Seitsemän vuoden talous­kurimus päättyi – näin musiikki­teatteri Kapsäkki selvisi vaikeista vuosista

Musiikkiteatteri Kapsäkissä kiristettiin nyörejä eikä vuosiin pystytty panostamaan pitkiin esityskausiin ja kalliisiin kantaesitystuotantoihin.

Musiikkiteatteri Kapsäkin kuoroteos Äärimmäisyys esitettiin syksyllä 2021. Kuvassa EMO Ensemblen kuorolaisia ja ohjaaja Juulia Tapola.

20.12.2022 15:50 | Päivitetty 20.12.2022 21:59

Helsinkiläisessä musiikkiteatteri Kapsäkissä alkoi joulukuun alussa uusi aika. Niin voi sanoa, sillä seitsemän vuotta talouskurimuksessa kärvistelleen teatteritalon velkasaneeraus päättyi marraskuun viimeisenä päivänä. Vuonna 2000 perustettu osuuskuntateatteri tunnetaan kaiken ikäisille katsojille suunnatuista musiikkinäytelmistä ja konserteista.

Ammattilaisteatterin selviytyminen velkasaneerauksesta kuivin jaloin on vaatinut tarkkaa suunnittelua. Riskien hallinta on ollut huipussaan, kertoo toiminnanjohtaja Stiina Laakso.

”Emme tehneet mitään isoja satsauksia pitkiin esityskausiin ja kalliisiin kantaesitystuotantoihin vaan ohjelmistossa oli paljon kaikenlaista. Toivoimme, että suurin osa niistä tuo rahaa taloon, jotta pysymme pystyssä. Samaan aikaan maksoimme todella harvoin vierailijoille takuuna minimipalkkoja. Vierailevat ryhmät tekivät esityksiä enemmänkin lippuriskidiileillä, niin kuin on usein käytäntönä”, Laakso luettelee.

Lippuriskidiilillä tarkoitetaan lipputuottoon perustuvaa sopimusta.

Laakso on työskennellyt Kapsäkin toiminnanjohtajana viimeiset 4,5 vuotta. Edellinen toiminnanjohtaja Tiina Kristoffersson aloitti pestinsä velkasaneerauksen alkuvaiheessa vuonna 2015.

Koko seitsemän vuotta kestäneen yrityssaneerauksen ajan Kapsäkissä on ollut jatkuvasti monenlaisia esityksiä. Toiminta on vaikuttanut virkeältä, vaikka esityksiä on tehty vähemmillä resursseilla ja työryhmien omilla apurahoilla. Toiminta on onnistuttu pitämään niin aktiivisena, että tieto teatterin velkasaneerausvuosista on saattanut tulla monille yllätyksenä.

”Mehän olemme kuitenkin tällainen matalan kynnyksen helposti lähestyttävä teatteri, emmekä mikään pompöösi toimija. Ei meiltä odoteta HKT:n kaltaista loistetta ja säihkettä, vaan hyvää musiikkiteatteria, tarinankerrontaa ja näyttelijäntyötä ”, Laakso sanoo

”Toisaalta ei yleisön pitäisi tietääkään, että ollaan oltu velkasaneerauksessa”, Laakso sanoo ja muistuttaa, että velkasaneeraus on myös hyvä juttu, koska sillä vältetään konkurssi ja tervehdytetään liiketoiminta.

”Velkasaneeraus ei ole mikään kuolinisku, itse asiassa päinvastoin. Velkasaneeraukseen pääsevät vain sellaiset yritykset, joiden uskotaan jatkossa voivan tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Mutta samalla velkasaneeraus on toki rajoittanut toimintaa todella paljon. Emme ole voineet tehdä mitään investointeja. Ei niihin tosin olisi ollut rahaakaan.”

Musiikkiteatteri Kapsäkki sijaitsee Helsingin Vallilassa. Kuva musiikkiteatterin yhteydessä sijainneesta Allotria-ravintolasta vuodelta 2010.

Velkasaneeraukseen joutumiseen vaikutti moni yhtä aikaa tapahtunut asia. Huonon talousseurannan lisäksi teatteri otti samalle vuodelle omien esitystensä lisäksi kaksi isompaa projektia, joista toinen oli Aleksanterin teatterissa ja toinen Peacock-teatterissa. Hyvin riskialtista toimintaa, sillä kummankin teatterin yleisökapasiteetti on paljon isompi kuin 200-paikkaisessa Kapsäkissä.

”Kolmas oli se, että henkilöstön ja luottamushenkilöiden vaihtumisen myötä tiedonsiirto katkesi luottamuskriittisissä kohdissa. Olin silloin osuuskunnan rivijäsen, mutta olen ollut erinäköisissä tilanteissa mukana, minkä takia tunnistin, että ollaan kahden viikon päässä konkurssissa”, kertoo kirjailija Markus Leikola.

Hän aloitti Kapsäkin hallituksen puheenjohtajana tänä vuonna. Velkasaneerauksen alkaessa puheenjohtajana toimi ensin Maija Ruuskanen, sittemmin Petri Pöyhönen.

Juuri nyt Kapsäkin tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä teatteri pääsi tämän vuoden alusta alkaen valtionosuusrahoituksen piiriin. Vos-rahoitus on myönnetty kolmeksi vuodeksi. Lisäksi teatteri saa Helsingin kaupungilta rahoitusta neljäksi vuodeksi.

”Se tuo vakautta ja varmuutta ja takaa tietyt puitteet, kun jatketaan taiteellista työtä. Emme edelleenkään ota liian isoja riskejä.”

Laakson mukaan teatterissa pohditaan nyt sitä, mikä on oikea ensi-iltojen määrä vuodessa ja ovatko teokset uusia kantaesityksiä vai jotain muuta.

”Kaikki vaatii tarkkaa seurantaa ja päätäntää. Jos lippukauppa käy hyvin, niin esitysten määrä kasvaa.”

Satu Silvon 60-juhlaesitys Näkymätön nainen on toinen Kapsäkin kevään suuremmista satsauksista.

Kapsäkki lähentyy joka tapauksessa nyt tyypillistä vos-teatteria, jossa on muutama isompi kevät- ja syystuotanto. Teatterin isompia satsauksia tulevana keväänä ovat Satu Silvon 60-vuotisjuhlaesitys Näkymätön nainen, jonka ensi-ilta on helmikuussa. Huhtikuussa ensi-iltaan tulee Anneli Kannon kirjan pohjalta tehty musikaali Rottien pyhimys.

”Tulevan kevään osalta olen ihan varma, että siitä tulee paras vuosi sitten vuoden 2018, jolloin esityksemme tavoittivat lähes 12 000 katsojaa. Nyt aika moni asia näyttää hyvältä, mutta siihen ei tietenkään tuudittauduta, vaan mennään kurinalaisesti eteenpäin”, Laakso sanoo.

Oikaisu 20.12. klo 21.59: Jutussa mainittiin virheellisesti,että Markus Leikola olisi toiminut Kapsäkin hallituksen puheenjohtajana velkasaneerausvuosien ajan. Hän on aloittanut puheenjohtajana vuonna 2022. Velkasaneerauksen alkaessa puheenjohtajana toimi ensin Maija Ruuskanen, sittemmin Petri Pöyhönen.Korjattu sitaatissa mainittu riskidiili-termi muotoon lippuriskidiili, jolla tarkoitetaan lipputuottoon perustuvaa sopimusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat