Mary McCartneyn dokumentti näyttää, että Abbey Road -studio oli muutakin kuin Beatlesin koti

Dokumenttiohjaaja kävi jo lapsena studiossa, jossa hänen vanhempansa tekivät työtään.

Dokumentin tehneen Mary McCartneyn Paul-isä teki Abbey Roadin studiolla työtään sekä Beatlesin että Wingsin basistina, laulajana ja lauluntekijänä.

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 12:49

Lontoon St John’s Woodissa sijaitsee todennäköisesti maailman tunnetuin suojatie. Se ylittää Abbey Roadin kadun alkupäässä, ja muutaman kymmenen metrin päässä suojatiestä on todennäköisesti maailman tunnetuin äänitysstudio.

The Beatlesin Abbey Road -albumin kansi­.

Abbey Roadin studion maineen loi The Beatles, joka äänitti siellä valtaosan tuotannostaan. Suojatie tuli kuuluisaksi vuonna 1969 valmistuneen Abbey Road -albumin kansi­kuvasta, jossa yhtyeen jäsenet marssivat kadun yli suojatietä pitkin.

Nyt valokuvaaja ja dokumenttiohjaaja Mary McCartney on tehnyt Abbey Road -studiosta dokumentti­elokuvan If These Walls Could Sing.

Vuonna 1969 syntynyt Mary McCartney kävi ensimmäistä kertaa studiolla ennen kuin osasi kävellä, koska hänen isänsä Paul McCartney teki siellä työtään Beatlesin basistina, laulajana ja lauluntekijänä.

Beatlesin hajottua Paul McCartney jatkoi äänityksiä samassa paikassa vaimonsa Linda McCartneyn ja uuden Wings-yhtyeensä kanssa.

”Asuimme aika lähellä silloin, kun äiti ja isä olivat siellä Wingsin kanssa äänittämässä. Kävin studiolla, kun heillä oli tauko tai ruokatunti tai poikkesin siellä koulusta tullessani”, Mary McCartney sanoo videohaastattelussa.

”Studion aulassa oli valokuvia siellä työskennelleistä artisteista, ja vähitellen aloin tajuta, miksi se paikka kiinnosti ihmisiä niin paljon.”

Valokuvaaja ja dokumenttiohjaaja Mary McCartney Abbey Road -studion tiloissa.

Hänen mielestään studion maine on kiistatta Beatlesin ansiota, erityisesti Abbey Road -albumin takia. Vuonna 1931 toimintansa aloittaneen studion nimi oli EMI Recording Studios, ja nimi vaihdettiin Abbey Roadiksi vasta vuonna 1975.

”Beatlesin oli turvallista työskennellä studiolla, ja heitä hoivattiin siellä”, McCartney sanoo.

If These Walls Could Sing kuvaa, kuinka Beatlesin rooli studiossa muuttui. Ensimmäisissä äänityksissä he soittivat kiltisti tuottaja George Martinin tiukan aikataulun mukaan, mutta menestyksen myötä myös heidän kunnianhimonsa kasvoi, ja yhtye alkoi käyttää äänitysstudiota instrumenttina ja kokeilla asioita, joita studiossa ei ollut aiemmin tehty.

”Äänittäjät eivät tienneet, kuinka pitkään heidän piti olla töissä, mutta he eivät valittaneet, koska he olivat mukana tekemässä parasta musiikkia.”

Artistien roolin muutos näkyi ajan myötä myös Abbey Roadin tilankäytössä. Alun perin tarkkaamot olivat pienempiä, koska tekniikkaa oli vähemmän, mutta myös siksi, että tarkkaamossa ei äänittäjän ja tuottajan lisäksi kaivattu muuta väkeä. Myöhemmin tilaa tarvittiin uusille suuremmille äänipöydille, mutta myös artisteille, joiden luova työ jatkui miksausvaiheessa.

Paul McCartney ja Ringo Starr muistelevat dokumentissa Beatlesin aikoja, mutta Mary McCartney halusi tuoda esiin myös muita brittiläisen rockin suuria nimiä, joiden uraan Abbey Road liittyi jo ennen kuuluisuutta.

Elton John ja Led Zeppelinin kitaristi Jimmy Page tekivät nuorina rivisoittajina töitä studiolla suurissa tuotannoissa. Elton John soitti pianoa muun muassa The Holliesin klassikossa He Ain’t Heavy, He’s My Brother, ja Jimmy Page soitti Shirley Basseyn James Bond -kappaleessa Goldfinger.

”Tuo aika vaikutti siihen, millaisia artisteja heistä tuli”, McCartney sanoo.

Abbey Road -studio perustettiin alun perin klassisen musiikin äänityksiä varten. Popmusiikki tuli taloon 1950-luvun lopussa, kun klassiselta puolelta ei tullut enää riittävästi töitä. Cliff Richardin, Shadowsin, Beatlesin ja Pink Floydin käynnistämä nousukausi kesti 1970-luvun loppuun asti, jolloin studion suosio alkoi laskea.

Myös Sir Cliff Richard on mukana dokumentissa.

Pelastajaksi tulivat George Lucasin ja Steven Spielbergin elokuvatuotannot, sillä säveltäjä John Williams halusi äänittää Kadonneen aarteen metsästäjien ja Tähtien sota -elokuvien musiikin Abbey Roadin suuressa ykkösstudiossa.

If These Walls Could Singissä korostetaan sitä, kuinka studion maine on virittänyt uudet artistisukupolvet parhaimmilleen Oasis-yhtyeen riiteleviä Gallagherin veljeksiä myöten.

Abbey Road -studiossa kävi aikoinaan levyttämässä myös Juice Leskinen. Tässä tapauksessa studion seiniin tarttunut taikapöly ei tehonnut, sillä vuonna 1982 Grand Slam -yhtyeen kanssa tehty Sivilisaatio jäi Leskisen uralla epätasaiseksi välityöksi.

Vaikka Abbey Roadin maine on vahvasti nostalgian varassa, niin Mary McCartney halusi näyttää dokumentissa, että studiossa tehdään myös uutta musiikkia. Abbey Road on edelleen kovassa käytössä, ja kuvausten ja haastattelujen sovittaminen studion aikatauluun oli työlästä.

Uutta sukupolvea dokumentissa edustaa soullaulaja Celeste, joka oli Britanniassa vuoden 2021 kehutuimpia tulokkaita.

”Halusin lopettaa elokuvan niin, että katsoja ei luulisi, että studion aika on ohi. Löysin Celesten, joka on todellinen artisti ja joka puhuu kauniisti paikan merkityksestä. Hänen esityksensä dokumentin lopussa sitoo yhteen kaikki asiat ja kuvaa studion sydäntä ja sielua.”

If These Walls Could Sing, Disney+.

Uutta sukupolvea edustava soullaulaja Celeste Abbey Roadin kakkosstudiossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat