ympäristön sureminen Tšernobylissa.

Nyt on nähtävissä, että 2000-luvun taitteeseen saakka pitkälti sairaaloihin piilotettu kuolema alkaa nousta sosiaaliseen mediaan, jossa ihmiset muistavat kuolleita läheisiään tai kertovat omasta kuolemisen prosessistaan.

”Ihminen on historiallinen olento, ja kuolleet ovat osa ihmiskunnan, perheiden ja yksilöiden historiaa. Siksi on varmasti tärkeää, että kuolleilla on joku sija elämässä”, Utriainen sanoo.

Pyhäinpäivänä Suomessakin muistetaan vainajia. Utriaisella ei ole siihen liittyviä omia perinteitä, mutta hän käy usein kävelyllä hautausmaalla.

”Katselen ihmisiä, pikkulapsia, jotka juoksevat hautojen välissä ja kantavat lyhtyjä käsissään. Pysähdyn muiden kanssa hetkeksi katselemaan valtavaa kynttilämerta.”

Kuka?

Terhi Utriainen

  • Syntyi 1962 Jyväskylässä.

  • Filosofian tohtori 1999. Väitöskirja kuolevien hoitamisen sukupuolittuneisuudesta sai Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnon.

  • Turun yliopiston uskontotieteen professori 2018–2021. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori vuodesta 2022.

  • Johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Learning from new religion and spirituality (2019–2023).

  • Teos enkelitutkimuksesta Enkeleitä työpöydällä: Arjen ja lumon etnografiaa (2017).

  • Kaunokirjalliset teokset Välimatkoja (1999), Uni leikkii hippaa (yhdessä Antrei Riukulan kanssa, 2002), Siivekäs vahtikoira (2007).

  • Terhi Utriaisen juhlakirja Uushenkisyys (toim. Tiina Mahlamäki ja Minna Opas) ilmestyi juuri.

  • Täyttää 60 vuotta maanantaina 7. marraskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat