Kyösti Variksen kädenjälki näkyy tutuissa liikemerkeissä kaikkialla

”Hyvässä logossa on paljon oivallettavaa”, sanoo palkittu graafikko Kyösti Varis yli kuudenkymmenen vuoden työkokemuksella.

”Olen leikitellyt sukunimelläni koko urani ajan ja tehnyt muun muassa varista muistuttavia pullonavaajia, paperiveitsiä, tuuliviirejä ja jopa kukkopillivariksia”, Kyösti Varis kertoo. Espoon kodissa hänen seuranaan on kuitenkin lahjaksi saatu varis, jonka on tehnyt Kain Tapper.

3.1. 2:00

”Tuo on minusta edelleen tiptop”, graafikko Kyösti Varis sanoo ja katsoo sinistä palloa, jonka sisällä on valkoinen matkustajalentokone, peräsimenään korkea F-kirjain.

No niin taitaa olla. Voisiko suomalaista lentoyhtiötä liikemerkillä vielä pelkistetymmin ja monitasoisemmin esittää? Siinähän ovat nyt koneen lisäksi ainakin maapallo, taivas ja meri sekä Suomen lipun värit, Finland ja Finnair.

”Hyvässä logossa onkin paljon oivallettavaa, jotain vilkaisua syvempää”, Varis korostaa. Hän on pitkällä ja palkitulla urallaan suunnitellut noin kaksisataa liikemerkkiä – Alkosta Carrolsiin, Ingmanista Iskuun, Mehiläisestä Sampo-konserniin ja Sokos Hotelsiin.

Vuonna 1968 valmistunut ja yli kolmekymmentä vuotta käytössä ollut Finnairin sinivalkoinen merkki lienee niistä tunnetuin. Se on uudistettu jo kahteen kertaan mutta synnyttää yhä muistumia alkuperäisestä. Ja kyllä: Finnairin koneiden peräsimiin on maalattu samankaltainen tyylitelty F.

Yksinkertaisilta näyttävien liikemerkkien suunnitteleminen ei ole yleensä yksinkertaista.

”Monia olen kypsytellyt ajatuksissani kuukausia ja monia myös väsymykseen asti – tilaajan toimialaan eläytyen.”

Kyösti Varis on suunnitellut noin kaksisataa liikemerkkiä. Monet niistä ovat hyvin tunnettuja.

Varis on koulutukseltaan käsinlatoja ja kuvitteli seuraavansa kirjapainossa työskennelleen faktori-isänsä jälkiä.

”Rakastuin kirjapainossa yli kaiken typografiaan ja halusin päästä kustannustaloon kirjansuunnittelijaksi”, kertoo Varis, joka teki jo alaikäisenä pilapiirroksia Lahti-sanomalehteen ja julkaisi omaa myytävää ”kulmakuntalehteä” Rällää.

Kuvalliset harrastukset ja käsinlatojan työ valmensivat häntä mainosalalle, joka alkoi vuonna 1957 Helsingissä, ensin typografina Mainos Taucherilla. Se ja Variksen seuraava työpaikka SEK olivat hänen varhaisina vuosinaan keskeisiä suomalaisia mainostoimistoja, joissa intohimo ja uskallus olivat hyvää valuuttaa.

Eteneminen uralla olikin ripeää. Mainospiirtäjästä taiteelliseksi johtajaksi ja suunnittelujohtajaksi kolmekymppisenä päätynyt Varis ryhtyi yrittäjäksi ja perusti 1969 oman Variksen toimiston. Siitä kehkeytyi pian uudenlainen suunnittelijavetoinen mainostoimisto, moninkertaisesti palkittu Varis Poteri Veistola.

Jo vajaan kymmenen vuoden kuluttua, 1978, Helsingin Sanomissa muistutettiin, että ”37 kotimaista ja kymmenen ulkomaista mainosalan palkintoa” saanut Varis ”on saavuttanut suurin piirtein kaiken, mitä mainosalalla voi ammatillisesti saavuttaa”. Tuolloin Varis Poteri Veistola työllisti yli kolmekymmentä mainosalan ammattilaista.

”Julkisina johtajavuosina minulle oli todella tärkeää, että tein aina myös jotain täysin ikiomaa”, Varis sanoo. Hän harmittelee hieman sitä, että ainakin aikalaiset mielsivät hänet ennen kaikkea mainosmieheksi. Työ johtajana oli mieluisaa ja palkitsevaa mutta vei lopulta liikaa aikaa alkuperäiseltä intohimolta.

”Olen identiteetiltäni kuitenkin graafikko, merkkien ja ehkä ennen kaikkea julisteiden tekijä.”

Jälkimmäisistä koottua kirjaa selatessaan Kyösti Varis huomauttaa, että monet kestävimmät julisteet ovat jossain määrin myös ”merkkimäisiä”: tekniikaltaan niukkoja ja kuvallisesti pelkistettyjä, ytimekkäitä ilman itsetarkoituksellista ja ylimääräistä taiteilua.

”Olen pyrkinyt aina myös siihen, että juliste ei tarvitse tekstiä. Että pelkkä kuva synnyttää jo selkeän sanallisen mielleyhtymän.”

Vuonna 1970 Kyösti Varis teki tiimeineen neljä julistetta Euroopan luonnonsuojeluvuoden järjestelytoimikunnalle. ”Herkkä ja koskettava aihe sai meidät villisti innostumaan”, Varis muistelee. Hän on hyvillään siitä, ettei kuva ole tyylillisesti vanhentunut. Ja pahoillaan siitä, että juliste on yhä ajankohtainen, yli 50 vuotta myöhemmin.

Eläkkeelle Kyösti Varis jäi muodollisesti 30 vuotta sitten, jolloin täytti 60. Hän ei kuitenkaan malttanut lopettaa suunnittelutöitä vaan perusti Espooseen oman design-toimiston, Varis Originalin.

Sen nimen voi tulkita omanarvontuntoiseksi ja ehkä jopa omahyväiseksi, vaikka tuskin Varis olisi lentänyt näin pitkälle, ellei olisi oikeasti originaali.

”Siitä en tiedä. Olen yksinkertaisesti vain yrittänyt luottaa aina visioihini.”

Kyösti Variksen suunnittelemista Pori Jazzin julisteista tämä on hänelle itselleen mieluisin – osittain siksi, että hän soittaa itse jazzia klarinetilla. ”Olin jazzin lyömä jo poikasena, ja se on tuottanut minulle mielihyvää läpi elämän Myöhemmin oivalsin, että soittamisessa ja suunnittelussa on aika paljon samaa: molemmat muun muassa luontuvat tehdessä ja edellyttävät heittäytymistä.”

Kuka?

Kyösti Varis

  • Syntyi 1933 Joensuussa, vietti nuoruutensa Lahdessa.

  • Typografi, Mainos Taucher 1957–1959, taiteellinen johtaja, mainostoimisto SEK 1959–1967, suunnittelujohtaja, Markkinointi Viherjuuri 1967–1969.

  • Suunnittelija ja toimitusjohtaja, Variksen toimisto ja Varis Poteri Veistola Oy 1969–1987. Suunnittelija, Varis & Ojala Oy 1988–1994 ja Varis Original Oy 1994–2020.

  • Valtion taideteollisuuspalkinto 1979. Professorin arvonimi 1983. Vuoden graafikko 2002.

  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki 2008.

  • Hopeamitali Varsovan julistebiennalesta 1968 sekä kultamitali ja Grand Prix Brnon käyttögrafiikan biennalesta 1970.

  • Kaikkiaan noin 200 kotimaista ja ulkomaista palkintoa ja kunniamainintaa.

  • Maailman johtavien graafisten taiteilijoiden ja suunnittelijoiden järjestön AGI:n kutsujäsen.

  • Täyttää 90 vuotta keskiviikkona 4. tammikuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat