Naiset irrottautuvat kohtaloidensa kahleista taiteilija Kati Rapian uudessa sarjakuvateoksessa

Sarjakuvataiteilija Kati Rapion uusin teos kohdistaa katseen Suomen ensimmäisen tähtitieteilijän vaimoon: ”Viime aikoina on alettu pohtia, keiden tarinat kerrotaan. Minäkin kiinnostuin niistä, joista ei kirjoiteta, ja siitä, miten heistä voisi kertoa.”

Merestä löytyneistä roskista tehty päähine tarttui kuvauksessa Kati Rapian tukkaan. Päähine liittyy Rapian valokuvaprojektiin, jossa hän kiertää rantoja etsimässä roskia ja tekee niistä asuja.

9.11. 2:00 | Päivitetty 9.11. 12:39

Kati Rapia kertoo sekä sarjakuvilla että valokuvilla. Valokuvaaminen vie hänet maailmalle ihmisten pariin. Sarjakuva taas avaa oven omiin ajatuksiin työpöydän ääressä.

Rapian uusin teos on sarjakuvakirja Voimia! – Tähtitieteilijän vaimon paluu. Se on eräänlainen jatko-osa edelliselle Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki (2018), josta Rapia sai Sarjakuvataiteen valtionpalkinnon. Se kertoo Suomen ensimmäisestä tähtitieteilijästä Sigfrid Aronius Forsiuksesta.

Voimia! on Pyrstötähden haastaja. Tutkimusmatkailija Forsius seikkaili maailmalla. Kiinnostuin siitä, mikä mahdollistaa ne seikkailut, mitä tapahtuu kotona sillä aikaa. Miehet saattoivat tutkia maailmaa, koska heillä oli paikka, johon palata”, Rapia miettii.

Voimia!-kirjassa tarinaa kerrotaankin Anna Forsiuksen, tiedemiehen vaimon, näkökulmasta. Hänen ovelleen ilmaantuu toinen todellinen henkilö, kuolemaantuomittu Margareta Kitt, joka odottaa lasta kahletta kantaen.

Kolmas päähenkilö on Forsiusten palvelija Berenike. Kolmikko lähtee ajatuksen voimin 1600-luvulta aikamatkalle 1900-luvulle.

Ote Kati Rapian sarjakuvateoksesta Voimia!- Tähtitieteilijän vaimon paluu.

”Viime aikoina on alettu pohtia, keiden tarinat kerrotaan. Minäkin kiinnostuin niistä, joista ei kirjoiteta, ja siitä, miten heistä voisi kertoa. Pyrstötähti oli helppo homma, kun päähenkilön elämäntarina oli runkona. Hänen vaimostaan sen sijaan on jäänyt vain pieniä anekdootteja.”

Sigfrid Forsiuksen Rapia sai aiheekseen Juha Hurmeen ehdotuksesta. Sarjakuva perustuu osittain Hurmeen Niemi-romaanin lukuun, joka kertoo tieteilijästä. Forsius tuotti itse paljon tekstiä, mutta vaimon kirjoituksia ei ole säilynyt.

Koska Anna Forsiuksesta on vähän tietoa, Voimia! leijailee eteerisesti irrallaan todellisuudesta. Tiedonjyviä sekä Anna Forsiuksesta että Margareta Kittistä löytyi oikeudenkäyntien pöytäkirjoista. Kitt tuomittiin miehensä myrkyttämisestä, Forsius juopottelusta ja väkivaltaisesta käytöksestä.

Ote Kati Rapian sarjakuvateoksesta Voimia!- Tähtitieteilijän vaimon paluu.

Satoja vuosia sitten miehiltä hyväksyttiin käytöstä, jota ei naisille sallittu. Rapia arvelee, että tuomioistuinten pöytäkirjat saattavat vääristää kuvaa varsinkin Anna Forsiuksesta, joka oli ehkä vain suurmiehensä veroinen voimakastahtoinen tyyppi.

Rapia ei halunnut kertoa uhriutumisesta eikä myöskään korvata miesten sankaritarinoita naisten yksilösuorituksilla. Siksi hän haki päähenkilölleen oikeutta mielikuvituksestaan, ja Voimia!-kirjassa seikkailee kolme naista, jotka irrottautuvat kohtaloidensa kahleista.

”Sarjakuvakirjan tekeminen on iso urakka. Aloitin Voimia! akvarellilaveerauksilla, mutta se oli aivan liian hidasta, ei pysynyt kirjoittamisen tahdissa. Vaihdoin kollaasityyliin, jossa lippuset ja lappuset lentelivät ja mustepullot kaatuivat.”

Vaikka 1600-luvulla naiset elivät Rapian mielestä kovia aikoja, silti uskottiin huomiseen. Siihen hän halusi viitata Voimia!-nimellä.

Ote Kati Rapian sarjakuvateoksesta Voimia!- Tähtitieteilijän vaimon paluu.

Kovia aikoja eletään taas monella tapaa ja Rapia etsii lohtua myös uudessa työssään, tällä kertaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen.

Muistiinpanoja maailman tilasta -hankkeessa hän kiertää Itämerta toisen loviisalaisen, kuvataiteilija Ilona Valkosen kanssa. Rapia valokuvaa rantojen roskia.

”Se sai alkunsa koronasulkujen aikaan, kun kävimme teini-ikäisten lastemme kanssa kävelyillä Loviisan rannoilla. Keräsimme roskia ja teimme niistä asuja. Aloin ajatella, kuinka Itämeri yhdistää ihmisiä. Ukrainan sodan takia se on nyt äkkiä maailman tilanteen keskipisteessä.”

Kati Rapian työhuone Loviisassa on vanha meijeri. Pöydällä näkyy rannalta kerättyjä roskia.

Kati Rapian ja Ilona Valkosen yhteistyössä kuvissa esiintyvien lasten ja nuorten kanssa toteuttama Muistiinpanoja maailman tilasta on kuvasarja maailmanlaajuisen kulutuskulttuurin ilmentymistä, sekä sen kokijoista. Mustavalkoisissa muotokuvissa nuoret ihmiset esiintyvät merenrannoilta keräämistään materiaaleista – roskista ja kasveista – tehdyissä päähineissä ja pukineissa. Hailuodossa kuvattu Reeta kehyksissä.

Omista kävelyretkistä hanke laajeni. Rapia ja Valkonen etsivät Itämeren eri maista muutaman nuoren ryhmiä, joiden kanssa he kiertävät rantoja etsimässä roskia ja tekevät niistä yhdessä asuja.

Rapia virittää rannoille lakanastudionsa – mikä on usein tuulessa hankalaa – ja kuvaa roskat ja muotokuvat nuorista roskakruunuissa. Valkonen keskittyy enemmän asujen tekemiseen.

Tarkoitus on kiertää koko meri. Lopuksi olisi tarkoitus järjestää iso näyttely ja julkaista kirja. Tähän mennessä on käyty Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Rapia harmittelee, että Venäjä jäänee sodan takia pois.

”Jos jostain ei löydykään roskia, sehän on hyvä uutinen. Suomenlahdella on eniten törkyä, ja Puola saastuttaa eniten. Esimerkiksi Hailuodosta ei löytynyt roskaa. Ja Latviassa Pāvilostan kylässä öisin etsittiin meripihkaa ja päivisin ihmeteltiin pitkä ja puhtaita hiekkarantoja.”

Taiteilija Kati Rapia tekee sarjakuvia, valokuvia ja kuvataidetta. Hänet kuvattiin Loviisassa omassa venevajassaan.

Tuhannen asukkaan Pāvilostaa Rapia kuvailee uskomattomaksi surfausparatiisiksi. Se oli syyskuussa hankkeen viimeisin etappi.

Rapia kertoo, kuinka sen talot näyttävät kadulle harmailta mummonmökeiltä mutta pihojen puolella ne ovat ylellisiä huviloita. Vanhassa kalastajakylässä on satama huvijahdeille ja surfauskoulu.

Kussakin paikassa Rapia ja Valkonen toimivat niillä ehdoilla, mitä löytyy. Jos ei ole roskia, tehdään jotain ajopuista. Paikallisia taiteilijoitakin otetaan mukaan, jos löytyy. Yhteistä kaikille paikoille ovat nuoret ihmiset, jotka osallistuvat hankkeeseen.

”Kaikki teinit ovat olleet ihania. 12–15-vuotiaat voivat olla aluksi ujoja, mutta kun rannoilla askarrellaan asuja ja tutustutaan, heistä tulee Mad Max -tyylisiä sotureita ja he kertovat elämästään kaiken.”

Ote Kati Rapian sarjakuvateoksesta Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki

Kuka?

Kati Rapia

  • Syntynyt Heinolassa 1972.

  • Tekee sarjakuvia, valokuvia ja kuvataidetta.

  • Opiskellut taidehistoriaa, kirjallisuutta ja italiaa Tampereen yliopistossa 1992–1994. Valmistunut Lahden Taideinstituutista 1998 ja Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolta 2003.

  • Sarjakuvia: kolme Lonkka-omakustannelehteä (1996–2001), Yellow Bird (2003), Käsi keittiössä (2014), Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki (2018), Voimia! – Tähtitieteilijän vaimon paluu (2022).

  • Sarjakuvataiteen valtionpalkinto 2018.

  • Lastenkirja Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen (2020) yhdessä Juha Hurmeen, Elli Salon ja Miira Luhtavaaran kanssa.

  • Pitänyt useita yksityisnäyttelyitä kotimaassa ja osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin Euroopassa ja mm. Argentiinassa.

  • Asuu Loviisassa. Loviisa Contemporary -taiteilijayhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2014.

  • Täyttää 50 vuotta lauantaina 12.11.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat