Satojen ihmisten hiuksista tehtiin teos, joka symboloi Iranin naisten taistelua ihmis­oikeuksiensa puolesta

Oodissa on esillä Iranin kansannousun puolesta tehty taideteos, johon on kerätty lahjoituksena satojen ihmisten hiuksia. Ihmiset voivat halutessaan jättää myös omia hiuksiaan osaksi teosta.

Taiteilija Landys Roimolan teos Woman. Life. Freedom on nähtävillä Oodin toisen kerroksen kuutiossa 20. marraskuuta saakka.

15.11. 15:58

Helsingin keskustakirjasto Oodissa on esillä satojen ihmisten hiuksista tehty taideteos, joka symboloi erityisesti naisten taistelua ihmisoikeuksistaan Iranissa.

Poikkeuksellinen kansannousu Iranin ääri-islamilaista hallintoa vastaan sai alkunsa Jina (Mahsa) Aminin, 22, kuolemasta syyskuussa. Amini kuoli siveyspoliisin pidätettyä hänet heidän mielestään väärin puetun hijab-huivin takia.

Nyt Oodissa on esillä taideteos, joka on nimetty Iranin kansojen protestihuudon mukaan: Woman. Life. Freedom. eli ”Nainen, elämä, vapaus”. Siinä on käytetty lahjoitettuja hiuksia, jotka on kerännyt suomalainen kampaamoketju Dandy.

Ihmiset voivat jättää omia hiuksiaan osaksi teosta.

Teoksen on tehnyt vapaaehtoistyönä kuvataiteilija Landys Roimola, joka tunnetaan kantaaottavista teoksista sekä jätemateriaalien käytöstä. Hän on myös vuosia aikaisemmin käyttänyt ihmishiuksia materiaalina teoksissaan.

Roimola lupautui mukaan projektiin, mutta ajattelee, ettei kyseessä ole hänen teoksensa.

”Annoin kehykset hiuksille ja ihmisille, jotka ovat teoksen kanssa vuorovaikutuksessa”, hän sanoo.

Teos on suuruudeltaan noin metri kertaa metrin kokoinen. Siinä on käytetty lahjoitettua muovia, ja se painaa taiteilijan mukaan noin 200 kiloa. Ihmiset voivat halutessaan jättää myös omia hiuksiaan osaksi teosta.

Teoksen avajaisia vietettiin maanantaina 14. marraskuuta. Roimolan mukaan sinne kutsuttiin ensisijassa ihmisiä, joilla oli yhteys Iraniin, esimerkiksi Kurdiliiton yhteisöä.

”Se oli ehdottomasti heidän iltansa. Siellä koettiin tunteellisia hetkiä, kun ihmiset kävivät purkamassa teoksen äärellä tunteitaan vallankumousta kohtaan. Avajaisissa kuuli koskettavia tarinoita ihmisiltä, joilla on omaa perhettä kaiken sen keskellä”, Roimola kuvailee.

Teoksen avajaisissa ihmiset leikkasivat hiuksiaan solidaarisuuden osoitukseksi ihmisoikeustaistelulle Iranissa.

Tässä teoksessa hiukset ovat vallankumouksen sekä naisten vahvuuden ja oman kehon omistajuuden symboli, taiteilija sanoo.

”Se muistuttaa Suomessakin ihmisiä siitä, että naisten ja ihmisten oikeudet eivät ole itsestäänselvyys.”

Teos on yhteisprojekti, jossa on mukana muiden muassa Kurdiliitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi, Kirkon Ulkomaanapu, Rauhanliitto ja Plan International Suomi. Hanketta koordinoi United Imaginations.

Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri toivoo, että haastattelussa Aminista käytettäisiin hänen oikeaa etunimeään ”Jina”.

”Se on kurdinkielinen nimi ja kielletty Iranissa. Hänellä ja miljoonilla muilla kurdeilla ei ole oikeutta virallistaa omaa nimeään”, Nehri sanoo.

Taideteoksella Kurdiliitto ja muut projektissa mukana olleet tahot toivovat, että Iranin kansannousu saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Kyseessä on tuen ja solidaarisuuden ilmaus niille tuhansille ihmisille, jotka ovat lähteneet kaduille oman henkensä uhalla.

”Hiuksista on tullut kansannousun symboli, sillä naisilla on tyypillisesti pidemmät hiukset, joita he ovat joutuneet pitämään piilossa kaikki nämä vuodet. Naisilla on tahto päättää omista hiuksistaan, pukeutumisestaan ja muista asioista”, Nehri sanoo.

Kyse on myös taistelusta laajempaa järjestelmällistä sukupuolittunutta sortoa vastaan. Se, että naiset uhmaavat näin näkyvästi pukeutumissääntöjä maan kaduilla, on täysin poikkeuksellista, Nehri kuvailee.

Yksityiskohta teoksesta Woman. Life. Freedom. Teoksen nimi tulee Kurdien vapaustaisteluissa käytetystä ja myös Iranin ihmisoikeustaistelujen tunnukseksi nousseesta voimalauseesta.

Nehri toivoo, että taideteos avaisi laajempaakin keskustelua Iranin kansojen ongelmista. Hän puhuu kansoista, koska protestit yhdistävät ennen näkemättömällä tavalla myös maan eri kansoja yhteen. Kurdinaisen kuolema sytytti mielenosoituksia esimerkiksi persialaisten, azerien, baluchien ja arabien keskuudessa.

Turhautuminen 44 vuotta vallassa olleeseen teokraattiseen hirmuhallintoon lähti liikkeelle naisten oikeuksista, mutta se koskettaa kaikkia kansalaisia, joilta on rajoitettu elämää eri tavoin.

Taideteos on myös poliittinen viesti suomalaisille päättäjille, Nehri sanoo. Nyt eletään kriittisiä hetkiä mielenosoitusten pitkityttyä, sillä hallinto voi olla valmis käyttämään vielä väkivaltaisempia keinoja protestien tukahduttamiseen.

Lue lisää: Iran ei ole tuominnut tuhansia mielenosoittajia kuolemaan – Tilanne on silti huolestuttava

Teos on esillä Oodissa 20. marraskuuta asti. Sen jälkeen sen sijoituspaikka on avoin, mutta keskusteluja on käynnissä eri tahojen kanssa. Kurdiliiton puheenjohtaja toivoo, että teos pääsisi esille joksikin aikaa esimerkiksi Eduskuntataloon.

”Toivomme, että löytyisi tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita tekemään kanssamme yhteistyötä, jotta teokselle löytyisi näkyvä julkinen esitystila.”

Vielä ei ole tietoa, mihin taideteos laitetaan seuraavaksi esille.

Lue lisää: EU asetti pakotteita Iranille ja uudisti Venäjä-periaatteensa

Lue lisää: Iranin parlamentti vaatii mielen­osoittajille rangaistuksia ”silmä silmästä” -periaatteella

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat