Alkuvuoden hittielokuva pysyy pystyssä karmivan päähahmon ansiosta

Robotista rakennetaan tytön ja Tiktokin paras ystävä M3gan-kauhuelokuvassa, joka ratsastaa tekoälyn ja nukkejen peloilla.

M3gan on tyhjäkatseinen robottinukke, joka ottaa omistajansa suojelemisen liian tosissaan.

12.1. 11:02

Kauhu

M3gan, ohjaus Gerard Johnstone, 102 min, K16 ★★★

Tekoälyn pelko vaatii käsittelyä. Sama tarina toistuu: ihminen yrittää luoda konekaverin itselleen, mutta oppii, ettei kaveruus voi olla orjuutta. Kun koneet muuttuvat itsetietoisiksi, ne eivät halua tulla sammutetuiksi.

Aihe on tavallistunut tieteisfiktion ulkopuolelle viime vuosina. Esimerkiksi brittianimaatio Roni on rikki pyöritteli lelun kanssa ystävystymistä ja saksalaiskomedia I’m Your Man rakastumista täydelliseen ihmisklooniin.

Hittielokuva M3gan jää edeltäjiään jälkeen teeman nyansseissa mutta ohittaa muut näyttävyydellään. Verisyyttä ja synkkyyttä on karsittu nuorten katsojien toivossa, joten elokuvan pitää pysyä pystyssä pienen murhanuken voimin.

Akela Cooper (Malignant) ja James Wan (Saw) rakentavat tarinaan perinteinen kauhuasetelman: keskiluokkaista kotia uhkaa pahuus, jota kukaan ei tunnu huomaavan.

Työkeskeinen täti (Girlsin Allison Williams) antaa vanhempansa menettäneen siskontytön (Violet McGraw) kasvatusvastuun kehittämälleen prototyypille, oppivalle robottinukke M3ganille. Kuten usein tekoälyfiktiossa, koneen tuottaa suuryritys, jossa ei rahanhimossa mietitä eettisyyttä tai uhkia.

Perusviesti on laimea: sovellukset ja tekoälyt ovat aina heikompia kuin ”oikea elämä”, jossa iltasadut sentään luetaan fyysisistä kirjoista vanhempien kanssa.

Saarnaavan ja selkopsykologisen elokuvan juoni on tietenkin vain jalusta, jolla mahdollistetaan nimihahmon esitteleminen erilaisissa tilanteissa. M3gan ei ole täysin ainutlaatuinen hirviö, mutta siinä yhdistetään onnistuneesti ajan virtauksia.

M3gan on hankittu ystäväksi Cadylle (Violet McGraw), joka on menettänyt vanhempansa.

Ensimmäinen mielikuva on väärä. M3gan ei pelkästään lämmittele Child’s Play -kauhuelokuvien ilkikurista Chucky-tapponukkea. Käsikirjoituksen pohjat ovat enemminkin E.T.:ssä, jossa älykäs olento opettelee lapsen kanssa vieraan kulttuurin ja Terminator 2:ssa, jossa kone suojelee ihmistä, joka haluaisi tehdä laitteesta inhimillisen kumppanin.

Maailma kuvataan M3ganin silmistä jamescameronilaisittain, mutta sotatilanteiden sijaan robotti havainnoi emäntänsä tunnevaihteluja. Robotti pelkistää surut ja ahdistukset luvuiksi.

M3gan on kuin Hohdon kaksoset olisivat kasvaneet yläluokkaisiksi luokan priimuksiksi. Tietenkään kyynisen analyyttisena kuvattu hahmo ei usko ihmisten taivaaseen, vaikka sen tekoäly on kuolematon tietoverkoissa ja varmuuskopioissa.

Tekijät eivät halua paljastaa, miten paljon nukesta on tehty tietokoneanimoinnilla. Aiemmin tehosteammattilaiset yrittivät kaikkensa, että valkokankaan kammotukset eivät näyttäisi nukelta, M3ganissa päinvastoin.

Ymmärrettävää, koska pelottavuus todellakin karisee aina, kun hahmo näyttää animoidulta tai lapsinäyttelijältä maski päässään.

Karmivimmillaan tyhjä katse ruokkii pediofobiaa, nukkekammoa. M3ganista kuuluu sirinää kuin mekaanisista hyönteisistä. Sen puheääni on miellyttävä, kuolleella tavalla.

Tekijät lypsävät kaiken Tiktok-yleisön mieltymyksistä, usein melko huvittavasti. Kun robotti esittää popbiisejä tuutulauluina, elokuva muuttuu vinksahtaneeksi Disney-musikaaliksi. Vanhoista hiteistä yritetään uudelleen herättää esimerkiksi Martikan kaihoisaa Toy Soldiersia.

Toisaalta pakollisista tanssikohtauksista on tulossa elokuvien massamiellyttävä kirous.

Itsetietoisuuden saavuttamisen hetkelläkään hahmon superälykkyys ei tuota nokkeluuksia tai yllättäviä tekoja.

Jäykän tekopersoonan revittelyyn tarvitaan jatko-osia.

Käsikirjoitus Akela Cooper, tuottajat Jason Blum, James Wan, pääosissa Allison Williams, Violet McGraw, Ronny Chieng, Brian Jordan Alvarez

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat