VUODEN 2022 Suuren journalistipalkinnon voittajat julkistettiin keskiviikkoiltana Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.
Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus.
Vuoden journalisti -palkinnon voitti pilapiirtäjä Ville Ranta Iltalehdestä.
Palkintolautakunnan mukaan Ranta on noussut Iltalehdessä Suomen pilapiirtäjien kärkeen. Rannan satiiriset tekstit ja roisi huumori on juuri sen verran purevaa ja yliampuvaa, että pilkka osuu maaliin, toteaa palkintolautakunta perusteluissaan.
Vuoden juttu -palkinnon voitti HS:n Katja Kuokkanen sairaanhoitaja Anudari Boldbaatarista kertovalla jutullaan Työtaistelu.
Vuoden journalistinen teko -palkinnon voitti raportointi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Palkinnon otti vastaan Ulkomaantoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Virolainen. Ulkomaantoimittajien yhdistys aikoo lahjoittaa palkinnon ukrainalaisille toimittajille.
Vuoden pomo -palkinnon voitti ajankohtaismedioiden sisältöpäällikkö Eeva Sederholm A-lehdistä. Sederholm sai kiitosta määrätietoisuudestaan ja järjestelmällisestä johtamisestaan.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettavan Vuoden alueellinen vaikuttaja -palkinnon voitti Risto Pyykkö Lapin Kansasta. Pyykkö sai palkinnon jutuistaan liittyen porotalouteen ja petovahinkokorvauksiin.
Vuoden journalistina palkittiin Ville Ranta.
”Pilapiirroksella on minun mielestäni erittäin tärkeä tehtävä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Pilapiirros on journalismina myös siinä asemassa, että se pystyy sanomaan asioita, joiden sanominen saattaa toimittajille olla vaikeaa”, Ranta sanoi gaalalähetyksessä.
Rannan mukaan pilapiirros voi parhaimmillaan rikkoa epäterveen hiljaisuuden.
Sarjassa ehdolla olivat myös Jaakko Keso Ylestä sekä Katriina Pajari Helsingin Sanomista.
Vuoden juttu -palkinnon saanut HS:n Kuokkasen juttu kertoo Suomessa koulutetusta mongolialaisesta sairaanhoitajasta Anudari Boldbaatarista. Boldbaatari jätti Suomen sen jälkeen, kun hänen oleskelulupansa oli väärin perustein hylätty.
Palkintolautakunnan mukaan juttu kuvastaa heikossa asemassa olevan ihmisen taistelua byrokratiaa vastaan ja tuo esiin työperäiseen maahanmuuttoon sekä Maahanmuuttoviraston toimintaan liittyvät puutteet.
Maahanmuuttovirasto hylkäsi Boldbataarin oleskeluluvan olemattomin perustein. Juttu seuraa Boldbataarin oikeusprosessia ja toivotonta byrokraattista taistelua keskellä koronaviruspandemiaa ja työtä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) teho-osastolla.
Kuokkasen mukaan palkinto on tunnustus sinnikkäälle uutistyölle. Juttu on Kuokkasen 20-vuotisen toimittajauran pisimpiä projekteja. Sen valmistumiseen kului lähes vuosi.
”Voitto tuntuu hienolta, jopa liikuttavalta. Uutistoimittajana on harvoin mahdollisuus työstää yhtä aihetta näin huolellisesti”, Kuokkanen sanoo.
Kuokkanen kertoo, että kävi läpi Anudari Boldbaatarin tilanteeseen liittyviä, saatavissa olevia asiakirjoja ja ymmärsi, että tapauksessa yhdistyy kolme Suomen kannalta tärkeää ja vaikeaa teemaa: sote-alaa ravisteleva hoitajapula, työperäinen maahanmuutto sekä Maahanmuuttoviraston rooli nyky-yhteiskunnassa.
Vuoden juttu -sarjassa ehdolla olivat Kuokkasen lisäksi Anna Pihlajaniemi ja työryhmä Kodin Kuvalehdestä jutullaan Hyvä vuosi sekä Riikka Smolander-Slotte Ylestä jutuillaan rytmisen voimistelun epäasiallisesta urheilukulttuurista.
Palkintolautakunnan mukaan Vuoden alueellinen vaikuttaja -palkinnon voittanut Risto Pyykkö on jutuillaan sitkeästi tutkinut porotalouden rahojen käytön epäselvyyksiä ja seurauksia.
Lisäksi hän on selvittänyt, millaisia seurauksia suurista petovahinkokorvauksista on ollut Suomen suurpetopolitiikalle sekä suurpetojen tappamiseen myönnettyjen poikkeuslupien määrälle.
Lapin Kansan jutut ovat uraauurtavia, ja ne ovat vaikuttaneet laajasti porotalouteen sekä petokorvauksia koskevan lainsäädännön muutoksiin, palkintolautakunta toteaa.
Vuoden alueellinen vaikuttaja -kategoriassa ehdolla olivat myös Henrik Ahola, Panu Sivula, Susanna Kemppainen ja Antti Pasanen Kalevasta sekä Annica Lindström Hufvudstadsbladetista.
Vuoden pomona palkittu Eeva Sederholm on palkintolautakunnan mukaan kääntänyt nopeasti painetun median työprosessit digi edellä -aikaan. Palkintoperustelujen mukaan Sederholmin työn ytimessä on merkityksellinen journalismi.
”Eeva on arvoissa tinkimätön, työkaverina helkkarin hauska, median kehittämisessä edelläkävijä”, palkintolautakunta toteaa perusteluissaan.
Vuoden pomo -kategoriassa ehdolla olivat myös uutispäällikkö Kaisa Ylhäinen Ilta-Sanomista sekä politiikan toimituksen päällikkö Juha Ristamäki Iltalehdestä.
SUURI journalistipalkinto -kilpailun tarkoituksena on edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asema, kilpailun verkkosivuilla todetaan.
Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys yhdessä useiden suomalaisten mediayhtiöiden kanssa. Kilpailun järjestämisestä vastaavat vuorovuosin MTV, Sanoma Media Finland ja Yleisradio. Tänä vuonna järjestämisvastuussa oli MTV.
Suuren journalistipalkinnon palkintolautakuntaan kuuluu joukko medioiden entisiä ja nykyisiä päätoimittajia, julkaisujohtajia ja ansioituneita toimittajia.
