Suomi vastauksessaan Sanoman Yle-kanteluun: Areena ja oppi­sisällöt ovat osa Ylen tehtävää

Vastauksen mukaan Yle Areena ja oppimissisällöt vastaavat kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

Yle Areena avattiin vuonna 2007. Vuoden 2021 lopulla suomalaiset käyttivät Areenaa keskimäärin 70 minuuttia viikossa.

10.11. 18:45

Suomen valtio on antanut vastauksen Euroopan komissiolle Sanoma Media Finlandin Yleisradiota koskevaan kanteluun.

Vastaus liittyy valtiontukikanteluun, jonka Sanoma teki vuonna 2021 Euroopan unionin kilpailuviranomaiselle Ylen videopalvelusta ja sähköisistä oppimateriaalipalveluista.

Media- ja oppimateriaaliyhtiö Sanoman kantelun mukaan Yle tuottaa nykyisellään Yle Areenassa tilausvideopalveluja, jotka eivät ole EU:n valtiontuki­lainsäädännön mukaisia.

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan toisenlaisesta kannasta. Ministeriön tiedotteen mukaan Suomi pitää Ylen nykyistä toimintaa EU-lainsäädännön mukaisena.

Sanoma on kertonut, ettei se halua lakkauttaa Yle Areenaa vaan määritettävän rajoja sille, millaisia audiovisuaalisia sisältöjä Yleisradio voi verkossa tarjota ja kuinka pitkään ne ovat tarjolla.

Sanoman mukaan Ylen julkisen palvelun tehtävää ei ole määritelty tarkasti, sen sääntelyssä ei oteta huomioon markkina- ja kilpailuvaikutuksia, eikä Ylen valvontaa ole järjestetty lain edellyttämällä tavalla.

Suomen vastauksessa komissiolle puolestaan todetaan, että Sanoman kantelu perustuu virheelliseen tulkintaan EU-lainsäädännöstä ja harhaanjohtavaan kuvaukseen suomalaisesta mediamarkkinasta ja -sääntelystä.

Suomen vastauksessa nostetaan esiin muun muassa Sanoman kantelun kohta, jossa Ylen sanotaan astuneen podcast-markkinoille ilman ennakkoarviointia. Sanoman kantelun mukaan sama pätee myös Ylen verkossa tarjoamiin oppimateriaaleihin.

Yleisradiolaki määrittelee, että ennakkoarviointi on tehtävä sellaisista uusista palveluista ja toiminnoista, joilla on merkittävä vaikutus tarjolla olevien sisältöpalveluiden kokonaisuuteen ja jotka ovat merkittävyydeltään olennaisia.

Suomen vastauksen mukaan ennakkoarvioinnista ei ole EU:n valtiontukisääntöjen mukaan tiukkaa lakisääteistä vaatimusta, ja Yle on tarjonnut verkossa äänisisältöjä ja oppimateriaaleja jo useita vuosia ennen kuin ennakkoarviointi otettiin käyttöön.

Yle-lain muutos ennakkoarvioinnista astui voimaan vasta 2013. Ensimmäisen podcastiksi määrittelemänsä sisällön Yle julkaisi vuonna 2005, ja verkossa on julkaistu audiosisältöä jo vuodesta 1997.

Oppisisältöjä taas Yle on tarjonnut vuodesta 1926. Vastauksessa todetaan, että Ylen tämänhetkinen ”hyvin rajallinen verkko-oppi­materiaali­tarjonta” vastaa suomalaisen yhteiskunnan jatkuvan digitalisoitumisen aiheuttamiin muutoksiin kuluttajien tarpeissa.

Suomen vastauksessa nostetaan esiin myös Sanoman kantelun kohta, jossa Yle Puheen sanotaan sisältävän ainoastaan podcasteja. Vastauksessaan Suomen valtio korostaa, että Yle Puhe koostuu ensisijaisesti Yle Areenalle tai jollekin muulle Ylen radiokanavalle tehdystä sisällöstä, arkistosisällöstä ja urheilutapahtumien suorista lähetyksistä.

”Se, että Yle Puheessa lähetettävät sisällöt ovat ensisijaisesti aiemmin nauhoitettuja, ei muuta tarjottavan palvelun luonnetta”, vastauksessa todetaan.

Mitä tulee kantelussa mainittuihin Ylen järjestämiin ilmaisiin elävän musiikin konsertteihin, joissa kaupallisilta alustoilta tutut artistit esiintyvät, vastauksessa huomautetaan, että Yle järjestää tämänkaltaisen konsertin yhdessä kunnan kanssa vain kerran vuodessa.

Vastauksessa käydään läpi myös esimerkiksi Ylen audiodraamasisältöjä, äänikirjoja, Ylen julkaisemaa materiaalia sosiaalisessa mediassa ja Spotifyssa sekä vuonna 2023 julkaistavaa Dance Brothers -sarjaa, jonka Yle on tilannut yhdessä Netflixin kanssa.

Vastauksessa todetaan, että kaikkiaan Yle Areena ja oppimissisällöt ovat tarpeellisia, sillä kuluttajien käyttötarpeet sisältöjen suhteen ovat muuttuneet. Siten Areena ja oppimissisällöt ovat osa Ylen julkisen palvelun tehtävää, Suomen valtio toteaa vastauksessaan.

Suomi on antanut tähän mennessä jo useita vastauksia komissiolle kantelusta. Nyt annettu on viides. Edellisen vastauksen Suomen valtio toimitti komissiolle elokuussa.

Seuraavaksi komissio arvioi, ovatko Suomen esittämät vastaukset riittäviä vai pyytääkö se vielä lisäselvityksiä. Valtiontukiasioiden käsittely EU:ssa voi viedä useita vuosia ja sisältää useita kirjelmöintikierroksia.

Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat