Postuumi tieto­kirja kertoo pokkari­kansien kuvittajista

Kuvittaja antaa arvoa kollegoilleen.

Jukka Murtosaaren kirjaan on koottu esittelyjä taiteilijoista, jotka kuvittivat pokkarien ja lehtien kansia.

10.1. 15:54

Tietokirja

Jukka Murtosaari: Kannen kuvitti… Helmivyö. 204 s.

Jukka Murtosaari (1963–2016) oli notkea ja monipuolinen piirtäjä, joka teki sarjakuvia ja kuvituksia. Kansia syntyi kirjoihin ja muun muassa Disney-lehtiin. Murtosaari oli myös erittäin kiinnostunut oman alansa historiasta ja perehtyi siihen laajasti.

Osa sen perehtymisen tuloksista on ilmestynyt kirjana Kannen kuvitti… Siihen on koottu Murtosaaren kirjoittamia esittelyjä taiteilijoista, jotka kuvittivat pokkarien kansia. Kirjoitukset on kerätty eri lehdistä, varsinkin Pulp-nimisestä pienlehdestä vuosilta 2003–09.

Pulp-lehteä toimitti Juri Nummelin, joka on toimittanut myös Murtosaaren kirjan. Tietokirjailija Nummelin on erikoistunut populaarikirjallisuuteen. Hän on julkaissut useita kirjoja muun muassa rikoskirjallisuudesta ja länkkäreistä. Uutuus sopii yhteen Nummelinin oman työn kanssa.

Juri Nummelin työhuoneellaan Turussa vuonna 2014.

Murtosaari työsti aiheesta vuosikausia laajaa tietokirjaa. Jäämistöstä ei ole löytynyt käsikirjoitusta, joten Kannen kuvitti... jäänee ainoaksi näytteeksi siitä työstä. 23 taiteilijan otanta on hieman suppea, mutta sellaisenakin suomeksi ainutlaatuinen.

Yhdysvalloissa monesta Murtosaaren esittelemästä suositusta mestarista on julkaistu komeita monografioita, kuten Virgil Finlaystä, Frank Frazettasta ja Robert McGinnisistä. Heidän tapaisistaan Murtosaarikin tarjoaa kattavimmat tiedot, mutta ei rajoitu tähtiin.

Dekkareiden, tieteisromaanien, länkkäreiden, romanssien ja muiden kioskikirjojen kansien tekijöitä ei aikoinaan arvostettu ja vain muutamat nousivat maineeseen.

Monet puursivat tuntemattomina ja vähävaraisina. Myös sellaisista Murtosaari kertoo – sen mitä tiedetään. Usein se on aika vähän.

Kaikki eivät rajoittuneet populaarikirjallisuuteen. Kiinnostava poikkeus on James Sante Avati, joka teki kansia arvostettujen kirjailijoiden pokkaripainoksiin, muun muassa Tennessee Williamsin, J. D. Salingerin ja William Faulknerin kirjoihin.

Kansien tarkoitus oli myydä ja Murtosaari rinnastaa ne mainoksiin. Ei ole yllättävää, että yleisin kansiaihe oli vähäpukeinen nainen enemmän tai vähemmän vihjailevassa asennossa. Sellaisia kuvasi paljon myös Elaine Duillo, ainoa kirjassa esitelty nainen.

Miehet esiintyivät yleensä nyrkit pystyssä tai ase kädessä, tieteiskirjoissa sädepyssy. Jälkimmäisissä oli toki myös avaruusotuksia – tavallisesti uhkaamassa naisia.

Amerikkalaisista taiteilijoista suuren osan tiedot löytyvät nykyään englanniksi internetistäkin, mutta Murtosaaren otannassa on mukana myös joitakin eurooppalaisia. Se on kirjan kiinnostavinta antia.

Mukana on jopa yksi suomalainen. Teuvo ”Teutori” Koskinen kuuluu ikävä kyllä niihin, joista on jäänyt niukasti tietoa. Hän teki pokkarikansia amerikkalaiseen tyyliin 1960- ja 1970-luvuilla, mutta myös lastenkirjakuvituksia.

Jännittävä Suomeen liittyvä sattuma on Vernon Tosseyn tekemä kansi Väinö Linnan The Unknown Soldier -pokkariin (1958). Jotenkin se päätyi Suomessa Korkeajännitys-sarjakuvalehden numeron 15/1967 kanneksi peilikuvana.

Amerikkalaisia kansia käytettiin usein muualla maailmassa, myös Suomessa, miten sattuu, aivan eri kirjoissa kuin alun perin.

Murtosaari esittelee taitavia taiteilijoita. Siksi onkin harmi, että kuvanäytteet ovat mustavalkoisia. Vain muutama on päässyt pieneen väriliitteeseen.

Jukka Murtosaari kuvattuna vuonna 1992.

Murtosaari ei ollut kirjoittajana yhtä notkea kuin piirtäjänä. Teksteissä on enimmäkseen raakaa elämäkertatietoa rosoisesti kirjoitettuna. Yksittäisten taiteilijoiden lisäksi hahmottuu kuva pokkarikansituotannon historiasta ja alan erityispiirteistä.

Ala syntyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1930-luvun lopussa, kun halvoilla pokkareilla alettiin kilpailla ”oikeiden” kirjojen kanssa. Pokkarit nousivat nopeasti massaviihteeksi lukemistolehtien rinnalle. Lehtiä nimitettiin halvan paperin vuoksi pulpiksi, mutta termiä käytetään myös pokkareista.

Piirrettyjen ja maalattujen kansien kultakausi alkoi hiipua jo 1950-luvulla, muun muassa siksi, että valokuvat alkoivat syrjäyttää niitä. Silti niitä tehtiin vielä vuosikymmeniä.

Sittemmin televisio, videot ja tietokonepelit ovat kukin vuorollaan syöneet painetun viihteen suosiota. Nykyisin kioskeilta löytyy aika vähän sellaista. Murtosaaren kirja keskittyykin 1930–1980-lukuihin ja sitä leimaa nostalgian henki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat