Kassu Halonen on kulta­sormi, joka takoi iskelmä­hittejä toisensa perään – Tuottajana hänellä oli pelottava maine

Kassu Halonen on monipuolinen musiikkitaiteilija, näyttää Tommi Saarelan kirjoittama elämäkerta. Halonen on säveltänyt lukuisia Suomi-iskelmän hittejä, ja viimeisen neljän vuoden aikana kahdeksan sinfoniaa.

Kassu Halonen vuonna 1983.

10.1. 0:00 | Päivitetty 10.1. 10:37

Tietokirja

Tommi Saarela: Kassu Halonen: Maailma on kaunis. Tammi. 496 s.

Pohjois-Pohjanmaalla on yli kahden vuosikymmenen ajan toiminut kulttuurikeskus nimeltä Kassu Halonen Taidetalo. Sen pihapiiriin nousi vuonna 2011 patsas. Korkeutta oli seitsemän metriä ja painoa pari tonnia.

Miestä esittäneellä patsaalla oli peräpäässä luukku, josta saattoi kömpiä sisään.

Se oli Kassu Halosen näköispatsas.

Kassu Halonen voisi olla Suuri Artisti. Nuoruuden rockyhtyeet todistavat, että show-elkeitä löytyy vähintään jättiläispatsaan verran.

Rocktähteä hänestä ei kuitenkaan tullut. Sen sijaan tuli Suomi-iskelmän suurmies. Halonen on säveltänyt lukuisia hittejä, tunnetuimpina Irwin Goodmanin Rentun ruusu, Kirkan Surun pyyhit silmistäni (sävelletty yhdessä Kisu Jernströmin kanssa) ja Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen, kaikki hämmästyttävästi vuonna 1988. Tuottajana hän on työskennellyt alan keskeisten nimien kanssa.

Kirkan muistokonsertti Manamansalon saaripäivillä heinäkuussa 2007. Kassu Halonen toimi tapahtuman isäntänä.

Miten ihmeessä tämä tammikuun 24. päivä seitsemänkymmentä vuotta täyttävä villi ja vapaa musiikkitaiteilija menestyi palvelemalla muita?

Halosen persoona on viime aikoina kiehtonut kahta musiikkiasiantuntijaa. Tommi E. Virtanen ohjasi vuonna 2022 dokumenttielokuvan Melodian mestari. Nyt on vuorossa Tommi Saarelan viisisataasivuinen elämäkerta Kassu Halonen: Maailma on kaunis.

Mitä sieltä Halosen sisältä oikein löytyy?

Osmo Väinö Kalervo Halonen varttui Manamansalon saarella, niillä samoilla seuduilla, jonne hän palasi myöhemmin perustamaan omaa nimeä kantaneen Taidetalon. Siinä välissä Halonen oli freelancer-kultasormi, joka takoi poppia ja rockia hyödyntäneitä uudenlaisia iskelmähittejä toinen toisensa perään.

Ensin olivat oppi-isät. Lupaava konserttihuilisti ja heavy rockista innostunut multi-instrumentalisti siirtyi vuonna 1976 musiikkialan tuotantotehtäviin. Mentorina oli alan huippu, Jaakko Salo. Sävellystietoa tarjosi toinen legenda, Toivo Kärki.

Vuonna 1984 sanoittaja Vexi Salmi pyysi Halosta säveltämään lauluja Irwin Goodmanille. Alkoi pitkä ja vauhdikas yhteistyö Salmen kanssa: ”Joka ainoa päivä syntyi uusi biisi, yleensä useampia.”

Kassu Halonen ja Mikko Alatalo.

Nopeus, keskittymiskyky ja taito olivat valttia. Ammattimuusikoita Kassu Halonen muistelee elämäkerrassaan hersyvin mielin, ja niin muistelevat soittajatkin Kassua. Studiosessioissa oli hauskaa.

Solisteista esiin nousevat Kirka ja muut miesartistit. Laulaja-rumpali Remu Aaltonen oli iso päällikkö mutta kuunteli Halosta. Irwinin kanssa piti olla jämäkkä, myös sen kerran, kun laulaja sai sairauskohtauksen, kaatui ja veti mukanaan mikrofonitelineen ja alkoi lytätä sillä valtavin voimin omaa kurkkutorveaan. ”Oli pakko panna monoa rintakehän päälle ja vääntää”, Halonen kertaa kauhunhetkeä.

Naisartisteja Kassu Halonen ei juurikaan muistele. Laura Voutilainen saa ylistystä, mutta tällä olikin ”muusikkotaustaa”. Halosen vaimoa lukuun ottamatta naisia ei myöskään esiinny elämäkerran haastateltavien joukossa.

Kassu Halonen Tähdet, tähdet -ohjelmassa vuonna 2015.

Tommi Saarela tarkentaa luontevan tekstinsä Halosen yhteistyökuvioihin. Se on tarinallisesti mainio ratkaisu. Samalla hahmottuu musiikkituotannon pitkä kaari Suomessa.

Joitakin kysymyksiä jää silti lukijan päähän soimaan. Saarela esimerkiksi toteaa, että Halosella oli tuottajana pelottava maine. Oliko niin, että joillakin artisteilla kädet vapisivat kohdatessa? Halonen kuittaa väitteen sillä, että hän vain oli suorapuheinen ja voitti näin aikaa studiossa.

Särmikäs ja vaikutusvaltainen tuottaja saa kohteliaan kohtelun, mutta ehkä ruumiita ei ole jäänyt jälkeen. Elämäkerran Kassu Halonen on lumoava tarinaniskijä ja vilpitön onnenpoika, jonka itsetunto on monumentaalista mittaluokkaa ja terveellä pohjalla. Hän ei ole sortunut suuriin paheisiin (ellei autokaahailua lasketa) eikä edes tunnista luomisen tuskaa. Työ on ollut kuin lapsi astelisi hiekkalaatikolle, ”jossa on aina uudet jännät lelut odottamassa”.

Tulosta on syntynyt ja syntyy yhä vain. Uutena aluevaltauksena Kassu Halonen on viimeisen neljän vuoden aikana säveltänyt kahdeksan sinfoniaa.

Oikaisu 10.1. klo 10.33: Kassu Halonen Taidetalo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ei Länsi-Kainuussa, kuten artikkelissa virheellisesti kirjoitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat