Kiasmaa koskeva taiteilijoiden työnseisaus laajenee – miljardööri Poju Zabludowicz vastaa HS:lle

Jo yli 120 taidemaailman vaikuttajaa osallistuu työnseisaukseen Kiasmaa kohtaan. Tampereella kasvanut miljardööri Zabludowicz vastaa vaatimuksiin, joiden mukaan hänet tulisi erottaa Kiasman tukisäätiöstä.

Taiteilijoiden työnseisauksen syynä on Zabludowicz Art Trustin edustus Kiasman tukisäätiössä. Kuvassa Chaim ”Poju” Zabludowicz, taiteilija Ed Atkins ja Anita Zabludowicz. Zabludowiczit lahjoittivat vuonna 2016 Atkinsin videoteoksen Kiasmalle. Sen arvoksi mainittiin ”kuusinumeroinen summa”.

2.12.2022 16:36

Kiasmaan kohdistuvaa työnseisausta vaativien taiteilijoiden ja taidealan ammattilaisten määrä on yli kolminkertaistunut vuorokaudessa.

Torstaina iltapäivällä allekirjoittajien määrä oli yli 40, mutta perjantaina iltapäivällä mukaan ilmoittautuneita kerrottiin olevan jo yli 120, joskaan kaikkia nimiä ei vielä ollut siirretty hankkeen verkkosivustolle.

Mukana on nimekkäitä taiteilijoita, kuten Eija-Liisa Ahtila, Jani Leinonen, Pilvi Takala ja Teemu Mäki.

”Kaikki allekirjoittaneet tarkistetaan ensin henkilökohtaisilla viesteillä. Mukana on suomalaisia ja Suomessa toimivia taidealan ammattilaisia, joilla on ollut toimintaa Kiasman kanssa”, listaa kokoava taiteilija Eero Yli-Vakkuri kertoo.

Lausunnossaan taidealan ammattilaiset pidättäytyvät työskentelemästä Kansallisgalleriaan kuuluvan nykytaiteen museo Kiasman kanssa niin kauan kuin se vastaanottaa tukea organisaatioilta, joiden hallituksessa on Zabludowicz Art Trustin edustus. Tällä hetkellä Kiasman tukisäätiön hallituksessa istuu itse miljardööri Chaim ”Poju” Zabludowicz, joka on myös säätiön perustajia.

”Perusteenamme on Chaim ’Poju’ Zabludowiczin rahoittamien organisaatioiden tuki Israelin valtion Palestiinaa ja palestiinalaisia kohtaan harjoittamalle apartheid-politiikalle”, lausunnossa kerrotaan.

Lausunnolla on kansainvälisiä juuria Boycott Divest Zabludowicz (BDZ) -liikkeessä, joka alkoi vuonna 2014.

Tuolloin ulkomaiset taiteilijat ja taidevaikuttajat kiinnittivät huomiota hänen Israel-siteisiinsä ja vaativat Boycott, Divest, Sanctions -liikkeen kaltaisia toimia myös Zabludowiczia vastaan, kunnes Israel takaa palestiinalaisille tasavertaiset oikeudet.

Tampereella kasvanut miljardööri on keskitysleiriltä selvinneen ja Suomessa merkittävän asekauppabisneksen kasvattaneen Shlomo Zabludowiczin poika.

Liiketoiminnat suuntautuivat aluksi vahvasti Israelin asevoimiin ja ovat vuosikymmenten mittaan laajentuneet merkittävästi useille aloille. Zabludowicz itse on kertonut yritystensä jättäneen asebisneksen 1980–1990-luvuilla.

Poju ja Anita Zabludowicz ovat myös kansainvälisesti merkittäviä taiteen keräilijöitä ja mesenaatteja. Useat kansainväliset huipputaiteilijat ovat vierailleet myös Suomessa esimerkiksi työskentelemässä säätiön residenssissä Sarvisalossa.

Zabludowiczit ovat lisäksi lahjoittaneet Kiasmalle ”kuusinumeroisen summan arvoisen” Ed Atkinsin videoteoksen.

HS sai sähköpostitse seuraavan vastauksen Poju Zabludowiczilta Zabludowicz Collectionin viestinnästä vastaavan Tess Shennanin kautta.

”Kiasman tukisäätiön perustajajäsenenä uskon museoiden tärkeyteen itsenäisinä ja inklusiivisina tiloina. Olen ylpeä Suomen kansalainen. Vanhempani joutuivat holokaustin vuoksi pakolaisiksi ja saivat kodin demokraattisesta Suomesta. Tämä väärään informaatioon perustuva hyökkäys persoonaani vastaan yrittää kyseenalaistaa museon etiikan”, Zabludowicz aloittaa.

Hän toistaa viimekin vuonna julkistamansa kannan, jonka mukaan hän puoltaa ”kahden valtion ratkaisua”, joka takaa palestiinalaisille ja israelilaisille ”oikeudet elää ja työskennellä rauhanomaisessa rinnakkaiselossa”.

”En näe mitään syytä, että tämä vaikuttaisi sopivuuteeni Kiasman tukisäätiön hallitukseen. Henkilökohtaisesti uskon, että boikotit vahingoittavat mahdollisuuksia rauhaan, sillä ne asettavat esteitä ihmisten ja avoimen dialogin välille. Uskon, että museoiden täytyy aina olla paikkoja dialogille.”

Aiemmin hän ja Anita Zabludowicz ovat myös korostaneet, että he surevat ”molemmilla puolilla menetettyjä viattomia ihmishenkiä”.

Vastaus ja aiemmat sovittelevat kannat eivät vielä riitä työnseisauksen ja boikottien puoltajille.

”Nämä ovat hyvin muotoiltuja ja tervetulleita lausuntoja Zabludowiczilta ja liike oikeaan suuntaan”, Yli-Vakkuri myöntää. Hän ja Terike Haapaoja julkaisivat lokakuussa avoimen kirjeen, joka johti torstaina aloitettuun työnseisaukseen Kiasmaa kohtaan.

Yli-Vakkuri vaatii kuitenkin ”korjausliikkeiden” jatkumista. Hän kiittää edesmennyttä kriitikkoa Otso Kantokorpea, joka kiinnitti huomiota esimerkiksi Zabludowiczin yritysten investointeihin koskien Israelin laittomia siirtokuntia palestiinalaisalueilla.

”Sitä mukaa kun asioita on nostettu julkisuuteen, Zabludowicz on vetäytynyt kiistanalaisista hankkeista. Tämä on korjaustyötä, joka onnistuu nyt parhaiten, jos Zabludowicz Art Trustin edustajat eivät ole Kiasman tukisäätiössä.”

Hän sanoo, että kyse ei ole Zabludowiczista henkilönä.

”Hänellä on oikeus uskomuksiinsa ja vakaumuksiinsa.”

Yli-Vakkuri vaatii Kiasmalle entistä tiukempaa eettistä ohjeistusta ja rajaehtoja sille, mitä toiminta Kiasman tukisäätiön puitteissa saa olla.

”Menneitä toimia ei voi pelkällä ilmoituksella ohittaa, vaan esimerkiksi laittomiin siirtokuntiin kohdistuneiden investointien kohdalla olisi käännyttävä niiden palestiinalaisyhteisöjen puoleen, joita asia edelleen koskee”, hän vaatii.

”Tällaisen työn kautta voidaan luoda rajaehtoja siitä, keitä tukisäätiön toimiin osallistuu.”

Mitä korjausliikkeitä Zabludowiczin pitäisi yhä tehdä, jotta hän kelpaisi allekirjoittajille?

”Itseäni motivoivat keskustelut taiteen rahoituksen ja sisältöjen välisistä ristiriidoista. Zabludowiczin perustama Bicom on mustamaalannut Amnestyn toimintaa, kun Amnesty teki raportin Israelista apartheid-valtiona”, Yli-Vakkuri sanoo.

Yli-Vakkuri ei kuitenkaan tiedä onko Zabludowiczilla yhä aktiivisia siteitä Bicomiin, jonka perustajiin hän kuului vuonna 2002.

Bicom on omien sanojensa mukaan itsenäinen tutkimuskeskus, jonka tarkoitus on lisätä Israelin ja Lähi-idän tuntemusta Britanniassa.

”Tämä on yksi aiheista, joihin toivomme selvityksiä myös tutkivan journalismin keinoin.”

Zabludowicz itse on on kertonut Kiasmalle lopettaneensa Bicom-toimintansa 6–7 vuotta sitten.

Zabludowicz Collectionin Tess Shennan viittaa lisäksi Zabludowiczien kantoihin, joita on selvitetty heidän verkkosivujensa kysymyksiä ja vastauksia -osiossa.

Vastauksissa vahvistetaan, että Anita ja Poju Zabludowicz pitävät Länsirannan laittomia juutalaissiirtokuntia epäeettisinä ja katsovat niiden rikkovan kansainvälistä lakia.

Kaikissa boikoteissa voi puhua myös rajauksista. Onko syytä boikotoida myös vaikkapa Dubaissa ja Kiinassa vaikuttavia taidetoimijoita, kunnes Arabiemiirikuntien ja Kiinan ihmisoikeusloukkaukset saadaan paremmalle tolalle?

”Kaikki toimet ihmisoikeuksien parantamiseksi ovat tervetulleita. Näissäkin kysymyksissä tarvitaan entistä tarkempi eettinen ohjeistus Kiasmalle ja kaikille Suomen taideinstituutioille”, Yli-Vakkuri arvioi.

”Vain näin suomalaiset taideinstituutiot ottavat vastuun menneestä ja nykyisestä politiikasta.”

Työnseisauksen allekirjoittajista kansainvälisesti ehkä nimekkäin on Eija-Liisa Ahtila.

”Olen perunut kaksi kertaa osallistumisen näyttelyyn Israelissa, koska hirmuteot kohdistuvat etupäässä palestiinalaisiin”, Ahtila kertoo HS:lle.

Ahtila sanoo, ettei halua vastakkainasettelua Kiasman kanssa. Hän syyttää vastakkainasettelusta nimenomaan Kiasman tukisäätiötä.

”Kiasma on meidän suomalaisten museo ja erityisesti taiteilijoiden, koska me olemme mielestämme Kiasman tärkeimmät yhteistyökumppanit.”

Hän kutsuu Kiasman tukisäätiötä ”parasiitiksi museon kyljessä”.

”Juridisessa mielessä tukisäätiön valta näyttää ihmeelliseltä. Siihen ei tunnu voivan puuttua Kansallisgallerian tai Kiasman johto eikä ministeriö. Säätiö vaikuttaa kuitenkin siihen, miltä museo näyttää ulospäin.”

Ahtila viittaa Kiasman torstaina antamaan lausuntoon. Sen mukaan tukisäätiö on Kiasmasta ja Kansallisgalleriasta erillinen, riippumaton ja itsenäinen säätiö eikä Kansallisgallerialla ole päätösvaltaa säätiön hallituksen kokoonpanoon.

Tukisäätiön hallitusta johtaa Pekka Lehtinen. Hallituksen jäsenenä myös Zabludowicz on sitoutunut Kiasman toiminnan tukemiseen, jota säätiö edesauttaa teos- ja rahalahjoituksin. Ehdotukset tuettavista kohteista tulevat Kiasmasta.

Vaikka tukisäätiö on juridisesti erillinen Kiasmasta ja Kansallisgalleriasta, henkilöyhteyksiä löytyy. Tukisäätiön hallituksessa istuu myös Kiasman johtaja Leevi Haapala.

Ahtila haluaisikin suunnata keskustelun rakenteisiin ja yhdessä luotaviin eettisiin ohjeisiin, ei vain Zabludowicziin.

”Vaikka Zabludowiczilla olisi nykyisin täysin puhtaat paperit, tukisäätiön rooli ja eettiset ohjeet tällaiseen yhteistyöhön pitää selvittää”, Ahtila vaatii.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat