Kyösti Kakkosen kokoelma avautuu yleisölle Emmassa: Suurin hanke sitten museon avaamisen

Näyttely rinnastaa suomalaisen taideteollisuuden klassikkonimiä ja nykytekijöitä tavalla, joka rikkoo neromyytin.

Kyösti Kakkosen kokoelma tunnetaan suomalaisen taideteollisuuden mestareista, kuten Birger Kaipiaisesta (oikealla Helmilintu, 1960). Kokoelmaan kuuluu myös nuoremman polven taiteilijoita, kuten Jasmin Anoschkin, jonka teos Jäätelön himooja Kojootti taustalla oikealla.

10.11. 14:50

Liikemies Kyösti Kakkosen suomalaisen lasi- ja keramiikkataiteen kokoelma on yhtä tunnettu kuin mies itse. Kokoelmaa pidetään omassa genressään yhtenä maailman merkittävimmistä. Vuosikymmeniä kartutettu kokoelma kattaa sodanjälkeisen taideteollisuuden kultakauden saavutuksia esimerkiksi Rut Brykiltä, Kaj Franckilta, Birger Kaipiaiselta, Toini Muonalta, Kyllikki Salmenhaaralta ja Oiva Toikalta. Siihen kuuluvia teoksia on nähty näyttelyissä ympäri maailmaa, mutta pysyvästi se ei ole ollut yleisön nähtävissä.

Torstaina Espoon modernin taiteen museo Emmassa avautuu uusi näyttelytila, jossa on määrä esitellä Kakkosen kokoelmaa ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.

”Tavoitteena on kuitenkin, että tästä tulee pitkäaikainen yhteistyö”, sanoo museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Emmalle hanke on ollut suurin sitten museon perustamisen, Kalhama kertoo. Kakkosen kokoelmalle on järjestetty tilaa 1 000 neliömetrin verran Weegee-talon ensimmäisestä kerroksesta. Suomen Lelumuseo ja Kello- ja korumuseo muuttivat Weegee-talosta naapuritontille valmistuneeseen uudisrakennukseen.

Lue lisää: Kyösti Kakkonen keräsi Suomen hienoimman design-kokoelman – hänelle se on ”kasa kuppeja ja purnukoita”

Lue lisää: Kyösti Kakkosen kokoelmista kertova kirjasarja on 16-kiloinen mötikkä, joka maalaa keräilijästä lähes presidentillisen hahmon

Avajaisnäyttelyyn Kakkosen yli 10 000 esineen kokoelmasta on valittu vajaat 700.

Valikoima muuttuu ja täydentyy ajan myötä. Teoksia saattaa lähteä lainaan näyttelyihin muualle, ja esille saadaan myös Kakkosen uusia hankintoja.

Osa teoksista palaa kotiin maailmanmatkoilta.

”Esimerkiksi merkittävä osa Oiva Toikan tuotannosta kiertää tällä hetkellä Japanissa, mutta haluamme tuoda hänen teoksiaan esille myös tänne”, Kalhama sanoo.

Oiva Toikan Lasimetsä yllätti Emman henkilökunnan koollaan – näyttelyn rakennusvaiheessa paljastui, että sille rakennettu pedestaali olikin metrin liian kapea.

Toikalta on nykyisellään näyttelyssä esimerkiksi valtava Lasimetsä, joka on vuoden 2003 versio 1970-luvun klassikkoteoksesta.

”Se on tuolla tilassa kuin kruununjalokivi”, kuvailee näyttelyn kuratoinut amanuenssi Aura Vilkuna.

Ylipäätään kokoelma on Vilkunan mukaan runsaudensarvi, josta löytyy niin museomittakaavan teoksia kuin pieniä helmiäkin.

”Itse haluaisin korostaa pienemmän mittakaavan teoksia, kuten Gerda Thesleffin maljoja 1900-luvun alusta, sekä pitkän uran tehnyttä, mutta ehkäpä laajalle yleisölle tuntemattomampaa Francesca Mascitti Lindhiä, jonka 1970-luvun reliefit ovat kuin keraamisia maalauksia”, Vilkuna sanoo.

Toini Muonan maljakoita 1940- ja 1950-luvuilta.

Näyttely uudistaa tarinaa, jota suomalaisesta taide­teollisuudesta on totuttu kertomaan. Vaikka suuri yleisö tuntee parhaiten Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan kaltaiset myyttiset miesnerot, erityisesti keramiikka oli verrattain naisvaltainen ala. Se näkyy myös Kakkosen kokoelmassa.

Vilkunan mukaan näyttely kuvastaa Kakkosen kokoelmaa, mutta kronologisen esitystavan sijaan se kuitenkin pyrkii erityisesti luomaan yhteyksiä kultakauden muotoilija-taiteilijoiden ja nykytekijöiden välille.

Esimerkiksi yksi Kakkosen kokoelman alkupisteistä, Toini Muonan tuotanto, keskustelee Kim Simonssonin ja Kristiina Riskan teoksien kanssa. ”Vaikka heidän teostensa muoto voi äkkiseltään vaikuttaa erilaiselta, ne asettuvat yhdessä suomalaisen keramiikkataiteen jatkumoon”, Vilkuna sanoo.

Kim Simonssonin teokset keskustelevat vanhempien mestarien teosten kanssa.

Toisaalla näyttelyssä käsitellään lasi- ja keramiikkataiteilijoiden tekniikoita. Kultakautta edustavat Kaj Franck ja Kyllikki Salmenhaara, mutta tutustua voi myös keramiikan parissa työskentelevien nykytaiteilijoiden Jasmin Anoschkinin ja Heini Riitahuhdan sekä lasitaiteilija Alma Jantusen työprosesseihin.

Ei kuulosta siltä perinteiseltä tarinalta miesneroista.

Heini Riitahuhdan tilausteos (keskellä) on näyttelyn tuorein – se saapui museollekin vasta viime viikon tiistaina.

Emma (Ahertajantie 5, Espoo). Auki ti 11–17, ke–pe 11-19, la–su 11–17. emmamuseum.fi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat