Kääntäjät paremmin näkyville
Kirjallisuuden taitavat ja tärkeät suomentajat alkavat saada aiempaa enemmän näkyvyyttä. Isoista kustantamoista WSOY alkaa laittaa kirjailijan nimen lisäksi myös suomentajan nimen teoksen kanteen: aiemmin tätä on tehnyt ainakin Aviador.
Suomennoksia halutaan saada myös muualta kuin anglosaksiselta kielialueelta, ja tätä aukkoa paikkaamaan Suomen Kulttuurirahasto käynnisti Maailmankirjallisuuden suomennostuki -hankkeen vuoden 2022 alkupuolella.
Vuonna 2023 ilmestyykin jo useita käännöstukea saaneita teoksia.
Keväällä ilmestyy esimerkiksi Anu Partasen suomennos ranskalais-korealaisen Elisa Shua Dusapinin National Book Award -palkitusta esikoisromaanista Talvi Sokchossa (Siltala).
Ehkä erikoisimpia vuonna 2023 julkaistavia suomennoksia on maaliskuussa ilmestyvä, ranskalaisen Georges Perecin Häviäminen, joka ilmestyi ranskaksi jo 1969. Perec ei tuolloin käyttänyt tekstissään lainkaan e-kirjainta, joka on yleisin kirjain ranskan kielessä. Nyt Teos julkaisee Ville Keynäsin suomennoksen – eikä siinä ole yhtään a-vokaalia, suomen kielen yleisintä kirjainta.
Äänikirja kasvaa entisestään
Suomalaiset ovat poikkeuksellisen innostuneita äänikirjoista, ja vuonna 2023 äänikirjallisuus jatkaa markkinaosuutensa kasvattamista paperikirjan ja kirjakauppojen kustannuksella.
Nyt ollaan myös sillä kynnyksellä, jonka jälkeen äänikirjoja saatetaan säännöllisesti ryhtyä maustamaan rakennetuilla äänimaisemilla. Jotain on jo kuultu, mutta helmikuussa ilmestyy Juha Itkosen Teoriani perheestä (Gummerus), josta Storytel toteuttaa ”rikastetun äänikirjaversion”.
Entä tuleeko äänikirjojen suosio jo ensi vuonna näkymään kirjailijoiden tuloissa positiivisella tavalla?
Joulukuussa Suomen Kirjailijaliitto julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan kirjailijalle maksetaan äänikirjasta lähes 80 prosenttia vähemmän kuin vastaavasta painetusta kirjasta. Kirjailijaliitto pitää tilannetta huolestuttavana.
Lue lisää: Kirjailija saa Suomessa äänikirjasta 80 prosenttia huonomman palkkion kuin painetusta kirjasta
Vahvat naiset pääsevät esiin
Syksyllä 2017 kiersin kirjakauppojen hyllyjä ja näin vain miehiä: tuolloin elämäkerroista 56 kertoi miehistä ja ainoastaan kuusi naisista. Nykyään jakauma on tasaisempi, ja tulevana keväänä ilmestyy useita merkittävien suomalaisnaisten elämäkertoja.
Presidentin puoliso Jenni Haukio kirjoittaa Michelle Obaman hengessä huhtikuussa julkaistavan omaelämäkerran Sinun tähtesi täällä – Vuodet tasavallan presidentin puolisona (WSOY), jonka kustantamo lupaa olevan ”avoin muistelmateos vuosista isänmaan palveluksessa”.
Haukion kirjan nimi on sitaatti Mirkka Rekolan runosta, ja myös Rekolasta (1931–2014) ilmestyy huhtikuussa elämäkerta, Jonimatti Joutsijärven kirjoittama Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin (Into).
Huhtikuussa ilmestyy myös Elina Hirvosen kirjoittama elämäkerta Katri Helena – Laulaja (Johnny Kniga), jossa Katri Helena ”kertoo tarinansa omasta näkökulmastaan ja omalla äänellään”.
Jo tammikuussa ilmestyy Eveliina Talvitien kirjoittama Kata (Like), joka kertoo Kata Kärkkäisen matkasta Katariina Souriksi. Lisäksi elämäkertansa saavat kevään mittaan ainakin Hilkka Ahde, Anneli Jäätteenmäki ja Eila Roine – kuten myös Alvar Aalto, Wenzel Hagelstam, Kassu Halonen, Yari ja Rauni Mollberg.
Oikaisu 31.12.2022 kello 19.39: Kuvaan vaihdettu toimittaja Anu Partasen tilalle oikea henkilö eli kääntäjä Anu Partanen.