Viittaako siskonmakkara siskoon? Verkko­sanakirjasta voi nyt tarkistaa sanojen taustat

Kotimaisten kielten keskus on julkaissut uuden sähköisen etymologisen sanakirjan, johon on yhdistetty teokset Suomen sanojen alkuperä ja Stadin slangin etymologinen sanakirja.

Kotimaisten kielten keskuksen sana-arkisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä.

31.10. 14:29

Suomen kielen sanojen alkuperää pohtivan ei enää tarvitse kävellä kirjahyllyn ääreen. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) julkaisi maanantaina sähköisen Suomen etymologisen sanakirjan.

Maksuttomassa sanakirjassa on Kotuksen mukaan noin 56 000 hakusanaa. Sanakirja koostuu vuosina 1992–2000 julkaistusta etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä ja viime vuonna julkaistusta Stadin slangin etymologisesta sanakirjasta.

Molempien tekijänä on ollut suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja Kotuksen entinen johtaja Ulla-Maija Forsberg. Slangisanakirja on kokonaan hänen nimissään, ja Suomen sanojen alkuperässä hän oli päätoimittajana.

Lisäksi Suomen etymologisessa sanakirjassa on noin 7 500 sanan etymologinen täydennysosa. Siitä vastaa Kotuksen pitkäaikainen etymologi Klaas Ruppel, joka on myös toimittanut nyt julkaistun sähköisen sanakirjan.

Kielentutkimuksen ammattilaisten tekemät etymologinen sanakirjat sopivat muun muassa yleisten väärinkäsitysten eli niin sanottujen kansanetymologioiden oikomiseen.

Sanakirjan mukaan esimerkiksi siskonmakkarassa ei ole pohjimmiltaan mitään siskoon viittaavaa vaan alkuosa on muinoin lyhentynyt ruotsissa muodosta såsisken tai susiskon, joka on pohjimmiltaan sama sana kuin englannin kielen sausage.

Liikavarpaan alkuosa taas tulee ruumista tarkoittavasta ruotsin sanasta lik ja loppuosa piikkiä tarkoittavasta torn-sanasta (varvas on ruotsiksi ). ”Ruumiinpiikistä” on siis päästy kansanetymologisesti ylimääräiseen varpaaseen.

Kielihistoria menee tieteenalana muutenkin koko ajan eteenpäin.

Lähivuosina julkaistaan muun muassa Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja, jonka materiaaliin pääsee osin jo tutustumaan verkossa. On odotettavissa, että sen sisältö tarkentaa ja korjaa myös useita nyt julkaistun Suomen etymologisen sanakirjan tuloksia.

Osin näin on jo tehnyt arvostetun Oxford University Pressin keväällä julkaisema The Oxford Guide to the Uralic Languages, joka on yli tuhatsivuinen uralilaisten kielten eli kaikkien suomen sukukielten opas.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat