Nämä kuusi kirjaa ovat ehdolla Tieto-Finlandian voittajaksi – Aiheet Turun palosta ympäristö­tuhoon

Kustantajat ilmoittivat kisaan mukaan ennätysmäärän teoksia: reilusti yli 300.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat Joonas Timonen (vas.), Lotta Junnilainen, Lotta Haikkola, Anu Kantola, Hannu Salmi, Annika Luther, Ville-Juhani Sutinen sekä Timo R.Stewart Finlandia-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa tiistaina. Kuvasta puuttuu ehdokkaana oleva Maria Katajavuori.

8.11. 10:20

Tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat valinnut raati nostaa esiin kelpo kattauksen alan moninaisuudesta. Tarjolla on historian, nykyhetken kuin tulevaisuudenkin ilmiöitä ja näkymiä, kirjallisuuden ja luonnon pulmia unohtamatta.

Raati myös näyttää ottaneen huomioon kisan perinteisen hengen: sellaisia teoksia valitaan, joita kuka tahansa voi lukea.

Kaikkiaan kustantajat ja omakustantajat ilmoittivat kisaan nyt enemmän kirjoja kuin koskaan palkinnon 35-vuotisessa historiassa, pitkälti yli 300 teosta.

Torstaina julkistettavaan, vuoden parhaalle romaanille jaettavaan kaunokirjallisuuden Finlandiaan ilmoitettiin noin 200 teosta. Ilmoittamisista Kirjasäätiö perii sadan euron maksun.

Kun raadit nimetään maaliskuussa, ja valintojen pitäisi olla selvillä marraskuun alkuun mennessä, perehtymisaikaa jää käytännössä vain kahdeksan kuukautta.

Se merkitsee sitä, että tietoraatilaisten piti nyt lukea hyvän matkaa enemmän kuin yksi kirja päivässä. Mikä on tietysti mahdotonta. Kannesta kanteen kaikkia teoksia ei voi syynätä.

”Saimme luettavaksemme paitsi hyviä, hienoja ja viimeisteltyjä kirjoja, kuten nämä tänään ehdolle asetettavat, myös toisenlaisia teoksia”, raadin puheenjohtaja Suna Vuori luonnehti puheessaan. ”Vaikka Wikipedia on periaatteessa hieno, demokraattinen projekti, sieltä copypastaaminen tai mikään ilman lähdeviitteitä lainaaminen ei kuulu laadukkaaseen tietokirjaan.”

Vuoren mukaan ”nopeasti tehtyjä, puutteellisesti oikoluettuja ja heiveröisesti tai ei lainkaan kustannustoimitettuja kirjoja” ilmoitettiin mukaan ”hämmästyttävän paljon”.

Raadin valitsemista palkintoehdokkaista kisan konkari on Anu Kantola, joka silloisen työryhmänsä kanssa voitti palkinnon jo vuonna 2000 teoksella Maailman tila ja Suomi. Lisäksi Kantola oli vuonna 2019 ehdokkaana yhdessä Hanna Kuuselan kanssa tutkimuksella Huipputuloiset. Suomen rikkain promille.

Kisakokemusta on myös Timo R. Stewartilla, jonka Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys nousi ehdokkaaksi kaksi vuotta sitten. Ehdokkuus on ennestään myös Ville-Juhani Sutisella yhdessä Ville Ropposen kanssa vuoden 2019 kirjasta Luiden tie – Gulagin jäljillä.

Seuraavassa kaikki tämän vuodet ehdokkaat, raadin perustelut sekä linkit HS:n aineistoon ehdokkaista:

Anu Kantola

Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteis­kunnan muutosten syvät tarinat. Gaudeamus.

Raati: ”Myötäelävä poikkileikkaus Suomesta tekee konkreettisella ja helposti lähestyttävällä tavalla näkyväksi erilaisten ihmis­ryhmien elämää murros­ajassa. Hyödyntää hienosti haastattelu-aineistoa, jossa ihmisten odotukset sekä käsitykset itsestään, toisistaan ja yhteis­kunnasta vaikuttavat osin eri todellisuuksilta. Yhteistä on kokemus suuresta ruuvista, joka puristaa kaikkia.”

HS:n Jaakko Lyytinen kuvaili 25. helmikuuta julkaistussa laajassa artikkelissaan teosta näin: ”Tutkijoita kiinnostavat erityisesti tunteet, joita muutokset herättävät. Tunteet vaikuttavat ihmisten käsityksiin yhteiskunnasta. Muutos menee ihmisen tunteisiin erityisesti silloin, kun se uhkaa identiteettiä. Tunteet kytkeytyvät ihmisen syvään tarinaan, joka kannattelee ihmisen identiteettiä.”

Voit lukea koko artikkelin täältä.

Maria Katajavuori

Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristö­tuhon ansaan. Atena.

Raati: ”Tinkimätön puheen­vuoro luonnon tilasta ja tulevaisuudesta ei päästä ympäristö­tietoistakaan lukijaa helpolla – eli myöntämästä vastuutaan yli­kulutuksesta. Tahto, äly ja mikään määrä tutkimusta eivät riitä, jos ne eivät johda järjestäyty­neessä demokratiassa poliittisiin päätöksiin ja toimintaan. Tietoa, tunnetta ja arvostettavaa kirjallista aktivismia.”

HS:n Mikko-Pekka Heikkinen haastatteli Katajavuorta 4. toukokuuta ja luonnehti hänen teostaan näin: ”Kirja kuvailee herkullisesti Katajavuoren turhautumista tiedemaailman saamattomuuteen. Erilaisten arvovaltaisten konklaavien hän on nähnyt vuodesta toiseen toitottavan uuden tutkimuksen tarvetta, vaikka ilmastofaktaa tilanteemme toteamiseen on varmasti jo kylliksi.”

Voit lukea koko artikkelin täältä.

Annika Luther

Annika Luther: Rågen. En spretig historia / Rukiin viljava historia. Schildts & Söderströms / S&S. Suomentanut Kari Koski.

Raati: ”Suomen kansallisviljaa monista odotta­matto­mistakin kulmista lähestyvä rukiin elämäkerta avaa kiinnostavasti, asian­tuntevasti ja ilmavan yleistajuisesti, mitä kaikkea pieni jyvä pitää sisällään. Jännittävä sukellus biologiaan, evoluutioon ja kulttuuri­historiaan, kivikaudelta aina tulevaisuuden ruuan­tuotantoon.”

Hannu Salmi

Hannu Salmi: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827. Otava.

Raati: ”Perin­pohjaisesti lähteisiin perustuva, moni­aistillisesti kuljetettu tarina Turun palosta avaa kokonaan uuden näkökulman menneeseen tragediaan. Vaikka liekit melkein polttavat lukijaakin, teos pysyy faktoissa ja laajenee yksittäisiä ihmisiä sekä yhden kaupungin menneisyyttä suuremmaksi kertomukseksi Euroopan historiasta, tiedon­välityksestä, jopa Goethesta.”

HS:n Toni Lehtinen käsitteli kirjaa 25. elokuuta: ”Salmi halusi käsitellä tuhoa tunteiden näkökulmasta. Minkälaisia tunteita, surua, syyllisyyttä, ahneutta ja myötätuntoa tapahtumat aiheuttivat kaupunkilaisissa? Salmen lähdeaineistona on ollut kirjeitä, päiväkirjoja, muistelmia, karttoja, kuvia ja sanomalehtiä. Hän seurasi palon kokeneiden henkilöiden elämänvaiheita rippikirjojen ja henkikirjojen avulla.”

Voit lukea koko artikkelin täältä.

Timo R. Stewart

Timo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Gaudeamus.

Raati: ”Erinomaisesti kirjoitettu tutkimus luotaa monille tuntematonta ilmiötä, kristillistä sionismia. Läpi­valaistessaan Suomessa jo pitkään vaikuttanutta, ristiriitojakin herättänyttä Israel-ystävyyttä teos auttaa ymmärtämään myös uskonnon ja politiikan monimutkaisia suhteita sekä Lähi-idän sammumatonta konfliktia.”

Ville-Juhani Sutinen

Ville-Juhani Sutinen: Vaivan arvoista. Esseitä poikkeus­kirjallisuudesta. Avain.

Raati: ”Rakastettava essee­kokoelma lukemisen hienoudesta ja pakottoman ajattelun merkitykselli­syydestä. Kirjoittaja kulkee kanssa­lukijana matkalla poikkeus­kirjallisuuteen, teosten syvällisiin ja väliin yllättäviinkin tulkintoihin, viihdyttäviin anekdootteihin samoin kuin kriittisiin huomioihin. Huomiot tuntuvat lukijasta etuoikeudelta.”

”Erinomaiset esseet raskaimman sarjan mammutti­romaaneista muistuttavat, että on palkitsevaa lukea vaikeita teoksia”, Tommi Melender tiivisti arviossaan 27. elokuuta. ”Sutinen on oivallinen hitaan lukemisen puolestapuhuja, koska ei sorru paasaukseen tai hehkutukseen. Hän lähestyy tuhatsivuisia modernismin monumentteja ja postmodernismin toteemeja uteliaasti ja arvostavasti mutta terveen kriittisesti.”

Voit lukea kritiikin kokonaisuudessaan täältä.

Vuoden 2022 raadin muodostivat viestintäyrittäjä Suna Vuori (pj.) sekä toimittaja Petter Lindberg ja viestintäalan yrittäjä Riitta Pollari.

Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee ylilääkäri Hanna Nohynek.

Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Ensimmäisen kerran tunnustus jaettiin vuonna 1989. Alkuun voittaja oli lähes poikkeuksetta mies, mutta vuodesta 2000 lähtien jakautuma on tasaantunut.

Viime vuonna voittajaksi julistettiin Osmo Tapio Räihälän teos Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa.

Kaikki kolme Finlandia-palkintoa jaetaan 30. marraskuuta järjestettävässä juhlassa, jonka Yle välittää suorana televisiolähetyksenä.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden sarjan ehdokkaat julkistetaan keskiviikkona 9. marraskuuta klo 10.30.

Pelkästään romaaneja koskevan kaunokirjallisuuden Finlandian ehdokkaiden vuoro on ensi torstaina klo 10.30.

Kussakin sarjassa raadit ovat aina nimenneet kuusi ehdokasta, mikä on sääntöjen sallima enimmäismäärä. Vähintään ehdokkaita pitää olla kolme.

Kisan järjestää kustannusalan yhteinen Suomen Kirjasäätiö.

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaita valittiin tänäkin vuonna enimmäismäärä eli kuusi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat