Maailman syrjäisimpään kouluun matkaavasta opettajasta kertova Oscar-ehdokas tuo katsojalle mielenrauhaa

Bhutanilainen elokuva on harvinaisuus, mutta se ei päätynyt Oscar-ehdokkaaksi eksoottisuudellaan. Pawo Choyning Dorjin debyyttiohjaus on pelkistetty, hyvin kaunis ja tasapainoinen.

Koulu maailman laidalla ei rakenna karkeaa vastakkainasettelua länsimaisen elämäntavan ja niukan vuoristolaiskulttuurin välille, mutta elokuva lisää ymmärrystä.

24.11. 13:35

Draama

Koulu maailman laidalla (Lunana; A Yak in the Classroom). Ohjaus Pawo Choyning Dorji. 109 min. S. ★★★★

Suomessa ei tiettävästi ole ennen nähty valkokankaalla bhutanilaista elokuvaa. Bhutan on pikkuruinen kuningaskunta Himalajan rinteillä ja alangolla, Kiinan ja Intian välimaastossa.

Tämä harvinaisuus on valmistunut jo vuonna 2019 eli ennen koronaa, ja se päätyi myös Oscar-ehdokkaaksi. Olisi helppo olettaa, että se on noussut kansainväliseen tietoisuuteen eksoottisuudellaan ja länsimaisten yleisöjen hyvällä tahdolla, mutta se on väärä mielikuva.

Koulu maailman laidalla on pelkistetty, hyvin kaunis ja tasapainoinen elokuva, jonka teema on niin universaali, että se ei voi mennä keneltäkään ohi. Toki ne Himalajan maisematkin kuuluvat asiaan.

Ohjaaja Pawo Choyning Dorji on syntynyt Intiassa ja tehnyt ensin uraa valokuvaajana. Koulu maailman laidalla on hänen debyyttiohjauksensa.

Elokuvan päähenkilö Ugyen (Sherab Dorji) on opiskellut opettajaksi maan pääkaupungissa Thimphussa, joka sekään ei ole suuren suuri: asukkaita on noin 80 000. Siellä nuorilla on kuitenkin yhteys länsimaiseen elämäntapaan, ja Ugyenkin haaveilee laulajan urasta Australiassa.

Sitä ennen pitäisi kuitenkin suorittaa vuoden työharjoittelu Lunanassa, jossa todellakin saattaa olla maailman syrjäisin koulu. Ugyen pistää ensin hanttiin mutta joutuu lopulta suostumaan. Australia odottakoon.

Matka Lunanaan kuljetaan jalan, ja se kestää päiväkausia. Ugyen ymmärtää pian olevansa paikassa, jossa asukkaiden maailmankuva on tyystin toinen kuin hänellä. Kyläläiset kertovat jäätikön sulamisesta mutta eivät ole kuulleet sanaa ilmastonmuutos.

Elokuvan englanninkielinen nimi viittaa jakkiin, joka majoittuu luokkahuoneeseen.

Koulu on alkeellinen, eikä siellä ole edes liitutaulua. Paperiakin on vain satunnaisia arkkeja. Ugyen kiintyy kuitenkin pian kyläläisiin ja päättää suorittaa harjoittelunsa loppuun.

Hän oppii käytännön taitoja kuten sytyttämään tulen jakin kuivatulla kakalla. Englanninkielinen nimi viittaa jakkiin, joka majoittuu luokkahuoneeseen. Jakki on lahja Seldonilta (Kelden Lhamo Gurung), joka opettaa Ugyenille myös laulamista. Heidän välilleen kehittyy varovaista rakkautta.

Ohjaaja Dorji on tiennyt mitä haluaa kuvata ja kertomuksellaan välittää. Hän ei rakenna karkeaa vastakkainasettelua länsimaisen elämäntavan ja niukan vuoristolaiskulttuurin välille, mutta elokuva lisää ymmärrystä. Tässä kylän lapsilla ja varsinkin luokan ”pomolla” Pem Zamilla (Pem Zam) on tärkeä rooli. Ugyen jättää kylään jälkensä mutta ei muuta sen asukkaita.

Luojan kiitos, kaikki ihmiset eivät voi muuttaa vuoristokyliin, mutta opettajia niissä tarvitaan. Meille riittää elokuva, josta saa mielenrauhaa.

Käsikirjoitus Pawo Choyning Dorji. Tuotanto Dangphu Dingphu:a 3 pigs Production. Pääosissa Sherab Dorji, Ugyen Norbu Lhendup, Kelden Lhamo Gurung.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat