Journalistiliitto eronnee kansainvälisestä kattojärjestöstä: ”Emme tiedä, miten rahaa käytetään”

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho pitää eroa hyvin todennäköisenä.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan IFJ:n merkittävimmät ongelmat liittyvän rahankäyttöön. Aho kuvattuna Journalistiliiton toimitiloissa Helsingissä vuonna 2019.

5.1. 16:11

Suomen Journalistiliitto harkitsee eroa kansainvälisestä kattojärjestöstä IFJ:stä.

Suomen Journalistiliitto on toimittajien ja muiden journalistisissa ammateissa työskentelevien ammattijärjestö, johon kuuluu noin 15 000 jäsentä. Vuonna 1953 perustettu Kansainvälinen Journalistiliitto IFJ on maailman suurin journalistijärjestö. Suomen Journalistiliitto on ollut IFJ:n jäsen vuodesta 1956.

Kansainvälisellä kattojärjestöllä on ollut tärkeä rooli liittojen kansainvälisen yhteistyön, solidaarisuuden ja erityisesti kehittyvien maiden journalistien sanavapauden turvaamisessa. Nyt toiminta on kuitenkin vesittynyt sisäisten ongelmien ja korruptioepäilyjen vuoksi.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Journalisti-lehti.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan on hyvin todennäköistä, että Journalistiliitto eroaa IFJ:stä. Merkittävimmät ongelmat liittyvät Ahon mukaan rahankäyttöön.

”Me emme käytännössä tiedä, miten rahaa käytetään. Se on läpinäkymätöntä, emmekä pyynnöistä huolimatta saa asioista tietoa”, Aho sanoo.

Ahon mukaan IFJ:n toiminnassa on merkkejä korruptiosta.

”Emme voi väittää, että he ovat korruptiota tehneet, mutta selviä merkkejä ja epäilyjä on.”

Tilanne on hänen mukaansa pahentunut vuosi vuodelta.

Aho nostaa esimerkiksi IFJ:n Tunisian pääkaupungissa Tunisissa pitämän kongressin vuonna 2019. Kolmen vuoden välein järjestettävässä kongressissa valitaan liitolle uudet päättäjät. Ahon mukaan Suomen Journalistiliitto sai tiedon, että ääniä oli tuolloin ostettu rahalla.

”Emme pystyneet sitä koskaan todistamaan, mutta meille kerrottiin avoimesti, että näin on tapahtunut.”

Suomen Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntijan Salla Nazarenkon mukaan IFJ:n ongelmat ulottuvat yli kymmenen vuoden taakse.

”Hallintoelimiin on vuosien saatossa valikoitunut ihmisiä, jotka eivät pidä esimerkiksi läpinäkyvyyttä tai hyvää rahan käyttöä tärkeänä asiana”, Nazarenko sanoo.

Viimeisin esimerkki erimielisyyksistä liittyy Venäjän journalistiliiton toimintaan.

Kremlin rahoittama Venäjän liitto tukee hyökkäyssotaa Ukrainassa ja on perustanut Venäjän valtaamille alueille paikallisliittoja. Ahon mukaan järjestö on aatteiltaan putinistinen.

”Katsomme, että Suomen Journalistiliitto ei voi olla mukana toiminnassa, jossa tuetaan Putinin tavoitteita ja Venäjän hyökkäyssotaa.”

Ahon mukaan myös muut Pohjoismaat ja Viro harkitsevat vakavasti eroa.

Pohjoismaiden välinen yhteistyö on hänen mukaansa hyvin tiivistä ja toimivaa. Maat ovat kirjelmöineet asiasta IFJ:lle yhdessä.

Ahon mukaan toistaiseksi on vaikea arvioida, miten pohjoismaisten liittojen mahdollinen ero vaikuttaisi IFJ:n toimintaan.

Ainakin erolla olisi taloudellista merkitystä. Journalisti-lehden mukaan Pohjoismaiden jäsenmaksut kattavat yli viidenneksen kattojärjestön budjetista. Aho pitää todennäköisenä, että Pohjoismaiden ero vaikeuttaisi IFJ:n toimintaa muillakin tavoin.

Mahdollisen eron konkreettisin vaikutus Suomen journalistiliiton jäsenille on IFJ:n hallinnoiman kansainvälisen lehdistökortin epääminen. Ahon mukaan liitto pohtii keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Oikaisu 5.1. kello 21.20: Korjattu pääkuvasta kuvaajan nimi. Kuvan on ottanut Heikki Saukkomaa, ei Heli Saarela.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat