HS selvitti: Hätätueksi tarkoitettua korona­rahaa valui myös suuri­tuloisille tähtiartisteille

Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen myöntää, että kaikki hakijat eivät olleet hädän hetkellä kovin solidaarisia.

Olavi Uusivirta, Eicca Toppinen, Reino Nordin ja Ville Galle.

12.11. 12:26

Tarvitseeko satojatuhansia euroja tienaava taiteilija koronatukea elinkustannuksiinsa?

Ei tarvitse, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja Paula Tuovinen.

Näin kuitenkin on käynyt, sillä verotietojen perusteella rahaa on mennyt myös varsin hyvätuloisille artisteille.

Aloitetaan lukujen perkaaminen Taiken jakamista avustuksista. Taike vastaa erilaisista taiteen valtionavustuksista, ja pandemian aikana se sai tehtävän huolehtia hätätuesta ilman töitä jääneille kulttuurialan työntekijöille. Vuodesta 2020 lähtien Taike onkin myöntänyt yhteensä 130 miljoonaa euroa korona-apurahoja taiteilijoille, luovan alan ammattilaisille ja yksinyrittäjille seitsemällä eri hakukierroksella.

Yhteensä Taikessa on käsitelty yli 43 000 hakemusta. Myönteisiä päätöksiä on tehty yli 25 000 hakijalle. Tuovisen mukaan valtaosa tuesta on pientä tukea henkilöille, jotka ovat menettäneet suuren osan tuloistaan kahden vuoden ajaksi.

”Suurin osa hakijoista on saanut ehkä yhden kerran neljä tonnia sen kahden vuoden sisällä”, Tuovinen arvioi.

Sitten ovat ne verotiedoissa pärjänneet poikkeukset. HS vertasi taiteilijoiden verotietoja Taiken korona-apurahojen saajiin, ja listalta löytyi tuttuja nimiä suomalaisesta artistimaailmasta.

Esimerkiksi muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta on saanut Taiken korona-apurahaa yhteensä 25 000 euroa. Samaan aikaan hänen tulonsa ovat olleet mittavat: vuosina 2020 ja 2021 Uusivirta tienasi yhteensä noin 303 000 euroa ansio- ja pääomatuloja. 22 000 euron koronatuet saanut muusikko-ja tv-esiintyjä Lenni-Kalle Taipale oli tienannut kahden vuoden aikana yli 438 000 euroa.

Sekä Uusivirran että Taipaleen apurahat on haettu neljässä eri haussa vuosien 2020 ja 2021 aikana.

Suuria korona-apurahoja hyvin ansainneista ovat saaneet myös muun muassa Matti Fagerholm eli Mike Monroe, Ville Galle , Reino Nordin ja Eino ”Eicca” Toppinen. 12 600 euron korona-apurahan saaneen tutkija Tuomas Hannikaisen kahden vuoden tulot hipovat yhteensä kahta miljoonaa euroa.

Aikoinaan vuosia kapellimestarina työskennellyt Hannikainen selittää suuria tulojaan korona-aikaan osuneella kiinteistökaupalla.

”Kapellimestari-aikoina minulla oli suuret tulot, jotka sijoitin muun muassa kotiini, jonka olen nyt myynyt”, hän kertoo.

Kymmenisen vuotta tutkijana toiminut Hannikainen käytti saamansa apurahat Sibelius-tutkimuksensa jatkamiseen. Hän palkkasi tutkimusta varten muun muassa ammattimaisen nuottigraafikon.

Tuomas Hannikaisen ja muidenkin yli 150 000 euroa vuodessa verotettavaa tuloa saaneiden tiedot näkyvät Helsingin Sanomien Verokoneesta. Kattava Verokone julkaistiin viime keskiviikkona.

Lue lisää: HS:n täydellinen verokone julki: Tässä ovat Suomen suurituloisimmat

Oliko Taiken apurahajärjestelmässä sitten jotain vikaa, kun apurahoja saivat myös suurituloiset?

Paula Tuovinen muistuttaa, että Taiken piti käyttää niitä instrumentteja, joita oli lakisääteisesti käytettävissä eli harkinnanvaraiset valtionavustukset. Mitään laskennallista mallia ei voitu rakentaa. Päätöksiä tehtiin aikoinaan todella nopeasti ilman minkäänlaista käsitystä pandemian kestosta, voimasta ja nopeudesta.

Tuolloin päädyttiin hakulomakkeeseen, jossa hakijan oli osoitettava olevansa luovan alan ammattilainen, pystyttävä kertomaan uskottavasti tulonmenetyksistä ja esitettävä työsuunnitelma apuraha-ajalle.

Tuovinen sanoo, että apurahat menivät pääsääntöisesti oikeaan osoitteeseen, vaikka joitain väärinkäytöksiäkin esiintyi.

”Täytyy sanoa, etteivät kaikki hakijat olleet kovin solidaarisia. Opettajan työtä tekevät taiteilijat saattoivat hakea tukea jonkin keikan korvaamisen, vaikka oli kuukausipalkkakin”, hän kertoo. ”Näiden asioiden arviointia me sitten parannettiin kaiken aikaa pandemian jatkuessa.”

”Tietysti olisi toivonut, että ihmiset olisivat harkinneet, että tarvitsevatko he aidosti sitä tukea.”

”Minä todellakin tarvitsin niitä Taiken rahoja.”

Sopiva tukimalli aiheutti erimielisyyttä eri taiteenalojen keskuudessa jo niiden valmistelun aikana. Muusikoita keskusteluissa edustaneet Music Finland, Muusikkojen liitto ja Suomen musiikintekijät halusivat, että rahaa jaetaan tulonmenetysten pohjalta.

Malliksi tuli kuitenkin tasamalli, joka antoi kaikille hakijoille samansuuruisia apurahoja menetyksistä välittämättä. Monille muusikoille tilanne oli pettymys, sillä Taiken apurahojen oli ajateltu korvaavan menetetyt tulot.

”Muusikot varmasti pitivät tuen hakemista oikeutettuna, sillä hallitushan oli määrännyt rajoitukset”, Tuovinen selittää. ”Siihen apurahoja ei kuitenkaan oltu tarkoitettu, vaan ne olivat hätätukea.”

HS tavoitti useita listassa mainittuja artisteja, mutta useimmat kieltäytyivät kommentoimasta asiaa. Poikkeuksen tekee Apocalyptican Eicca Toppinen, joka puolustaa päätöstään.

”Tietysti hain apurahaa ja käytin sen omaan taiteelliseen työskentelyyn”, Toppinen sanoo. ”Maksoin sillä normaaleja elinkustannuksia, jotta pystyin säveltämään.”

Pandemian aikana Toppinen valmisteli muun muassa Bright & Black -nimistä kansainvälistä teosta, jossa raskaan musiikin tekijöiden sävellyksiä sovitetaan orkesterille.

Myös Olavi Uusivirta sai apurahaa. Hän sanoo käyttäneensä rahan elinkustannuksiin ja sairaseläkkeellä olevan äitinsä taloudelliseen tukemiseen.

Uusivirta sanoo, ettei ole aiemmin hakenut isoja apurahoja, koska ei ole kokenut tarvitsevansa niitä. Koronasulun aikana tilanne oli toinen.

”Luottamus tulevaisuuteen ei ollut kovin vahva tilanteessa, jossa ammatin harjoittaminen oli lainsäädännöllä estetty kuukaudesta toiseen”, hän sanoo.

”Laskeskelin saaneeni koronatukien muodossa noin 15 prosenttia menetetyistä ansioista, mitä pidän kohtuullisena kompensaationa.”

Uusivirran mukaan hänen tulonsa kasvoivat keskimääräistä suuremmiksi koronarajoitusten päätyttyä, kun lykkääntyneet työt kasaantuivat lyhyelle ajanjaksolle. Viime verovuoden tuloihin vaikuttaa osaltaan myös talokauppa.

Uusivirta sanoo olevansa valmis palauttamaan hänelle myönnetyn tuen, ”jos taideneuvosto katsoo, etten ole jotain minulle myönnetyistä korona-apurahoista ansainnut tai ne eivät olisi minulle kuuluneet”.

Eicca Topppinen pitää koko keskustelua luovan alan tukemisesta pandemian aikana vääristyneenä. Hänestä alaa olisi pitänyt alusta asti kohdella muiden ammattien lailla, ja korvata aiheutetut taloudelliset menetykset sellaisenaan. Harkinnanvaraisiin apurahoihin turvautumista hän pitää lähes loukkaavana.

”On älytöntä, jos ihmiset laitetaan tulotason mukaiseen järjestykseen ja asioihin suhtaudutaan tunnepitoisesti. Kysymys oli siitä, että ihmisiltä vietiin oikeus tehdä työtä, ja siitä oli oikeus saada kompensaatiota. Ja minä todellakin tarvitsin niitä Taiken rahoja. Mun mielestä on eriskummallista, että juuri tämä ala joutuu edelleen perustelemaan oikeutta työn tekemiseen”, Toppinen sanoo.

”On eriskummallista, että juuri tämä ala joutuu edelleen perustelemaan oikeutta työn tekemiseen.”

TAIKEN johtajan mukaan musiikintekijöiden toivomaa tulojen tarkistamiseen perustuvaa laskennallista järjestelmää olisi kulttuuri- ja luovalle kentälle erittäin vaikea toteuttaa.

”Meillä tulisi olla silloin eri alojen yksilöistä erillinen rekisteri, ja tukiin tulisi olla niin sanottu subjektiivinen oikeus. Se vaatisi lakimuutoksia, ja pelkästään rekisterin luominen olisi useamman vuoden tehtävä, ehkä mahdoton”, Tuovinen sanoo.

Esteenä ovat myös eri taiteilijaryhmien toisistaan poikkeavat tilanteet.

”Jonkun kuvataiteilijan vuoden päähän aiottu näyttely galleriassa saattoi peruuntua, ja siitä koitua menetettyä potentiaalia teosmyyntiä. Ja samaan aikaan jollakin menestyneellä muusikolla saattoi peruuntua stadionkeikka tai kokonainen kiertue”, hän kuvailee.

Myös Tuovisella on parannusehdotus tilanteeseen. Hänen mielestään pandemian kaltaisissa poikkeuksellisissa oloissa sosiaaliturvan tulisi koskea myös itsensätyöllistäjiä, jollaisia monet taiteilijat ovat.

Sosiaaliturvan tulisi koskea myös itsensätyöllistäjiä, jollaisia monet taiteilijat ovat.

Erimielisyyksistä huolimatta Taiteen edistämiskeskuksen koronarahoilla helpotettiin kulttuurialan ahdinkoa merkittävästi.

Kulttuurialalla keskiansio jää normaalistikin keskimäärin noin 20 000 euroon, ja monilta ammattilaiselta työt loppuivat pariksi vuodeksi lähes kokonaan.

”Kyllä se tilanne on ollut suurimmalle osalle järkyttävä. Meille tuli paljon puheluja, joissa ihmiset olivat itsemurhan partaalla, kun kaikki työt olivat loppuneet. Heille pienikin apuraha oli suuri helpotus”, Tuovinen vakuuttaa.

Yleisen käytännön perusteella saadun apurahan voi halutessaan maksaa takaisin.

Taiken tilastojen mukaan korona-apurahan on palauttanut kuutisenkymmentä ihmistä.

Yhtään listalla mainittua heidän joukossaan ei ole.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat