Radikaalin oikeiston äänestäjät rakastavat Euroviisuissa kansanmusiikki­pitoisia lauluja

Tutkimuksessa äänestyskäyttäytymisen yhteiseksi nimittäjäksi löytyi ensi kertaa radikaali oikeistolainen maailmankatsomus.

Albanian Luiz Ejlli esitti Eurovision laulukilpailujen 2006 semifinaalissa kansanmusiikkisävytteisen kappaleen.

17.11. 15:31 | Päivitetty 17.11. 16:19

Euroviisuja ja kansanmusiikkia ei ensimmäiseksi yhdistä radikaaliin oikeistoon, mutta niin vain nämä kolme käsitettä löytävät toisensa tuoreessa tutkimuksessa.

Amsterdamin ja Tilburgin yliopistojen tutkijat ovat kahlanneet läpi 40 maan äänestystuloksia Euroviisuissa kahdenkymmenen vuoden ajalta ja päätyneet äkkiseltään yllättävältä tuntuvaan johtopäätökseen.

Tutkijoiden mukaan radikaalin oikeiston menestyminen vaaleissa korreloi maan kansalaisten toisten maiden kansanmusiikkipitoisille kappaleille Euroviisuissa antamien pisteiden kanssa. Mitä enemmän maan parlamentissa on ollut radikaalia oikeistoa edustavia kansanedustajia, sitä todennäköisemmin ääniä on mennyt muiden maiden kansanmusiikkikappaleille.

Alue- ja kulttuuritutkimuksen dosentti Outi Hakola Helsingin yliopistosta pitää tulosta mielenkiintoisena.

”Onhan tämä tosi kiinnostava huomio, että nämä asiat korreloivat keskenään. Aiemmissa euroviisututkimuksissa asiaa ei ole tutkittu populismin ja politiikan näkökulmasta”, Hakola sanoo.

Hakola tuntee aiheen perusteellisesti, sillä hän on itse opettanut kurssillaan, kansallisen identiteetin rakentumista Euroviisuissa.

Outi Hakolan pitämä euroviisukurssi on osa eurooppalaisten kulttuurien tutkimusta Helsingin yliopistossa.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu maantieteellisesti läheisten maiden, kuten Kyproksen ja Kreikan tai Ruotsin ja Tanskan äänestävän herkästi toisiaan.

Myös entisen neuvostoblokin maiden on huomattu suosivan toisiaan. Nyt yhteiseksi nimittäjäksi löytyi siis ensi kertaa radikaali oikeistolainen maailmankatsomus.

Hollantilaistutkijat määrittelivät tutkimansa kappaleet kansanmusiikiksi (tai etnomusiikiksi) pukujen, soittimien ja laulukielen perusteella. Tutkijoiden mukaan kaikkiaan 28 prosentissa täyttyi vähintään yksi kriteeri, monissa kaikki kolme.

Hollantilaiset selittävät tulosta radikaalin oikeiston taistelulla globalisaatiota vastaan. Euroviisuissa ei saa äänestää oman maan kappaletta, joten lähin verrokki löytyy usein lähialueelta. Naapurimaiden kansallista perintöä korostavien kappaleiden koetaan siis olevan samassa rintamassa pahaksi koettua globalisaatiota vastaan.

”Kun tukee muiden oikeutta esittää omaa kansallisuuttaan hyvin voimakkaasti, niin silloin ottaa kantaa koko euroviisukulttuuriin”, Hakola sanoo. ”Samalla euroviisukatsoja siis tukee sitä, että omakin maa voi lähettää sinne oman kulttuurin ominaispiirteitä korostavia kappaleita.”

Globalisaatiota kuvataan yleensä prosessina, jossa maantieteen merkitys pienenee. Näin se vahvistaa maailman eri osien keskinäisriippuvuutta ja kytkeytymistä. Myös Euroviisuja on usein pidetty esimerkkinä osallistujamaiden vuorovaikutuksen lisäämiseen tähtäävästä toiminnasta.

Hakolan mukaan Euroviisuissa vaikuttaa yhä myös kansallista identiteettiä kuvastava suuntaus.

”Oikeastaan Euroviisuissa on jo pitkään ollut vallalla kaksi eroavaa trendiä. Ensimmäinen on folkloristinen suuntaus, jossa kappaletta markkinoidaan kansallisilla ominaispiirteillä. Kappale on ikään kuin performanssi siitä kansallisesta identiteetistä”, Hakola selittää.

”Toisessa trendissä taas mennään ajankohtaisten vaikutteiden mukaan ja halutaan osoittaa kuulumista kansainväliseen yhteisöön.”

Euroviisujen osallistujamaiden kappalevalinnoissa molemmat suuntaukset vaihtelevat vuodesta toiseen. Valinnassa painottuu tietysti moni muukin asia kuin sen hetkinen poliittinen tilanne.

”Testaillaan, että millainen kappale saattaisi sinä vuonna menestyä”, Hakola toteaa.

Oikeistopopulismin osalta selvin korrelaatio löytyi Unkarin, Serbian, Makedonian ja Turkin äänestystuloksissa. Myös Suomen osalta perussuomalaisten kansanedustajien määrä korreloi lievästi Euroviisujen äänestystuloksiin.

”Laajalla skaalalla se vaikuttaa pätevän meilläkin. Täytyy kuitenkin todeta, että tässä tutkimuksessa ei voitu tutkia ihmisten antamia yksilökohtaisia ääniä, joten sen varmistaminen vaatisi lisätutkimuksia”, Hakola muistuttaa.

Maailmalla tutkimuksesta on kertonut The Guardian.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat