Elden Ring, Neon White, Norco ja Return to Monkey Island kuuluivat viime vuoden parhaiden pelien joukkoon.

HS valitsi vuoden 2022 parhaat videopelit

Pitkään odotettuja aarteita ja yllättäviä tarinoita: Tässä ovat vuonna 2022 julkaistujen videopelien 10 parasta.


1.1. 2:00 | Päivitetty 1.1. 13:25

Elden Ring tarjoaa elämää suuremman seikkailun maailmassa, joka on yhtä pahaenteinen kuin kauniskin.

Elden Ring

Kehittäjä: FromSoftware. Julkaisija: Bandai Namco Entertainment. Saatavilla: PC, Playstation 4 ja 5, Xbox One, Xbox Series. Testattu: PS5.

Kulunut pelivuosi oli upea, moninainen ja kärjeltään tasainen. Mutta yksi oli ylitse muiden, siitä minulle ei jäänyt epäilystäkään.

Se on Elden Ring. Synkän satumaailman järkälemäinen toimintaroolipeli, jonka aikana valtaa tunne, että tämän jälkeen mikään ei ole ennallaan.

Elden Ring on avoimen pelisuunnittelun merkkipaalu. Eteen aukeaa maailma, jollaisesta on ennen uneksinut. Se on sielukas, salamyhkäinen ja syöksyy sinne, minne uskaltautuu tutkimaan.

Kaukana rämeiden ja metsien takana utuisten vuorten päällä kohoavat linnat kätkevät sisäänsä kokonaisia maailmoja. Reitti voi viedä minne hyvänsä, vaikkapa syvälle maan uumenissa kiemurteleviin katakombeihin.

Kerronnaltaan vähäeleisen pelin loivat Hidetaka Miyazaki ja johtamansa FromSoftware-studio. Heidät tunnetaan etenkin Dark Souls -sarjasta. Miyazaki suunnitteli Elden Ringin maailman ja historian yhteistyössä fantasiakirjailija George R. R. Martinin kanssa.

Elden Ring on pysäyttävä mestariteos, joka osoittaa videopelien suurimman ansion: kokemuksella on voima rikastuttaa, vahvistaa ja jopa muuttaa kokijansa ajatusmaailmaa. Pidempi arvio täällä.

Johannes Valkola

God of War Ragnarök on edeltäjänsä tavoin viimeisen päälle tehtyä AAA-peliviihdettä.

God of War Ragnarök

Kehittäjä: Santa Monica Studios. Julkaisija: Sony. Saatavilla: Playstation 4 ja 5. Testattu: PS5.

Tarina ja tapahtumaympäristö ovat itselleni tärkeitä peleissä. Kynnys tarttua kehuttuihinkin peleihin on suuri, jos pelien maailma ei vaikuta kiinnostavalta. Keskiaikafantasia ei esimerkiksi oikein nappaa, viikinkilegendatkin tuntuvat nähdyiltä.

Vuoden 2018 God of Warin yksi ansio olikin se, kuinka se onnistui koukuttamaan viimeksi mainittuihin pohjaavaan tarinaan. Syksyllä ilmestynyt, kovasti odotettu jatko God of War Ragnarök tekee saman tempun.

Lumiseen pohjoiseen kotiutunut kreikkalainen sodanjumala Kratos ja teiniksi kasvanut Atreus-poika elävät kotimökissään suuriin mullistuksiin valmistautuen. Ragnarök, myyttinen maailmanlopun taistelu, häämöttää tulevaisuudessa. Jumalten, jättiläisten ja ihmisten perimää kantava Atreus haluaa lähteä etsimään kadonnutta pohjoisen jumalaa Tyriä. Kratos suostuu etsintäretkeen, mutta siihen päättyy myös aselepo Odinin ja muun jumalkaartin kanssa.

God of Warien jumalhahmojen sukudraama ja keskinäinen vehkeily tuovat tarinaan vetoa, samaan tapaan kuin loistelias Hades hyödynsi kreikkalaisia jumaltaruja (vaikkei Ragnarök Hadesin kekseliäisyyteen ylläkään). Mutta ennen kaikkea God of War Ragnarök on viimeisen päälle tehtyä ja ison tuntuista toimintaseikkailua, Hollywood-spektaakkelia pelimuodossa.

Pelatessa tuntee olevansa keskellä jyhkeitä maisemia, lumisia pohjoismaita tai Svartalfheimin kaivoskuiluja. Taistelumekaniikka toimii yhtä hienosti ja painavasti kuin edellisosassakin. God of War Ragnarök tempaa mukaansa, jyrää ja ravistelee: AAA-popcornviihdettä parhaimmillaan.

Juho Typpö

Nuori metsästäjä Aloy on Horizon-pelisaagan sankari.

Horizon Forbidden West

Kehittäjä: Guerrilla Games. Julkaisija: Sony. Saatavilla: Playstation 4 ja 5. Testattu: PS5.

Historiahenkiset fantasiamaailmat eivät ole videopeleissä itselleni kaikkein kiinnostavimpia ympäristöjä. Sen sijaan Horizon-pelisaagan maailma – tulevaisuuden maapallo, jossa luontoa hallitsevat vaaralliset, villieläimiä muistuttavat robottioliot – kiehtoo täysillä. Horizon Zero Dawn oli vuoden 2017 open world -pelihuippu, ja keväällä ilmestynyt Horizon Forbidden West jatkaa tarinaa hienosti.

Sen avoin maailma on täynnä salaisuuksia joita penkoa. Se on täynnä erilaisia vaaroja, jotka saattavat yllättää, mutta myös rauhaisia, kodikkaita paikkoja, joissa voi halutessaan viivähtää ja viihtyä. Tähän päälle vetävä scifitarina, hurmaavan Aloyn johtama hahmokaarti, joiden kohtalosta tekee mieli välittää, upeat maisemat ja toimintapelien huippua edustavat hengästyttävät taistelut koneolioita vastaan: rakastan.

Forbidden Westin juonessa ihmiskunnan rippeitä uhkaa uusi vaara, nopeasti leviävä kasvillisuutta tappava vitsaus. Aloy lähtee etsimään apua kielletystä lännestä, sotaisan tenakth-heimon laajoilta mailta. Pikkuhiljaa panokset kasvavat ja tarina laajenee suurin piirtein galaksin kokoiseksi.

Pelillisesti Forbidden Westissä ei ole hirveästi uutta viiden vuoden takaiseen edeltäjäänsä verrattuna, mutta ei se juuri haittaakaan, kun kokonaisuus on edelleen näin upea – peli, johon haluaisin jäädä asumaan. Pidempi arvio täällä.

Juho Typpö

Sam Barlow’n ohjaama ja kirjoittama leffapeli Immortality haastaa tulkintaa.

Immortality

Kehittäjä: Sam Barlow. Julkaisija: Half Mermaid Productions. Saatavilla: Android, iOS, PC, Xbox One, Xbox Series. Testattu: Xbox Series X.

Mitä tapahtui Marissa Marcelille?

Kysymys on lyhyt mutta mysteeri valtava, tajunnan tasoihin vyöryvä.

Marcel oli 1960-luvulla lupaava näyttelijä, joka esiintyi kolmessa elokuvassa. Niitä yhdistää kuitenkin outo seikka: yhtäkään ei koskaan julkaistu. Miksi – olivathan leffat käytännössä valmiita?

Immortality hahmottaa nuoren naisen kohtalon ravisuttavalla tavalla. Dekkaripelissä katsellaan kohtauksia vanhoista elokuvista, niiden harjoituksista, koeluvuista, haastatteluista ja kotivideoista.

Klipit kestävät kymmenistä sekunneista muutamiin minuutteihin. Videoista siirrytään uusiin klikkaamalla hahmoja ja esineitä ruudulta. Tehokeino on taianomainen.

Jälki on huoliteltua ja ajankuva aito. Onkin vaikea uskoa, että mikään ei ole totta, vaan nyt näyttelijöillä toteutettua. Marcelin osassa nähtävä Manon Gage on sensaatiomainen löytö.

Kokonaisuus on sensuelli ja tulkinnallinen, eroottinen ja vaarallinen. Se merkitsee uutta tapaa pelata ja katsoa elokuvaa: katsoja elää elokuvan sisällä.

Surrealistinen Immortality on arvoitus parhaasta päästä: sen päättelee itse ilman pelillisiä raja-aitoja.

Johannes Valkola

Lyhyttarinoista koostuva Live A Live sisältää japanilaiselle roolipelille hyvin epätavallisia näkymiä.

Live A Live

Kehittäjät: Square, Historia. Julkaisijat: Square Enix, Nintendo. Saatavilla: Nintendo Switch.

Vuoden upein uusintaversio on myös yksi vuoden parhaista peleistä. Live A Live on nimittäin länsimaisesta näkökulmasta katsottuna kokonaan uusi julkaisu. Roolipeli julkaistiin Japanissa jo vuonna 1994, mutta se ei koskaan tullut kotimaansa ulkopuolelle.

Paitsi nyt – ja tätä kannatti odottaa.

Live A Live on kokoelma seitsemästä tarinallisesta vinjetistä, lyhytpelistä, joissa on omat hahmot ja tapahtumapaikat. Läpi ajan ja tilan puikkelehtiva kerronta siirtyy esihistoriasta edo-kauden Japaniin ja imperialistisesta Kiinasta kaukaiseen tulevaisuuteen. Samalla tyylilaji löytää paikkansa muun muassa scifistä ja draamasta, westernistä ja slapstick-komediasta.

Myös audiovisuaalisuus hurmaa, kun perinteiset pikselit kohtaavat modernit 3d-taustat ja valotehosteet. Tyylittelyssä on teatterimaista luonnetta ja lumoa, ja se juontaa aina japanilaiseen kabuki-perimään. Soundtrackista huokuu poikkeuksellista iloa ja energiaa.

Alati yllättävä ja käänteissään rohkea Live A Live on niin kunnianhimoinen ja kokeellinen kokonaisuus, että se tuntuu raikkaalta yhä 28 vuoden jälkeen.

Johannes Valkola

Turboahdetun virtaviivainen Neon White tarjoaa vuoden kekseliäintä ja hiotuinta pelimekaniikkaa.

Neon White

Kehittäjä: Angel Matrix. Julkaisija: Annapurna Interactive. Saatavilla: PC, Playstation 4 ja 5, Nintendo Switch. Testattu: Switch.

Nykypeleillä on tapana luoda mielikuva pelaajansa kyvykkyydestä. Yhtä nappia painamalla tehdään isoja asioita, pelastetaan jopa maailmoja.

Neon White näkee kaiken toisesta kulmasta. Se uskoo pelaajansa pohjattomaan kykyyn oppia ja kehittyä. Ei se muuten heittäisi eteen tällaista haasteen määrää.

Yllättäen eteneminen ja oppiminen tapahtuu niin luontaisesti, että vaikeutta ei ehdi edes tajuta. Pian sitä liitää taivaalla, hyppii räjähdysten päältä oikoreitteihin ja läpäisee kenttiä silmänräpäyksessä. Itsestä on kasvanut melkoinen speedrunning-mestari.

Neon White ottaa itselleni ehkäpä sen lajityypeistä tympeimmän eli ensimmäisen persoonan räiskinnän ja keksii sen uudestaan. Lopputulos on kuin eleganttia ajatuksen virtaa. Peli taipuu ilahduttavan balettimaisiin eikä lainkaan brutaaleihin piirteisiin.

En olisi uskonut innostuvani näin räiskinnästä, mutta tämä onkin jotain muuta. Aito ja alkuperäinen, unenomainen tapaus, joka järkkymättömän ihailtavasti luottaa pelaajaansa.

Johannes Valkola

Kylmään ja karuun tieteismaailmaan sijoittuva Norco vangitsee monisyisellä käsikirjoituksellaan.

Norco

Kehittäjä: Geography of Robots. Julkaisija: Raw Fury. Saatavilla: PC, Playstation 4 ja 5, Xbox One, Xbox Series. Testattu: PC, PS5.

Vuosi 2022 oli antoisa perinteisten seikkailupelien saralla. Sen todistaa jo ratkiriemukas Return to Monkey Island. Mutta huomion ansaitsee toinenkin osoita ja klikkaa -genren seikkailu: hämyisessä tulevaisuuskuvassa niljakkaan nerokkaasti etenevä Norco.

Kyseessä on väkevä debyytti pelisuunnittelijalta, joka käyttää taiteilijanimeä Yuts. Hän on sijoittanut tapahtumat kotikaupunkiinsa New Orleansin Norcoon. Pieni paikka tuntuu ihmeen aidolta ja kodikkaalta mutta niin epämiellyttävältä ja arvaamattomalta.

Lajityypin tunnusmerkkien mukaisesti ympäristöä tutkitaan, pulmia ratkotaan ja sivuhahmoille keskustellaan, kun nuori nainen palaa kotiin selvittämään äitinsä kuolemaa.

Mutta kyse on syvemmistä tasoista. Luodaan viiltävä sanoma maaseudun tulevaisuudesta, teollisuuden rappiosta ja kiristyvästä ympäristökriisistä. Myös perhesuhteiden ja lapsuuden merkitykset aukeavat eri ajassa ja tilassa liukuvassa tarinassa.

Anarkistisen energinen Norco vie outoon ja kiehtovaan olotilaan. Se on mielenmaisema täynnä sakeaa toiveikkuutta.

Johannes Valkola

Return to Monkey Islandin juoni tarjoaa vanhaa ja uutta, ja Ron Gilbertin huumori on yhtä omanlaistaan ja kutkuttavan hauskaa kuin ennenkin.

Return to Monkey Island

Kehittäjä: Terrible Toybox. Julkaisija: Devolver Digital. Saatavilla: PC, MacOS, Playstation 5, Xbox Series, Nintendo Switch. Testattu: Switch.

Vuonna 2022 odottamistani peleistä yksi oli ylitse muiden. Return to Monkey Island, osoita ja klikkaa -seikkailupeliklassikoiden alkuperäisen tekijän Ron Gilbertin paluu tunnetuimman luomuksensa pariin. Eikä se pettänyt.

On vaikea edes kuvailla, kuinka tärkeitä 1990-luvun alun ensimmäiset kaksi Lucasfilmin Monkey Island -peliä minulle ovat. Kyse ei ole pelkästä nostalgiafiilistelystä. Ne saivat minut jo 9-10-vuotiaana tajuamaan, miten hienoja, mihin tahansa taiteenlajiin verrattavia teoksia tietokone- ja videopelit voivat olla.

Monkey Islandit olivat ja ovat riemastuttavia, hillittömän hauskoja, taitavasti kirjoitettuja, kiehtovia, tunnelmallisia, pelimekaniikaltaan täydellisiä, puzzleiltaan ja kaikilta osa-alueiltaan loisteliaita teoksia. Perinteisten seikkailupelien joukossa ne ovat yhä ylittämättömiä, ja Monkey Island 2: LeChuck’s Revenge on tänäkin päivänä omassa kaikkien aikojen parhaiden pelien top 5 -kärjessäni.

Monkey Island -sarja jatkui LeChuck’s Revengen jälkeen ilman Gilbertiä, ja muiden tekemät osat 3–5 olivat melko epätasaisia yritelmiä. Mutta kun Return to Monkey Islandin käynnistää, tuntee, kuinka olisi palannut kotiin. Kuin rakkaat muistot olisivat heränneet uudelleen henkiin.

Tarinan nerokkuus valkenee heti alussa. Se näyttää pelin olevan suoraa jatkoa Monkey Island 2:lle, mutta tunnustaa silti sarjan muidenkin osien olemassaolon. Juoni tarjoaa vanhaa ja uutta. Gilbertin huumori on yhtä omanlaistaan ja kutkuttavan hauskaa kuin ennenkin. Uusi käyttöliittymä toimii mainiosti, ja puzzlet ovat omaa luokkaansa: aivoja rassaavia mutta loogisia silloinkin, kun ne ovat periaatteessa älyttömiä.

Pelin aiemmista osista poikkeava grafiikka ei ollut kaikkien fanien mieleen, mutta itselleni Rex Crowlen persoonallinen piirrosanimaatiotyyli sopi sekin Monkey Islandiin täydellisesti.

Return to Monkey Islandin tunnelmassa on myös haikeutta. Mikään ei säily ennallaan ikuisesti, vuosikymmenet jättävät jälkensä. Mutta seikkailumieli ei koskaan kuole, ja Monkey Island -maailma tulee aina säilymään – jossakin.

Juho Typpö

Signalis on toimintaseikkailu, jossa välillä taistellaan ja välillä selvitellään pulmia.

Signalis

Kehittäjä: Rose-Engine. Julkaisijat: Humble Bundle, Playism. Saatavilla: PC, Playstation 4, Xbox One, Nintendo Switch. Testattu: Switch.

Signalis olisi 2d-pikseligrafiikoineen ja hitaine tempoineen helppo kuitata retrohenkiseksi peliksi, taas kerran yhdeksi tribuutiksi vanhoille ajoille. Mutta se tuntuu myös tältä päivältä. Signalisissa on alusta alkaen jotain selittämättömän kiehtovaa, kuin koko peli olisi lähtöisin toisesta todellisuudesta.

Pelaaja astuu Elster-nimisen ”replikan” eli eräänlaisen androidin nahkoihin. Ihmiskuntaa johtavan Eusan-diktatuurin palveluksessa oleva, tiedustelutehtäviin lähetetty Elster herää jääplaneetalle pakkolaskun tehneestä avaruusaluksesta. Hän löytää tiensä sinne rakennettuun kaivoskompleksiin, jossa – tietysti – on tapahtunut jotain kamalaa. Elster yrittää löytää paikan syövereistä kadonneen kumppaninsa Arianen sekä selvittää, mitä paikalle on tapahtunut ja mitä hänen näkemänsä oudot univisiot tarkoittavat.

Signalis on toimintaseikkailu, jossa välillä taistellaan ja välillä selvitellään pulmia. Ennen kaikkea se on survival horroria eli selviytymiskauhua, vanhojen Resident Evilien ja vastaavien armottomaan tyyliin. Esineitä voi säilöä kentältä löytyviin arkkuihin rajattomasti, mutta mukana saa kantaa vain kuutta kerrallaan, mukaan lukien aseiden ammukset (jotka ovat muutenkin jatkuvasti loppumassa). Taistelu tuntuu kömpelöltä, mutta se on sellainen tarkoituksella; ärsytyksen sijaan se tuo yhteenottoihin paniikinomaista pelkoa.

Signalis on rosoinen mutta samalla harkittu. Kaikki tukee kokonaisuutta: anime-tyylisistä välianimaatioista ja piinaavasta äänimaailmasta huolella luotuun scifimaailmaan, joka tuntuu jatkuvan kuvien ulkopuolelle. Hiljalleen avautuvasta mysteerijuonesta anteeksipyytelemättömään haastavuuteen. Signalis on pieni survival horror -helmi.

Juho Typpö

Yksinäisellä kissalla pelattava Stray herättää huomion tietokoneanimaatioelokuvien tapaisella ulkoasulla.

Stray

Kehittäjä: BlueTwelve Studio. Julkaisija: Annapurna Interactive. Saatavilla: PC, Playstation 4 ja 5. Testattu: PS5.

Viime aikoina puhetta on riittänyt siitä, miten kommunikoiva tekoäly osaa piirtää kuvan, suunnitella kokonaisen maailman tai kirjoittaa hetkessä vaikkapa esseen, runon tai haikun. Samalla robotiikka jatkaa takavuosien työpaikkojen syömistä.

Mutta mitä jää jäljelle, kun inhimillisyys tai pahimmassa tapauksessa ihmiset katoavat?

Scifipeli Stray pohtii asiaa koskettavasti. Maailmassa elää enää robotteja, jotka ihmiset ovat joskus suunnitelleet kuvakseen.

Keskenään juttelevilla koneilla virtaa riittää, ehkä loputtomiin. Ne suorittavat toistuvia askareitaan automaattisesti: siivoavat, käyvät kauppaa ja vierailevat päivän päätteeksi baarissa.

Tapahtumia tarkkaillaan alueen ainoan biologisen elämänmuodon, kissan, roolissa. Eläimen pitäisi löytää lajitoverinsa, joista erkaantui aiemmin dramaattisesti.

Kuvankaunis Stray muodostuu selkeästä mekaniikasta ja soveltuu siten laajalle yleisölle. Vahvan jäljen jättävä peli lähestyy kaikkea väkivallan sijaan tarinan, tulkinnan ja puhtaan hämmästyksen näkökulmasta – siis inhimillisesti.

Johannes Valkola

Oikaisu 1.1.2023 kello 13.24: Toisin kuin jutussa ensin virheellisesti väitettiin, Stray-peliä ei ole saatavilla millekään Xbox-pelikonsolille.

Lue lisää: HS:n kriitikko valitsi: Tässä on kymmenen vuoden parasta elokuvaa

Lue lisää: Tässä on 24 parasta sarjaa vuodelta 2022

Lue lisää: Tässä on 18 vuoden parasta levyä

Lue lisää: HS valitsi vuoden 2022 parhaat kaunokirjat

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat