Dokumentti esittelee huikean maya-sivilisaation monipuolista tutkimusta

Kaksi tuntia on turhan lyhyt aika 3000-vuotisesta, arvoituksiaan säilyttävästä korkeakulttuurista kertomiseen.

Dokumentin tietokoneanimaatioissa avataan mayojen rakennuksia kerros kerrokselta. Palenquen rauniokaupungin temppelistä löytyi vuonna 1952 kivisarkofagi ja sen sisältä Pakal Suuren luuranko.

23.10. 2:00 | Päivitetty 23.10. 10:14

Löytyisikö myonien avulla uutta tietoa mayoista? Jos näin kävisi, pikkiriikkiset alkeishiukkaset auttaisivat hahmottamaan jotain valtavaa: mayojen korkeakulttuurin klassinen aika kesti vuodesta 250 vuoteen 900, mutta laajemmin katsottuna mayat hallitsivat Väli-Amerikkaa 3000 vuoden ajan.

Kaksiosaisen brittidokumentin Mayojen salaisuudet (2021) alussa ja lopussa tavataan japanilainen tutkimusryhmä, joka tekee Copánin mayakaupungin temppelille myoni-tutkimuksen. Samanlainen tehtiin Gizan suurelle pyramidille dokumentissa Pyramidin salaisuus (2017).

Menetelmässä hyödynnetään alkeishiukkasia, joita syntyy, kun kosminen säteily törmää Maan ilmakehään. Kaikkialle satavat myonit läpäisevät kivisen rakennuksen, joten niiden avulla voidaan ”ottaa röntgenkuva” ja näin paljastaa vaikkapa hautakammion sijainti.

Myoni-kuvantaminen esitellään avausosassa selkein tietokoneanimaatioin, ja ne nousevat sarjan vahvuudeksi myöhemminkin. Kun rakennusten seinät pystytään avaamaan, katsoja ymmärtää oitis, mistä löytyi ja mitä.

Esimerkiksi Palenquen muinaiskaupungin keskellä sijaitsevasta Kirjoitusten temppelistä esiin kaivettiin Pakal Suuren hautakammio. Sen jäljille päästiin, kun oivallettiin, että rakennuksen huipulla sijaitsevan temppelin lattiaan sijoitetut kivikiekot peittivät aukkoja, joihin oli aikoinaan kiinnitetty köydet laattojen nostamista varten.

Vanhojen tutkimusten ajoittamisessa ohjaaja Bella Falk löysäilee, ehkäpä lisätäkseen keinotekoisesti ajankohtaisuuden tuntua. Kirjoitusten temppelin aukkojen merkitys selvisi jo vuonna 1948 ja sarkofagin luo tie raivattiin kesäkuussa 1952.

Mayakaupunkien mallinnuksissa selviää, että mayat maalasivat rakennuksensa punaisella.

Monia mayakulttuurin yksityiskohtia – kuten hammaskoruja – ehditään vain raapaista, ja salaisuuksia tuntuu olevan loputtomiin. Pitkään niihin lukeutuivat kirjoitusmerkit, joista nyt ymmärretään 85 prosenttia.

Yhden suurimmista paljastuksista tarjosi lidar eli valotutka, jonka avulla kasvillisuuden alta havaittiin viime vuosikymmenellä kymmeniätuhansia rakennuksia. Arvio mayojen klassisen ajan väkiluvusta kipusi yhdestä miljoonasta yhteentoista miljoonaan.

Arvoituksista suurin on tunnetusti se, miksi mayakaupungit alkoivat autioitua 800-luvulla. Sitäkin dokumentissa pyritään setvimään.

Historia: Mayojen salaisuudet, Yle Areena sekä Teema ma 24.10. klo 12.00.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat