Kaverikirjan nuoret aikuiset etsivät suuntaa, ja sitä jää etsimään itse sarjakin

Kotimaisen Kaverikirja-sarjan idea itseään etsivistä nuorista aikuisista on hedelmällinen. Mutta sarja on tavanomaisuudessaan pettymys.

Kaveriringissä tunteet risteilevät. Kuvassa Juhis (Elias Gould, vas.), Ruut (Anna Böhm), Alina (Ella Lymi), Saima (Laura Eklund Nhaga), Otto (Pietu Wikström) ja Ilmari (Tatu Sinisalo).

23.11. 2:00 | Päivitetty 23.11. 12:50

Ei ole helppoa nuoren aikuisen elämä. Pitäisi löytää oma suunta, kun kaikki maailman tiet ovat vielä auki – tai sitten auraamatta.

Jos menestyskomedia Aikuiset tarjosi hapuiluun naurattavan näkökulman, C Moren uusi Kaverikirja luottaa enemmän ihmissuhdevetoiseen draamaan.

Keskiössä on löyhästi yhteen sidottu kaveririnki, jossa tunteet risteilevät.

Saima (Laura Eklund Nhaga) muuttaa Helsinkiin unelmatyön perässä. Hanskassa on ensimmäinen oman alan työpaikka, kuten kohti epävarmaa tulevaisuutta kauhunsekaisin miettein luovivilla opiskelijoilla on tapana sanoa. Helsingissä sattuu asumaan myös Saiman teinivuosien bestis Alina (Ella Lymi), joka vetää lähibaarissa nostalgiailtoja.

Kuinka ollakaan, kaksikon tiet kohtaavat ja Saima päätyy klubin lavalle lukemaan vanhaa kaverikirjaansa. Siitä alkaa jo kylmenneen ystävyyden uudelleen lämmitys.

Alinan kautta Saimalle avautuu pääsy kaveripiiriin, johon kuuluvat Alinan uunituore ex-poikaystävä Otto (Pietu Wikström), pariskunta Ruut ja Juhis (Anna Böhm ja Elias Gould) sekä Ilmari (Tatu Sinisalo), jolla herää tunteita uutta tulokasta kohtaan. Myöhemmin kuvioihin tupsahtaa lisää porukkaa, kuten Meea, jota näyttelee nyrkkeilijänä parhaiten tunnettu Elina Gustafsson.

Jos näyttelijäryhmä on jokseenkin tuoretta porukkaa kotimaisessa tv-draamassa, sitä on myös Kaverikirjan pääkäsikirjoittaja Marjo Airisniemi. Hänen aisaparinaan toimii Juulia Unhola, joka on ollut tekemässä muun muassa Ex-Onnellisia.

Kaverikirjan idea, ystävyyden mutkien tutkailu elämänvaiheessa, jossa mikään ei tunnu pysyvältä, on hedelmällinen. Ihmisiä, tunteita ja tulevaisuudensuunnitelmia tulee ja menee, mutta mihin niistä pitäisi oikein tarttua, kuuluu perimmäinen kysymys. Myös kaveriporukan ristiriitojen varaan rakennetut tarinat ovat moneen kertaan hyväksi havaittuja.

Tätä vasten Kaverikirja on pettymys. Erilaisten tyyppien varaan rakennetussa ystäväporukassa kipinät sinkoilevat harvakseltaan, eikä hahmoihin kiinny lainkaan, ainakaan muutaman ensimmäisen jakson aikana. Aikuisuuden kynnyksellä hoippuvat henkilöt eivät herätä sympatiaa saati myötähäpeää, eivät oikeastaan mitään, vaikka heille tapahtuvat asiat ovat ihmissuhdedraamojen ydintä.

Syytä on vaikea nimetä, mutta ehkä yksi tekijä on tässä: jos nuoruudessa on täysi työ ja tuska löytää oma ääni, sitä se näyttää olevan myös Kaverikirjalle sarjana. Tiettyä elämänvaihetta perkaavien pisteliäiden ja tarkkojen huomioiden tilalle sarjalla on tarjota vain tavanomaista.

Sanottakoon myös, että vaikka nuorista aikuisista kertoville sarjoille löytyy runsaasti myös varttuneempaa yleisöä, Kaverikirja ei todennäköisesti puhuttele heitä.

Kaverikirja, C More.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat