Nämä 34 teosta tuhotaan Moskovan kirjastoista

Hävitettäväksi määrättyjä kirjoja yhdistää seksuaalisuuden käsittely. Ne ovat myös suosittuja lukijoiden keskuudessa.

Emma Cline (vas.), Haruki Murakami, Stephen Fry, Michael Cunningham ja Eduard Limonov.

22.12.2022 11:26 | Päivitetty 22.12.2022 11:40

Moskovan kirjastoille on jaettu lista kirjoista, jotka niiden täytyy tuhota äskettäin voimaan tulleen ”homopropagandalain” perusteella, kertovat venäläiset verkkolehdet. Listalla on yhteensä 53 kirjaa, mutta osa niistä on samojen teosten eri painoksia, joten yhteensä listalla on – ainakin toistaiseksi – vain 34 teosta. Listan jakoi maanantaina Telegram-viestipalvelussa toimittaja Sergei Lebedenko.

On epäselvää, miksi juuri nämä 34 teosta on nostettu esiin, mutta listan kirjoja yhdistää seksuaalisuuden käsittely joko kauno- tai tietokirjallisessa muodossa.

”Kaikki, mikä liittyy homoseksuaalisuuteen, tulkitaan tällä hetkellä propagandaksi Venäjällä”, sanoo kirjallisuuteen erikoistunut väitöskirjatutkija, filologi Riku Toivola Helsingin yliopistosta.

”Näyttää siltä, että Oksana Vasjakina on ainoana Venäjällä olevana henkilönä päätynyt listalle”, Toivola sanoo. Hän on juuri suomentanut tuhoamislistalla olevan Vasjakinan Rana- eli Haava-romaanin, joka ilmestyy Suomessa Otavan kustantamana helmikuussa 2023.

”Melkoinen seurakunta listalla näyttää olevan, kun Oksana on yhdessä Michael Cunninghamin, John Boynen, Haruki Murakamin, Stephen Fryn ja Eduard Limonovin kanssa sellaisessa porukassa, joiden kirjat poistetaan kirjastoista. Se ei ollut varmasti hänelle yllätys. Hän kirjoitti juuri sosiaalisessa mediassa olleensa muutaman päivän sairaana ja nousseensa lukemaan sähköpostia – ja päättäneensä mennä heti takaisin nukkumaan.”

Vasjakinan romaani kertoo naisesta, joka vie äitinsä tuhkauurnaa Siperiaan ja käy sisäistä dialogia äitinsä kanssa, Toivola kertoo. ”Siinä on aika selkeitä kuvauksia siitä, miten hän herää omaan homoseksuaalisuuteensa.”

Toivola ei osaa sanoa, miksi juuri nämä teokset ovat valikoituneet listalle – onhan maailmassa suuri määrä muitakin kirjoja, joissa käsitellään homoseksuaalisuutta. Listan takana saattaa olla juuri näiden kirjojen suosio lukijoiden keskuudessa.

”Ainakin Stephen Fry ja Haruki Murakami ovat olleet hyvin suosittuja viime vuosikymmeninä Venäjällä. Todennäköisesti siinä ei ole mitään järjestelmällistä.”

Britannialainen näyttelijä Stephen Fry on myös tuottelias kirjailija ja on kirjoittanut muun muassa kolmet muistelmat. Hävitettävien kirjojen listalla on niistä keskimmäinen, Fryn aikakirjat. Fry on puolustanut tasa-arvoista avioliittoa sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiaa.

Toivola mainitsee listalta myös filosofi, psykologi ja seksologi Igor Konin teoksen Johdatus seksologiaan, joka ilmestyi 1990-luvun taitteessa.

”Se on ensimmäisiä venäjänkielisiä selvityksiä seksuaalisuudesta, ja se on ollut homoille tähän asti hyvin tärkeä kirja. Muistan kun sain sen käsiini 2000-luvun alussa opiskellessani Pietarissa, ja tunsin helpotusta, että Venäjälläkin puhutaan tästä.”

Toivola asui Pietarissa vuodet 2003–2013, ja muistaa erityisesti vuoden 2011, jolloin asenteet homoseksuaalisuuteen alkoivat muuttua. Hän näkee nyt säädetyn homopropagandalain ja kiellettyjen kirjojen listan suorana jatkumona 2010-luvun alussa tapahtuneelle ilmapiirimuutokselle.

”Silloin alkoi homojen järjestelmällinen rinnastaminen länsimaisuuteen ja pedofiliaan. Se on sellaista termien sekoittamista, sotketaan ihmisten ajatusmaailmaa ja löydetään yhteinen vihollinen.”

Toivola myös huomauttaa, että kirjojen tuhoamiskäsky makuloimalla resonoi vahvasti neuvostoaikana eläneiden ihmisten tietoisuudessa.

”Makulatuura on runollinen muisto neuvostoajoilta: silloin kirjoja sai ostaa, jos toimitti tietyn määrän lumppua käytettäväksi painossa. Nyt näistä kirjoista tehdään taas lumppua”, Toivola sanoo.

Neuvostoaikaan toisinajattelijat myös välittivät kiellettyä kirjallisuutta samizdat-muodossa eli laittomina kopioina. Nykyisin tietoverkot ovat ottaneet samizdatin aseman, Toivola kertoo.

”Oksana Vasjakinallakin tuotanto kukoistaa täällä lännessä, ja hänen kirjojaan käännetään monelle kielelle. Hän myös julkaisee kirjoituksiaan internetissä. Julkaisu jatkuu verkossa varmasti kaikilla.”

Nämä kirjat on määrätty hävitettäväksi moskovalaisista kirjastoista

A. S. Byatt: Riivaus – romanttinen kertomus (Possession), 1990

Chloe Benjamin: The Immortalists, 2018

John Boyne: Kuudes mies (The Absolutist), 2011

John Boyne: A Ladder to the Sky, 2018

Blanca Busquets: El jersei (The Jumper), 2006

Oksana Vasjakina: Rana (Wound), 2021

Darja Vilke: Šutovskoi kolpak (Jokerihattu), 2013

Patricia Duncker: James Miranda Barry, 1999

Robert Jones jr: The Prophets, 2021

Banana Yoshimoto: Lizard (Lisko), 1993

Jean Genet: Kukkien madonna (Our Lady of the Flowers), 1988

Jaume Cabré: Jo confesso (Confessions), 2011

Michael Cunningham: Lumikuningatar (Snow Queen), 2014

Michael Cunningham: Illan tullen (By Nightfall), 2010

Emma Cline: Tytöt (The Girls), 2016

Igor Kon: Johdatus seksologiaan, 1989

Ágota Kristóf: Iso vihko (Le Grand Cahier), 1986

David Levithan: Every Day, 2012

Eduard Limonov: Eto ja – Editška (It’s me, Eddie), 1979

Rebecca Makkai: The Borrower, 2011

Colum McCann: Dancer, 2003 (perustuu Rudolf Nurejevin elämään)

Haruki Murakami: Sputnik – rakastettuni, 1999

Marie-Aude Murail: Oh boy! 2016

Frances de Pontes Peebles: The air you breathe, 2018

Vasili Rozanov: Ljudi lunnogo sveta (Kuutamoihmiset), 1911

Maggie Stiefvater: The Raven Boys, 2012

Maggie Stiefvater: The Dream Thieves, 2013

Danielle Steel: Family Album, 1994

Sarah Waters: Tipping the Velvet, 1998

Sarah Waters: Vieras kartanossa (The Little Stranger), 2009

Stephen Fry: Making History, 1996

Stephen Fry: Fryn aikakirjat (The Fry Chronicles), 2011

Stephen Chbosky: Elämäni seinäruusuna, 1999

Todd Strasser: The Wave, 1981

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat