Miksi vanhemmat kuulijat eivät kiinnosta isoja radiokanavia, ihmettelee Järviradion perustaja Markku Mäenpää

35 vuotta täyttävä Järviradio on viimeinen iso itsenäinen mainosradio.

Markku Mäenpää perusti Järviradion Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä marraskuussa 1987.

8.11. 2:00 | Päivitetty 14.11. 11:02

Järviradio syntyi oikeastaan vahingossa. Kanavan perustajalla Markku Mäenpäällä oli loistava liikeidea. Hän halusi automatisoida tuolloin vielä käsivälitteisen autopuhelinverkon, joka oli Suomen ensimmäinen matkapuhelinverkko. Mutta ministeriö ei myöntänyt lupaa.

Siitä sisuuntuneena Mäenpää päätti perustaa radioaseman. ”Meillä oli tarvittava tekniikka ja tekninen osaaminen. Toimittajapuolesta emme ymmärtäneet mitään.”

Kun Järviradio aloitti lähetyksensä Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä 20. marraskuuta 1987, paikallisradioilla meni lujaa. Kaupallinen radiotoiminta oli alkanut Suomessa pari vuotta aiemmin, ja uusia asemia syntyi kuin sieniä sateella.

Nousukiito loppui lyhyeen. Vuosikymmenen lopulla lukuisat paikallisradiot kiistelivät musiikin esityskorvauksista tekijänoikeusjärjestö Gramexin kanssa ja jättivät kiistan ajalta maksut maksamatta. Vuonna 1990 oikeus määräsi korvaukset maksuun. Kun samaan aikaan lama kuritti mainosmyyntiä, seurasi ensimmäinen paikallisradioiden konkurssiaalto.

Myös Järviradio osallistui tekijänoikeusmaksulakkoon mutta talletti rahat pankkiin. ”Kun oikeuden päätös tuli, maksoimme Gramexille ja jatkoimme työtämme”, Mäenpää toteaa lakonisesti.

Huomattava osa Järviradion lähetyksistä on suoria toivekonsertteja, joissa kaikki toiveet toteutetaan, jos ne vain löytyvät levystöstä.

35 vuotta myöhemmin suomalainen kaupallinen radio näyttää täysin erilaiselta. Paikallisradio on marginaali-ilmiö. Myös viimeiset itsenäiset osavaltakunnalliset mainoskanavat, kuten Radio Kajaus, ovat viime vuosina kadonneet.

”Olemme ainoa alkuperäinen [1980-luvun] kaupallinen radio, joka ei ole tehnyt konkurssia tai jota ei ole myyty”, Mäenpää väittää unohtaen, että myös raumalainen paikallisradio Radio Ramona on edelleen alkuperäisellä omistajalla. Mutta muita tosiaan ei ole.

Suomalainen kaupallinen radiotoiminta on käytännössä kahden kauppa. Kakun jakavat Sanoma-konserniin kuuluva Nelonen Media ja ylikansallinen Bauer Media. Niiden ulkopuolelle jää vain murusia ja yksi isompi siivu. Se on Järviradio.

Kanava on laajentunut tasaisesti, ja nykyään sen kuuluvuusalueella asuu 71 prosenttia suomalaisista. Järviradio tavoittaa viikossa viisi prosenttia suomalaisista.

Mutta yli 65-vuotiaiden joukossa Järviradio on ylivoimaisesti kuunnelluin mainosradio, joka tavoittaa enemmän kuulijoita kuin esimerkiksi kaikki Nelonen Median kanavat yhteensä. Ja lauantai-iltaisin Järviradio on Finnpanelin Kansallisen radiotutkimuksen mukaan koko Suomen kuunnelluin kaupallinen kanava.

Mäenpäätä ihmetyttää, miksi vanhemmat polvet eivät kiinnosta isoja mainoskanavia. ”Eivät kolmikymppiset yleensä osta uusia Mersuja...”

Ainoa iso itsenäinen mainosradio on kummajainen myös sisällöltään. Järviradiolla ei ole lainkaan soittolistoja tai musiikkipäällikköä. Levystöstä löytyy miljoona kappaletta ja Alajärveltä varmasti Suomen ainoa radiostudio, jossa on sekä vinyyli- että savikiekkosoitin.

Musiikkiprofiilissaan Järviradio toteuttaa omintakeista suoraa demokratiaa. Huomattava osa lähetyksistä on suoria toivekonsertteja, joissa kaikki toiveet toteutetaan, jos ne vain löytyvät levystöstä.

Tämä johti kolme vuotta sitten Julkisen sanan neuvoston langettavaan päätökseen, kun radiossa soitettiin Irwin Goodmanin kappale Mutakuono ja lakupelle sekä sen yhteydessä kuuntelijan terveiset: ”Perussuomalaisten toimesta Suomi takaisin.”

Kaikki toiveet on toteutettu myös sen jälkeen, mutta vastaavanlaisissa tapauksissa terveiset on jätetty lukematta.

Järviradio on myös ainoa lähes valtakunnallinen radio, josta voi ostaa lähetysaikaa. Kanavan alkuperäisessä toimiluvassa edellytettiin ohjelma-aikaa yhteisöille ja yhdistyksille. Enää sellaista ei ole vaadittu vuosiin, mutta radio on säilyttänyt käytännön, jota Mäenpää kuvailee ”sananvapauden vaalimiseksi”.

Järviradion kautta ohjelmaa lähettävät monet vapaan suunnan kristilliset liikkeet sekä vanhoillislestadiolaiset. Ohjelma-aikaa ostavat säännöllisesti myös poliittiset puolueet.

Tässäkään toiminnassa ei ole vältytty kohuilta. Vuonna 2014 toimitukseen saapui faksilla Moskovasta rahakas tarjous, jossa Venäjän valtion Venäjä Tänään -propagandatoimisto olisi halunnut oman ohjelman. Se onkin toistaiseksi ainoa taho, jolle ohjelma-aikaa ei ole myyty.

Seitsemänkymppinen Markku Mäenpää on elämäntapayrittäjä, mutta vakuuttaa, että Järviradion jatkuminen ei ole hänestä kiinni.

Ostotarjouksia Järviradiosta on tullut useita, mutta niihin ei ole tartuttu, koska toiminta on kannattavaa. ”Mutta jos olisi ollut ekonomeja tätä touhua johtamassa, olisimme konkurssissa!” Mäenpää sanoo.

Markku Mäenpää on seitsemänkymppinen. Miten käy, jos elämäntapayrittäjä haluaa joskus eläkkeelle?

”Ei Järviradion jatkuminen ole minusta kiinni.”

jarviradio.fi

Helsingin Sanomat ja Nelonen Media kuuluvat Sanoma-konserniin.

Oikaisu 8.11. klo 10.20: Vaihdettu jutun otsikko, jossa väitettiin virheellisesti Järviradion olevan viimeinen paikallisradio. Paikallisradioita on Suomessa useita. Lisätty juttuun tieto siitä, että myös Radio Ramona on edelleen alkuperäisellä omistajalla.

Oikaisu 10.11. klo 11.15: Ohjelma-aikaa Järviradiosta ostaa säännöllisesti Euroopan parlamentti, ei Euroopan komissio.

Oikaisu 14.11. klo 11.00: Poistettu kokonaan maininta, että Euroopan parlamentti kuuluisi ohjelma-aikaa Järviradiosta ostaviin tahoihin. Euroopan parlamentti ei osta ohjelma-aikaa vaan Järviradio käyttää sen sisältöjä ilmaiseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat