Jos ei uskalla puhua huonosti, ei ikinä opi kieltä, sanoo kahdella kielellä työskentelevä Sonja Kailassaari

Suomenruotsalainen Sonja Kailassaari tunnetaan keskusteluohjelma Efter Niosta ja nyt myös suositusta Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta, johon osallistumista hän joutui harkitsemaan. ”Mietin pitkään, onko TTK minulle vain liian iso areena.”

Suomenruotsalainen toimittaja ja juontaja Sonja Kailassaari tunnetaan etenkin keskusteluohjelma Efter Niosta, jota esitetään Yle Fem -kanavalla maanantaisin.

5.11. 2:00 | Päivitetty 5.11. 6:18

On aikainen perjantaiaamu. Toimittaja Sonja Kailassaari on herännyt jo varhain, koska päivästä on tulossa taas kiireinen.

Koko tämän syksyn ajan Kailassaaren viikot ovat kulkeneet rutiininomaisesti samaa hektistä rataa: tanssitreeniä, töitä, treeniä, töitä ja taas treeniä, kunnes kaikki huipentuu sunnuntai-iltaan. Silloin televisionkatsojat saavat nähdä, miten hyvin Kailassaari on viikon aikana ottanut haltuun uuden tanssityylin.

Jos yleisö ja tuomarit tykkäävät, kilpailu jatkuu. Näin etenee tv-ohjelma Tanssii tähtien kanssa, jossa Kailassaari on hurmannut viikosta toiseen. Hän on saanut tuomareilta kehuja eleganssistaan ja jopa siitä, että osaa mokata tyylillä.

Kailassaari sanoo miettineensä ohjelmaan lähtemistä monelta eri kantilta ennen kuin suostui.

”Tietenkin olin kuullut, että se on aika rankkaa. Ja koska olen kova jännittäjä, mietin, kestääkö pääni. Toisaalta olin myös utelias näkemään, kestääkö se”, Kailassaari kertoo.

Hän myöntää, että myös ohjelman myötä tuleva julkisuus mietitytti.

Kailassaari on juontanut televisio-ohjelmia 20 vuotta, joista viimeiset kahdeksan vuotta suosittua keskusteluohjelmaa Efter Nioa Yle Fem -kanavalla. Suomenruotsalaisissa piireissä hän on erittäin tunnettu tv-kasvo, mutta nyt häntä seuraa ruudussa ”koko kansa”.

MTV3-kanavan Tanssii tähtien kanssa on kotimaisen tv-viihteen suosituimpia ohjelmia, joka tavoittaa viikoittain noin miljoona katsojaa. Kilpailijoiden taivalta seurataan monissa medioissa tarkasti. Itse ohjelma kestää monta kuukautta, varsinkin jos kisassa pääsee pitkälle.

”Halusin vähän pohtia, mitä se julkisuus tarkoittaa. Mietin pitkään, onko TTK minulle liian iso areena. Toisaalta kaikkea on hyvä kyseenalaistaa välillä.”

Sonja Kailassaari valssin pyörteissä Matti Puron kanssa.

TTK kiinnosti Kailassaarta myös ammatillisesti, sillä hän ei ole koskaan aiemmin osallistunut yhtä suureen tuotantoon. Oli houkuttelevaa päästä näkemään läheltä, kuinka valtava kokonaisuus saadaan toimimaan.

”Siinä oli niin monta asiaa, joihin halusin vastauksen, joten ei voinut kuin mennä. Ja samalla se oli unelmien täyttymys, että jokaisessa päivässä olisi tanssia. Tiedän, että tämä tulee olemaan jollain tavalla elämääni mullistava kokemus.”

Sonja Kailassaaren ja Matti Puron ensimmäinen tanssi kilpailussa oli cha cha cha.

TTK:n myötä Kailassaari tekee myös suuren hyppäyksen asiaohjelmien parista viihdemaailmaan. Sitä puolta hän on saanut viime vuosina seurata hyvinkin läheltä puolisonsa, näyttelijä Aku Hirviniemen kautta, ja onpa hän välillä päässyt myös osalliseksi Hirviniemen tempauksiin.

Muun muassa Putouksesta, Possesta ja useista elokuvarooleista tunnettu sketsiviihteen konkari julkaisi esimerkiksi koronapandemian aikana sosiaalisessa mediassa suosittuja hupailuvideoita yhdessä Kailassaaren kanssa.

Kailassaari sanoo TTK:n olleen niitä ainoita viihdeohjelmia, joihin hän voisi kuvitella menevänsä.

”Olen viihtynyt omassa asiaohjelmakuplassani, vaikka teemme mekin tavallaan viihdettä. En silti koe, että tämä kynnys on kovin suuri. Se on ehkä suurempi muille, koska huomasin monien yllättyvän, kun he kuulivat, että osallistun ohjelmaan.”

Sonja Kailassaari omassa tutussa paikassa eli työpaikallaan Efter Nion studiossa kuvauspäivän jälkeen.

Uusien asioiden kokeileminen on Kailassaarelle hyvin tuttua. Efter Niossa ohjelman juontajat Kailassaari ja Janne Grönroos testaavat itseään joka jaksossa jollain tavalla. Esimerkiksi tällä viikolla he testasivat, läpäisisivätkö vielä ajokorttikokeen. He ovat myös kokeilleet muun muassa simultaanitulkkausta, burleskia ja retkiluistelua. Ohjelmassa on nähty myös, miten Kailassaari suoriutuu stand up -keikasta Svenska Teaternin lavalla.

Uransa alussa Kailassaari teki Ylelle Hiki-nimistä urheiluohjelmaa, jossa hän juontamisen lisäksi haastoi tunnettuja henkilöitä eri urheilulajeihin.

Rohkeus on ehkä verenperintöä: Kailassaari kuvailee biologista isäänsä ”parantumattomaksi seikkailijaksi”.

Kun Kailassaari oli hieman alle kymmenenvuotias, hänen isänsä lähti palkkasotilaaksi muukalaislegioonaan kertomatta siitä kenellekään. Muukalaislegioona on Ranskan maavoimien eliittisotilasyksikkö, jossa palvelevat sotilaat edustavat eri kansallisuuksia.

Kailassaaren vanhemmat olivat eronneet jo kauan ennen lähtöä. Lähdön jälkeen tytär ei nähnyt isäänsä vuosiin, ja he pitivät yhteyttä vain kirjeitse.

”Lähetin kirjeet muukalaislegioonan pääesikuntaan Aubagneen, joka on Marseillen lähellä, feikkinimellä tietenkin. Ei hän ollut siellä omalla nimellään, kukaan ei ole”, Kailassaari kertoo.

”Hän lähetti minulle kuvia Persianlahden sodasta. Se oli outo isä–tytär-suhde, jota en osaa edes oikein määritellä.”

”Olen tosi seikkailunhaluinen. Olen ehdottomasti perinyt tämän puolen isältäni”, Sonja Kailassaari kertoo.

Miten kymmenenvuotias voi käsittää muukalaislegioonan tai sodan?

”Näin uutisissa kuvia Persianlahden sodasta, ja Saddam Husseinin nimi toistui, ja kirjeissä sain siihen toisen näkökulman. En ikinä pelännyt isän puolesta. Tiesin aina, että hänellä on laskuvarjojääkärin tausta, hän on tosi urheilullinen ja seikkailunhaluinen.”

Samoja ominaisuuksia löytyy Kailassaaresta.

”Olen ehdottomasti perinyt tämän puolen isältäni. Jos jokin asia on kiinnostava tai on seikkailu edessä, niin melkein aina hyppään siihen.”

Uransa alussa Kailassaari hyppäsi esimerkiksi tekemään matkaohjelmia ja kiersi Länsi-Afrikassa reppu selässä kahdeksan eri maata busseilla ja paikallisilla kulkuvälineillä. Matkustaminen on aina ollut Kailassaaren suuri intohimo, vaikka siihen nykyisin liittyykin huono omatunto ilmastokriisin takia.

”Jos jokin asia on kiinnostavaa tai on seikkailu edessä, niin melkein aina hyppään siihen.”

Sunnuntaina Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää, jonka tavoitteena on kunnioittaa maan kaksikielisyyttä ja tehdä näkyväksi ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa.

Viimeiset viisi vuotta Kailassaari on juontanut ruotsalaisuuden päivän juhlagaalaa, mutta tänä vuonna häntä ei siellä nähdä, sillä Kailassaari liitelee samaan aikaan TTK:n tanssiparketilla.

Ruotsin kielen Kailassaari oppi äidiltään ja suomen kielen isäpuoleltaan. Hän puhuu ja työskentelee molemmilla kielillä. Joskus ruotsia äidinkielenään puhuva ihminen, joka käyttää paljon suomen kieltä, kokee molempien kieliensä huononevan. Voivatko molemmat kielet mennä vähän rikki?

”Joo, niin voi tapahtua. Kyllähän minä puhun ihan hyvin suomea ja ruotsia, mutta huomaan, että puhun niitä molempia yhtä hyvin, ja sen takia kumpikaan ei ole tosi vahva. Olen aina ollut huono kirjoittamaan sekä ruotsiksi että suomeksi”, Kailassaari sanoo.

Suomenruotsalainen Sonja Kailassaari sanoo seilanneensa aina sujuvasti molempien kielikulttuurien välillä. Hän ei ole koskaan halunnut kuulua vain jompaankumpaan.

Ruotsinkieliset koulut käynyt Kailassaari teki ensimmäiset tv-työnsä suomeksi ja muistelee ihailleensa kollegojaan, suomenkielisiä juontajia, jotka olivat sulavasanaisia ja osasivat kuvailla hyvin asioita.

”Vasta kun aloin tehdä Min morgonia ruotsin kielellä huomasin, että näin helppoahan tämän pitäisi olla. Silloin tuntui, että olen jotenkin kotona. Mutta sitten tajusin, että ruotsin kielenikin oli aika ruosteessa”, Kailassaari kertoo.

”Sain tosi paljon palautetta siitä, että en puhu kieliopillisesti oikein. Siihen aikaan monet ruotsinkieliset olivat tosi tarkkoja. Haluttiin myös, että Ylen toimittajat käyttävät hyvää ja monipuolista kieltä, ja se ei ehkä ollut vahvin osa-alueeni.”

Kotona Kailassaari puhuu puolisonsa kanssa pääosin suomea.

”Kyllä me yritämme Akun kanssa opiskella myös ruotsia, mutta vaihtaminen on vaikeaa, kun on aloittanut puhumisen tietyllä kielellä. Aku haluaisi kovasti oppia.”

Oppiakseen kieltä sitä täytyy ensin oppia ymmärtämään. Sen jälkeen seuraava kynnys on uskaltaa puhua huonosti. Jos ei uskalla puhua huonosti, ei ikinä opi, Kailassaari sanoo.

”Uskalla puhua huonosti ja heittää siihen väliin suomenkielisiä sanoja. Näin me sanomme aina Efter Nion vieraillekin. Monille on tärkeää esiintyä ruotsin kielellä, jos osaa sitä vähän, mutta moni myös kokee, että oma asiantuntija-alue tai oma kieli on niin rajoitettu, että ei välttämättä pääse sanomaan sitä mitä haluaa.”

Suosituksi kasvaneessa ohjelmassa on usein myös suomenkielisiä vieraita. Juontajat saattavat kysyä kysymykset ruotsiksi, vaikka vieras vastaisikin suomeksi.

”Ihmiset ovat tykänneet siitä, että vähän sekoitetaan. Se ei ole niin vakavaa.”

Kailassaari sanoo aina seilanneensa sujuvasti molempien kielikulttuurien välillä. Hän ei ole koskaan halunnut kuulua vain jompaankumpaan.

”On välillä hämmentävää, miten vähän tietty suomenkielinen väestö tietää ruotsinkielisestä kulttuurista ja myös joskus toisin päin. Koen, että Efter Niossa meillä on mahdollisuus olla silta siinä välillä”, Kailassaari sanoo.

”Haluamme tuoda esiin sitä, että suomenruotsalaiset ovat yhtä värikäs ja monipuolinen joukko kuin kaikki suomalaiset.”

Efter Niossa jokainen jakso päättyy ohjelmanumeroon, jossa yksi illan vieraista pelaa Labyrintti-peliä. Siinä tarkoituksena on kuljettaa pieni kuula maaliin tiputtamatta sitä koukeroisen reitin varrella oleviin pieniin reikiin. Kukaan vieraista ei ole koskaan selviytynyt loppuun asti.

Mokattuaan vieras joutuu vastaamaan yhteen juontajien esittämään kysymykseen. Yksi yleisimmistä kysymyksistä kuuluu: Mikä on opettavaisin kokemuksesi?

Mitä sinä vastaisit, Sonja Kailassaari?

Tehtävä osoittautuu yllättävän vaikeaksi. Lopulta, pitkien pohdintojen ja monien eri vaihtoehtojen jälkeen, hän keksii vastauksen:

”Opettavaisin kokemukseni on se, että jokainen päätös, jonka elämässäsi teet, on jollain tavalla opettavainen.”

Ruotsalaisuuden päivää vietetään 6. marraskuuta.

Kuka?

Sonja Kailassaari

Sonja Kailassaari on juontanut Efter Nio -ohjelmaa kahdeksan vuotta.

  • Syntynyt 1980 Helsingissä. Asuu Riihimäellä ja Helsingissä.

  • Suomenruotsalainen toimittaja ja juontaja.

  • Tunnetaan etenkin tv-ohjelmista Efter Nio (2014–) ja Min morgon (2010–2014)

  • Muita tv-ohjelmia mm. Hiki (2005–2006), matkaohjelmat Kulkurin Afrikka (2008) ja Kulkurin Eurooppa: Pohjoismaat (2007) ja tietovisailu Vem vad när?

  • Näytellyt muun muassa Vihervaaran Annaa kesäteatterissa 13-vuotiaana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat