Milanon La Scala ei boikotoi venäläistä kulttuuria: hullusta yksinvaltiaasta kertova ooppera avaa kauden

Ukrainan konsulaatin johtaja ja maan kulttuuriministeri ovat pyytäneet boikotoimaan venäläistä kulttuuria – klassikoita esitetään yhä Suomessakin, mutta samalla ukrainalaisen kulttuurin suosio kasvaa.

Riccardo Chailly ja La Scalan orkesteri valmistautuvat Modest Musorgskin Boris Godunov -oopperan esityksiin protesteista huolimatta. Kuva Milanossa kesäkuussa pidetystä konsertista.

14.11. 14:51

Maailmankuulu kapellimestari ja Milanon La Scala -oopperan musiikillinen johtaja Riccardo Chailly on torjunut ukrainalaiskonsulin pyynnön poistaa Modest Musorgskin Boris Godunov -oopperaklassikko ohjelmistosta säveltäjän venäläisyyden vuoksi.

Chailly puhui aiheesta esimerkiksi Corriere della Sera -lehdelle. Aiheesta ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi uutistoimisto Reuters sekä Operawire ja Slippedisc.

Pyynnön taustalla on Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan ja laajojen ukrainalaisalueiden miehitys.

Boris Godunovin uusi ohjaus on sijoitettu La Scalan kauden avajaisnäytökseen. Avajaisnäytös on kulttuurikalenterin vuotuisia merkkitapauksia Italiassa.

Milanon La Scala on maailman legendaarisimpia oopperataloja.

Ukrainan konsulaattia Milanossa johtava Andrii Kartyš oli perustellut pyyntöään sillä, että venäläisoopperan esityksiä voitaisiin potentiaalisesti käyttää osana Venäjän propagandaa.

Viimeksi lokakuussa myös Ukrainan kulttuuriministeri Oleksandr Tkatšenko pyysi avoimessa kirjeessään maailmaa hylkäämään venäläisen kulttuurin, koska se on ministerin mukaan ”osa Venäjän sotilaallis-totalitaristista koneistoa”, eikä sitä voi hänen mielestään jaotella hyvään ja pahaan kulttuuriin.

Kulttuuriministeri mainitsi erikseen, että Venäjä kutsuu avoimesti Tšaikovskia, Šostakovitšia, Puškinia ja Tolstoita ”aseikseen”.

Chaillyn mukaan taas kulttuuria ei tule rangaista poistamalla ohjelmasta mestariteos, jossa vallan väärinkäyttöön ja väkivaltaan syyllistynyt Venäjän tsaari tulee hulluksi ja kuolee.

Chailly kertoi myös, että ohjauksen ideana on näyttää Shakespearen Macbeth-näytelmän ja Boris Godunov -oopperan yhtäläisyydet. Molemmissa vallan väärinkäyttö johtaa yksinvaltiaan hulluuteen.

Ohjaaja on Kasper Holten, joka on näyttänyt osaamistaan myös suomalaisproduktioissa.

Aleksandr Puškinin tarinaan perustuva ooppera mahdollistaa vallanpitäjiä kohtaan hyvinkin kriittiset ohjausratkaisut, ja vielä vuosikymmen sitten tämä oli mahdollista myös Venäjällä.

Graham Vick ohjasi vuonna 2012 Pietarin Mariinski-teatteriin modernisoidun Boris Godunovin, jossa Venäjän turvallisuuspalvelu ampui konepistoolein kansalaisiaan ja duuman seinään ilmestyi graffiti ”kansa vaatii muutosta”.

Kiista on osa jo kuukausia jatkunutta kansainvälistä keskustelua venäläiskulttuuriin suhtautumisesta suurhyökkäyksen jatkuessa.

Ukraina itse on avannut pommitusten keskelläkin oopperatalojaan ja linjaus on sama kuin Suomessa talvi- ja jatkosodan aikaan: nyt ei ole venäläisoopperoiden esittämisen aika.

Toisaalta esimerkiksi Britanniassa esitettiin toisen maailmansodan aikana säännöllisesti saksalaisen kielialueen säveltäjiä Beethovenista Brahmsiin. Ja nykytilanteessa länsimaissa ehkä yleisin ratkaisu on ollut tapauskohtainen harkinta: vain pelkän kansallisuuden vuoksi ei boikotoida taiteilijoita ja teoksia.

Siksi esimerkiksi venäläissyntyinen ja heti helmikuussa Venäjän suurhyökkäyksen tuominnut pianisti Aleksandr Melnikov soittaa tällä viikolla Helsingin kaupunginorkesterin solistina, ja ohjelmassa on Sergei Rahmaninovia.

Ja siksi Kansallisoopperan ohjelmistossa on tälläkin kaudella esimerkiksi Sergei Prokofjevin Romeo ja Julia -baletti sekä Dmitri Šostakovitšin Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth -ooppera, joka joutui aikoinaan stalinistisen neuvostokoneiston hampaisiin.

Venäläisohjelmiston esittämisen puolesta on Suomessa liputtanut esimerkiksi Kiovassa syntynyt suomalaiskapellimestari Dalia Stasevska. Hän on sisaruksineen myös järjestänyt avustuskeräyksiä ja toimittanut ne Ukrainaan.

”Ei Dmitri Šostakovitš ole syyllinen tähän tilanteeseen. Eikä Ukrainan alueella syntynyt Sergei Prokofjev”, Stasevska totesi toukokuussa kuukausiliitteen laajassa haastattelussa.

Chailly aikoo jatkaa venäläisohjelmiston esittämistä La Scalassa. Hän mainitsi erikseen Sergei Prokofjevin ”ukrainalaiseksi neroksi”. Prokofjevin vanhemmat olivat Moskovasta ja Pietarista ja perhe asui säveltäjän lapsuudessa Ukrainan alueella.

Lisäksi La Scalan ja monien muiden läntisten oopperatalojen ja sinfoniaorkesterien ohjelmistossa on tälläkin kaudella esimerkiksi Pjotr Tšaikovskia, ja samalla muistutetaan usein säveltäjän isänpuoleisen suvun ukrainalaisista juurista.

Samalla ukrainalaisen musiikin suosio on lisääntynyt. Valentin Silvestrovin teokset nähdään vastarinnan symboleina ja ukrainalainen Lvivin filharmonikot on nostanut Thomas de Hartmannia unohduksesta uusilla levytyksillään.

Lue lisää: Näin venäläisiin suhtaudutaan Suomen konserttisyksyssä – Jyrkkä ei Gergijeville, ei samoja vaatimuksia Trifonoville

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat