Turkulaissyntyinen kirjailija Jenna Kostet loi vaihtoehdon islantilaisvillapaidoille ammentaen inspiraatiota Kalevalasta. Hän on suunnitellut oman neulemalliston, joka perustuu Kalevalan runoihin.

Kalevalan kutoja

Kirjailija Jenna Kostet loi kansanrunouteen perustuvan neulemalliston. Kalevalasta inspiraationsa saaneissa malleissaan hän yhdistelee useampaa itselleen tärkeää aihetta: itämerensuomalaista ja skandinaavista mytologiaa sekä tarinankerrontaa ja käsityöperinnettä.

Annat pikkusormen, ja se vie koko käden.

Näin voi tapahtua, kun joutuu neulomisbuumin pyörteisiin. Ei kirjailija Jenna Kostet oikein itsekään osaa selittää, miten hänestä, omaksi ilokseen kutovasta harrastelijaneulojasta, tuli hetkessä oman malliston tehnyt neulesuunnittelija.

Siihen tarvittiin koronapandemia, joka sulki Kostetin työpaikan Turun linnan maaliskuussa 2020.

Yhtäkkiä Kostetilla oli runsaasti vapaa-aikaa, jonka hän halusi täyttää kivalla tekemisellä – kuten neulomisella.

Kostet alkoi selailla Kalevalaa, ja päätti suunnitella villapaidan sen ensimmäisestä runosta Maailman synnystä. Runossa Ilman impi laskeutuu mereen ja muuttuu Veden emoksi tultuaan tuulesta ja vedestä raskaaksi. Sotka tekee pesän hänen polvelleen ja munii munat, jotka vierivät pesästä ja särkyvät.

Kun paita oli valmis, Kostet laittoi sen näytille sosiaalisen median tililleen. Välittömästi hän alkoi saada neulepiireistä kyselyjä, milloin paidasta tulee ohje.

”Julkaisin ensimmäisen ohjeen ilmaiseksi, koska ajattelin, että en voi pyytää rahaa tällaisesta harrastelusta”, Kostet kertoo.

Pian neulojat jo kyselivät uusien paitaohjeiden perään. Samalla kai minä sitten neulon koko Kalevalan, Kostet mietti.

”Yhteensä 50 runoa. Sehän on sellainen kompakti kokonaisuus. Ehkä hiukan suuruudenhullua”, Kostet sanoo ja naurahtaa.

Neulomisen valtavasta suosiosta kertoo jotain, että kohta myös kirjakustantamot alkoivat oma-aloitteisesti ottaa yhteyttä Kostetiin.

Syntyi kirja Neulottu Kalevala (Laine Publishing), joka sisältää 18 neuleohjetta, jotka ovat saaneet inspiraationsa Suomen kansalliseepoksen runoista. Se julkaistiin marraskuun toisella viikolla.

Ennen kuin Jenna Kostet alkoi keväällä 2020 neuloa Kalevalan runoista inspiraationsa saaneita villapaitoja, hän oli neulonut vain kaksi villapaitaa. Kostet ei koskaan uskonut, että hänellä voisi olla lahjakkuutta neulesuunnittelijaksi. Kuvassa hänellä on yllään oma malli, Tuonen karhu -neule.

Viime vuosina suomalaiset ovat hurahtaneet islantilaisvillapaitoihin, mutta Kostet halusi mieluummin tehdä muuta, jotain omaa.

”En missään nimessä sano, että islantilaisneuleiden tekeminen on huono ilmiö, mutta on sääli, että Suomessa menee lampaanvillaa kaatopaikalle ihan älyttömät määrät. Meillä ei ole tarpeeksi kehräämöitä, eikä tarpeeksi menekkiä suomalaiselle lampaanvillalle, mikä on ihan hullua”, Kostet sanoo.

Siksi hän itse haluaa käyttää omissa neuleissaan kotimaista villaa.

Kalevalaan Kostet oli perehtynyt jo opiskellessaan Turun yliopistossa folkloristiikkaa ja kansatiedettä, joten sen teemat olivat ennestään tutut.

Kostet sanoo pääsevänsä Kalevalaan perustuvissa neulemalleissaan yhdistelemään useampaa itselleen tärkeää ja tuttua aihetta: itämerensuomalaista ja skandinaavista mytologiaa sekä tarinankerrontaa ja käsityöperinnettä. Suuri osa hänen kirjoneulemalliensa kuviosta perustuu tai on saanut inspiraationsa suomalaisista, karjalaisista, skandinaavisista tai balttialaisista perinneneuleista ja niiden teemoista sekä suomalaisesta luonnosta.

Esimerkiksi Maailman synty -paidassaan hän on käyttänyt Karjalan käkenä tai kukkilintuna tunnettua, perinteiseen itäsuomalaiseen neule- ja kirjontakuvioon perustuva lintuhahmoa.

Jenna Kostet yhdistelee neulemalleissaan useampaa itselleen tärkeää ja tuttua aihetta: itämerensuomalaista ja skandinaavista mytologiaa sekä tarinankerrontaa ja käsityöperinnettä.

Kostet sanoo olevansa utelias tutkijaluonne. Se näkyy myös hänen tyylikkäässä neulekirjassaan, joka käy läpi Kalevalan historiaa ja runojen merkityksiä, tarinoita, taustoja ja tutkimusta.

”Kirjani on varmaan ainoa lähdeviitoitettu neulekirja.”

Lähteiden käyttö on Kostetille tärkeää jo senkin takia, että Kalevalan juurista käydään tällä hetkellä paljon keskustelua. Myös kulttuurisesta omimisesta on puhuttu viime vuosina paljon. Kostet sanoo itsekin pohtineensa sitä.

”Käsityöperinne on ehkä sellaista, että tyypillisesti ihmiset neulovat asioita, jotka ovat heidän mielestään kivannäköisiä. Ei välttämättä ihan hirveästi mietitä tai problematisoida, mistä niitä symboleja tai kuvioita otetaan. Itse haluan tietää, mitä teen, etten vain ota joitain kivoja juttuja välittämättä siitä, mikä niiden taustalla oleva perinne on.”

Kostet on esimerkiksi tarkka siitä, ettei käytä itselleen tuntemattomia kuvioita, koska haluaa kunnioittaa alkuperäistä perinnettä.

”Jos en tiedä toisesta kulttuurista mitään enkä koe, että minulla on mitään yhdyslinkkiä sinne, en lähde sellaista tekemään.”

”On sääli, että Suomessa menee lampaanvillaa kaatopaikalle älyttömät määrät.”

Kostetin Kalevala-neuleet ovat paitoja, pipoja, sukkia ja lapasia. Niiden kuvioissa toistuvat norjalaisten neuleiden lumikiteet, skandinaaviset ja germaaniset riimukirjaimet, islantilaisneuleista tutut kaarrokkeet sekä perinteisistä kirjontakuviosta ja muinaispukujen lautanauhoista inspiraationsa saaneet kuviot.

Suolaulu-neuleen yksityiskohta.

Kostetin mukaan käsityöperinteessä jonkun tietyn kuvion jäljittäminen siihen, kuka sen on joskus ensimmäisenä keksinyt, on aika mahdotonta. Käsityöperinne nimenomaan periytyy ja kulkee sukupolvelta ja kulttuurilta toiselle, ja juuri se on Kostetin mukaan hieno asia.

”Siinä puhutaan vähän erilaisesta appropriaatiosta (omimisesta) kuin siitä, että tarkoituksella varastetaan ja loukataan toista kulttuuria”, Kostet sanoo.

”Ajattelen kuitenkin niin, että kenellä tahansa, joka tekee taidetta, on velvollisuus olla sekä itsekriittinen omaa työtään kohtaan että myös kuunnella niitä ihmisiä, jotka haluavat asiasta sanoa oman mielipiteensä ja kertoa omat kokemuksensa.”

Kirjassaan Kostet esittelee jokaisen suunnittelemansa neulemallin yhteydessä runon, johon malli perustuu ja mistä se on saanut nimensä.

Oman mallinsa ovat saaneet muun muassa Pohjolan neito, Kultaneito, Kyllikki, Ilmatar, Joukahainen, Tuonen karhu ja Kultainen käki. Esimerkiksi Kultainen käki perustuu Kalevalan neljänteen runoon, jossa Väinämöiselle vaimoksi luvattu Aino hukuttautuu, kun ei halua emännäksi vanhalle miehelle. Kultainen käki mainitaan runossa vasta aivan lopussa.

”Otan runoista sellaisia juttuja, jotka mielestäni kiteyttävät runon ajatuksen parhaiten ja mitkä asiat minua kiinnostavat. Niiden pohjalle lähden rakentamaan mallia.”

Erityisesti Kostet nostaa esiin naisia.

Kalevala on aika miehinen ja ehkä hieman sovinistinenkin, koska siellä ovat ne miessankarit, ja naisia tarkastellaan aina miehen kautta. On Kalevalassa myös vahvoja naishahmoja. Ja miehiäkin voi tarkastella muun kuin sankaruuden kautta.”

Jenna Kostet Kultaneito-neuleessaan. Neuleen korumainen kaarroke jäljittelee Lönnrotin Kalevalan syntyaikojen eli 1800-luvun naisten muodikkaita pitsikoristeita sekä esihistorialliselta ajalta tunnettujen muinaispukujen juhlavia käätyjä.

Kostet kertoo neulekirjansa esipuheessa, että kalevalaisten runojen alkuperästä on monia teorioita, ja että Elias Lönnrotin keräämät runot on tallennettu pääosin Vienan Karjalan ja Vuonnisen alueilta. 1800-luvulla autonomian ajan Suomessa Kalevalan varaan alettiin rakentaa suomalaista identiteettiä, ja tämä on Kostetin mukaan johtanut siihen, että Kalevalan karjalaiset juuret on usein häivytetty tai unohdettu.

Hän itse sanoo suhtautuvansa Kalevalaan ennen kaikkea Lönnrotin teoksena, ei myyttisenä kuvauksena Suomen tai Karjalan kansasta.

”Minusta sitä kannattaa nykyään jopa tarkastella niin ja irrottaa siitä kontekstista, että se olisi suomalaisten myyttistä historiaa kuvaava kokonaisuus. Kalevalaa on ehkä Suomessakin tietyllä tavalla mytologisoitu.”

Uuden aluevaltauksen neulesuunnittelijana tehnyt Jenna Kostet on kirjoittanut aiemmin muun muassa jännitysromaaneja nuorille aikuisille.

Kostet on työskennellyt Turun linnassa noin puolet elämästään, ensin museo-oppaana ja sittemmin museokaupan myymälänhoitajana. Hänen kotonaan historia ja museot ovat olleet aina vahvasti läsnä hänen isänsä kautta. Historiantutkija Juhani Kostet on Museoviraston entinen pääjohtaja.

”En ollut nuorena kiinnostunut varsinaisesti historiasta sellaisenaan. Minua kiinnosti kansanperinne ja erityisesti kaikki oudot otukset ja uskomushahmot, ja nehän oikeastaan näkyvät tuossa neulesuunnittelutyössäni sillä tavalla, että tykkään tuoda siihen mukaan kansanperinteen elementtejä. ”

Uuden aluevaltauksen neulesuunnittelijana tehnyt Kostet on kirjoittanut aiemmin päivätyönsä ohessa muun muassa jännitysromaaneja nuorille aikuisille. Hänen esikoisteoksensa, itsensä löytämistä ja koulukiusaamista käsittelevä Lautturi (Kustannusliike Robustos) ilmestyi vuonna 2014. Viimeisin romaani, vuosi sitten julkaistu Margaretan synti (Aula&Co) sijoittuu 1600-luvun Turkuun. Sen keskiössä on nuori nainen, joka on tuomittu kuolemaan miehensä murhasta.

Kostetin seuraava teos ilmestyy ensi vuoden alussa. Kuuden Katariinan jäljillä (Aula&Co) on asiaproosaa, joka kertoo kuudesta Turun linnassa eläneestä naisesta.

Naishistoriat ovat hyvin paljon pinnalla juuri nyt. Niistä kirjoitetaan ja niitä luetaan paljon. Kostet sanoo uuden kirjansa idean kyteneen hänen mielessään monta vuotta.

”Kun on itse koko ajan sellaisessa paikassa, jolla on hirveän pitkä historia ja jossa on tapahtunut paljon asioita, ei voi olla ajattelematta, miten se vaikuttaa minuun. Totta kai ihminen vaikuttaa aina paikkaan mutta miten paikka vaikuttaa ihmiseen, kumpi tekee kumman?”

Kuka?

Jenna Kostet

  • Syntynyt Turussa 1984. Asuu Raisiossa.

  • Kirjailija ja neulesuunnittelija.

  • Opiskellut Turun yliopistossa kansatiedettä ja folkloristiikkaa.

  • Työskennellyt Turun linnassa 18-vuotiaasta lähtien. Tällä hetkellä opintovapaalla.

  • Kirjoittanut useita romaaneja: Margaretan synti (2021, Aula&Co), Linnunluisia (2020, Aula&Co), Pikimusta, sysipimeä (2017, Kustannusliike Robustos), Marrasyöt (2015, Kustannusliike Robustos), Lautturi (2014, Kustannusliike Robustos).

  • Julkaisee keväällä Turun linnan naisista kertovan teoksen Kuuden Katariinan jäljillä (Aula&Co).

  • Neulottu Kalevala (2022, Laine Publishing) on hänen ensimmäinen neulekirjansa. Se sisältää 18 Kalevalan runosta inspiraationsa saanutta neuleohjetta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat