Nämä romaanit ovat ehdolla kauno­kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaksi

Joukon yllättäjä on esikoiskirjailija Sami Tissari leikittelevällä tieteisromaanillaan Krysa.

Olli Jalonen (vas.), Iida Rauma, Heikki Kännö, Sami Tissari, Eeva Turunen ja Marja Kyllönen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokaskirjojen julkistamistilaisuudessa torstaina.

10.11. 10:14

Jo vuonna 1990 ensimmäisen ja vuonna 2018 toisen Finlandia-palkintonsa voittaneella Olli Jalosella (s. 1954) on mahdollisuus nousta yksin tilastokärkeen, kun romaanipalkinnon raati nimesi hänen tämän syksyn uutuutensa Stalker-vuodet yhdeksi kuudesta ehdokkaasta.

Jalosen lailla tunnustuksen pian 40-vuotiaassa historiassa kahteen voittoon ovat yltäneet Bo Carpelan (1993, 2005) ja Jukka Viikilä (2016, 2021).

Eniten ehdokkuuksia on saanut Pirkko Saisio: seitsemän, kuusi omalla nimellään sekä yksi salanimellä Eva Wein. Jalonen nappasi nyt kuudennen ehdokkuutensa. Carpelanin lisäksi viidesti nimettyjä ovat Leena Krohn, Kari Hotakainen ja Kjell Westö.

Yllättäjä tämän vuoden ehdokasjoukossa on esikoiskirjailija Sami Tissari, jonka romaani Krysa ei mahtunut Helsingin Sanomien palkinnon kymmenen finalistin joukkoon.

Krysan myötä myös sen julkaissut, vuonna 2016 perustettu Aula & Co -kustantamo sai nyt ensimmäisen teoksensa listalle. Turkulainen Sammakko pääsi ensimmäisen kerran kuuden joukkoon Heikki Kännön edellisellä romaanilla Runoilija (2020).

Parhaiten kustantajista menestyi Siltala: kaksi ehdokkuutta.

Kaikkiaan valintalautakunnan harkittavaksi ilmoitettiin nyt lähes 200 romaania.

”Olemme saaneet tutustua vahvoihin hahmoihin Suomen historian eri vaiheissa, olemme lukeneet tiheitä kuvauksia historian käännekohdista, mutta myös vuosikymmeniä ja vuosisatojakin kattavia laajoja historiallisia kaaria”, raadin puheenjohtaja Veli-Matti Pynttäri luonnehti.

Hänen mukaansa dekkarit ovat siirtyneet uusiin ympäristöihin, jännitykseen on tullut yliluonnollinen sävy ja trillerit ovat paikoin pelottavankin ajankohtaisia.

”Näkyvän osan kirjallisuudesta muodostavat romaanit, joissa omakohtaisten kokemusten kautta tehdään tiliä menneiden pettymysten, koettujen vääryyksien tai karvaiden kohtaloiden kanssa”, Pynttäri sanoi. ”Ristiriita yhteiskunnan vaatimusten ja elämän rajallisuuden välillä on aina ajankohtainen.”

Seuraavassa kaikki tämän vuodet ehdokkaat, raadin perustelut sekä linkit HS:n kritiikkeihin ehdokkaista:

Olli Jalonen: Stalker-vuodet. Otava.

Olli Jalonen

Raati: ”Vaikuttava läpileikkaus lähihistoriamme yhteiskunnasta ja politiikasta. Jalonen esittää romaanissaan tarkkanäköisen kuvauksen henkisen ilmapiirin muutoksesta, joka avautuu teräväksi uhkakuvaksi yksityisyytemme häviämisestä. Teos näyttää, että toisten seuraamiselle omistettu elämä jättää jälkeensä vain tyhjän kuoren. Jalosen proosa ei mahtaile, ei korota itseään. Se hurmaa lukijansa pienieleisellä varmuudella.”

HS:n Noora Vaarala arvioi 25.9. näin: ”Jalonen toteuttaa romaanillaan juuri sen tavoitteen, joka kohorttiprojektilla nimellisesti on: esittää ajan kuvan yksilön kautta. Kuva on huolellisesti piirretty ja todistusvoimainen.”

Voit lukea kritiikin kokonaisuudessaan täältä.

Marja Kyllönen: Vainajaiset. Teos.

Marja Kyllönen

Raati: ”Keskiössä on suvereeni ja väkevä kieli, joka kutoo itsestään teoksen unen-omaisen maailman. Vainajaiset on sukellus sukupolvet ylittävään syyllisyyteen, kateuteen ja vaikenemiseen, jotka purkautuvat pintaan yksilön epätoivoisten tekojen kautta. Poikkeuksellisen ilmaisuvoimainen romaani viettelee ja hämää lukijaa loppuun saakka. Se kylvää pelkoa, mutta tarjoaa silti toivon mahdollisuuden.”

HS:n Eleonoora Riihinen arvioi 2.11. näin: ”Jos vuonna 1997 Lyijyuuman kieli herätti kriitikoissa intohimoja, vuonna 2022 Vainajaiset-romaanin arkaistinen, soinnillinen ja kansanrunouden kuvissa kylpevä teksti näyttäytyy harvinaisena taidonnäytteenä siitä, mitä on todella rakastaa suomen kieltä.”

Voit lukea kritiikin kokonaisuudessaan täältä.

Heikki Kännö: Ihmishämärä. Sammakko.

Heikki Kännö

Raati: ”Kertoo ihmisen valtakauden päättymisestä elinympäristömme valtiaana. Kännö kirjoittaa jatkoa eurooppalaiselle jumaltarustolle ja tuo jumalat keskelle ilmastokriisin piinaamaa maailmaa, jossa rationaalisuus, teknologia ja tiede saavat väistyä jumalten tahdon tieltä. Romaanin mittakaavan hämmästyttävä laajuus, kerronnan vaivattomuus ja mielikuvituksen avaruus tekevät siitä vastustamattoman lukukokemuksen.”

HS:n Toni Jerrman arvioi 7.5. näin: ”Häkellyttävän monitasoinen ja kunnianhimoinen teos, joka ei pelkää haastaa lukijaansa. Teksti on täynnä asiaa, mutta mukana on myös yksityiskohtaista kuvausta arkisesta elämästä. Lukuisista elementeistä huolimatta kokonaisuus toimii, joten teksti vie lukijaa kuin Hamelnin pillipiipari.”

Voit lukea kritiikin kokonaisuudessaan täältä.

Iida Rauma: Hävitys. Tapauskertomus. Siltala.

Iida Rauma

Raati: ”Romaani kouluväkivallasta, syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Koulu-kiusaamisen seurauksia armottomasti jäljittävä teos on yhteiskunnallisesti merkittävä puheen-vuoro kaikenlaisen syrjinnän dynamiikasta, jonka äärimmäisenä päätepisteenä Rauma kuvaa päähenkilönsä psyyken hajoamista. Hävitys on lukukokemuksena raju: intensiivinen kerronta ei armahda lukijaa hetkeksikään.”

HS:n Suvi Ahola arvioi 31.1. näin: ”Hävitys on kuin pitkitetty vankila- tai keskitysleirikuvaus tai pikemminkin sotarikosoikeudenkäynnin todisteluettelo: pikkutarkka selostus vuosien päivittäisestä sorrosta, henkisestä mitätöinnistä ja myös silkasta väkivallasta. Kyse ei kuitenkaan ole vankilasta tai keskitysleiristä vaan tavallisesta suomalaisesta peruskoulusta.”

Voit lukea kritiikin kokonaisuudessaan täältä.

Sami Tissari: Krysa. Aula & Co.

Sami Tissari

Raati: ”Luo vaihtoehtoisen historian, jossa Neuvostoliitto kehittää ajattelevien koneiden verkoston. Tämä verkosto myös ennen pitkää hallitsee ihmisiä. Apokalyptisten visioiden ohella teos on sekoitus kujeilevaa nostalgiaa, veijariromaania ja vallatonta naurua, jonka omalakisuus voittaa lukijan helposti puolelleen. Romaani osoittaa loistavalla tavalla spekulatiivisen fiktion voiman kulttuurikritiikin välineenä.”

HS:n Antti Majander arvioi 23.4. näin: ”Suomalaisittain harvinainen teos ammentaa science fictionin peruskuviosta: apureita itselleen kehitellyt ihminen kompastuu älykkyyteensä. Koneet ottavat vallan. Eikä edes tulevaisuuden Neuvostoliitossa kyetä kehittämään sellaista konetta, jolla olisi tunteet.”

Voit lukea kritiikin kokonaisuudessaan täältä.

Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen. Siltala.

Eeva Turunen

Raati: ”Luovii empatian ja turhautumisen välillä eri sukupolvien tilinteon hetkellä. Turunen rakentaa pistämättömän osuvilla havainnoilla kokonaisuuden, jossa huumori yhdistyy arkipäiväisyyteen ja melankoliseenkin pohjavireeseen. Romaanin säemäinen ja dialoginen ilmaisumuoto ohjaa lukijan huomion kielen nyansseihin, joiden sävyt ja tunnelmat Turunen hallitsee nautinnollisella tavalla.”

HS:n Arla Kanerva arvioi 8.11. näin: ”Tavoittaa mielen heilahtelut kielen rytmissä, joka kasvattaa kieltolauseiden kautta riipaisevan surutyön kuvan. Tahti kiihtyy, sanat tiivistyvät toisiinsa sitä mukaa, kun kertojan vaivalla rakentama suojamuuri hajoaa.”

Voit lukea kritiikin kokonaisuudessaan täältä.

Vuoden 2022 raadin muodostivat kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri, päätoimittaja Sanna Keskinen ja tuottaja Anu-Elina Lehti.

Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee piispa Mari Leppänen.

Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Ensimmäisen kerran kaunokirjallisuuden tunnustus jaettiin vuonna 1984. Vuodesta 1993 lähtien sen on voinut saada vain romaani.

Viime vuonna voittajaksi julistettiin Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto.

Kaikki kolme Finlandia-palkintoa jaetaan 30. marraskuuta järjestettävässä juhlassa, jonka Yle välittää suorana televisiolähetyksenä.

Tietokirjallisuuden ehdokkaat julkistettiin tiistaina. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ehdokkaiden vuoro oli keskiviikkona.

Kussakin sarjassa raadit ovat aina nimenneet kuusi ehdokasta, mikä on sääntöjen sallima enimmäismäärä. Vähintään ehdokkaita pitää olla kolme.

Kisan järjestää kustannusalan yhteinen Suomen Kirjasäätiö.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaita valittiin tänäkin vuonna enimmäismäärä eli kuusi.

Lue lisää: Nämä kirjat ovat ehdolla lasten- ja nuorten­kirjallisuuden Finlandian voittajiksi

Lue lisää: Nämä kuusi kirjaa ovat ehdolla Tieto-Finlandian voittajaksi – Aiheet Turun palosta ympäristö­tuhoon

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat