Amatööri­arkeologin uskotaan ratkaisseen luola­maalausten arvoituksen – Näin suomalainen arkeoastronomi kommentoi

Huonekalukonservaattorina työskentelevä Ben Bacon on analysoinut 20 000 vuotta vanhoja luolamerkintöjä ja uskoo primitiivisen kirjoitusjärjestelmän olevan eräänlainen kuukalenteri.

Tutkijoita ovat ihmetyttäneet vuosituhansia vanhoissa kalliomaalauksissa olevat pistemerkinnät.

6.1. 16:14 | Päivitetty 8.1. 13:19

Brittiläisen amatööriarkeologi Ben Baconin kerrotaan tehneen ratkaisevan löydön, joka auttaa ymmärtämään jääkauden metsästäjä-keräilijöiden luolapiirroksia. Lontoossa huonekalukonservaattorina työskentelevä Bacon on analysoinut 20 000 vuotta vanhoja merkintöjä ja päätellyt primitiivisen kirjoitusjärjestelmän olevan eräänlainen kuukalenteri. Asiasta kertovat muun muassa brittimediat BBC ja The Guardian.

Baconin tulkinnan mukaan luolapiirrokset eivät olleet ainoastaan taiteellisen ilmaisun muoto, vaan niihin tehtiin muistiinpanoja myös eläinten lisääntymissyklien ajoituksesta.

Satoja myöhäispaleoliittisia maalauksia eläimistä, kuten kaloista ja nautaeläimistä, on löydetty eri puolilta Eurooppaa luolista, mutta maalauksissa olevien pisteiden ja muiden merkkien merkitys on kummastuttanut arkeologeja.

Ben Bacon päätti yrittää ”purkaa koodin”. BBC:n mukaan hän vietti tunteja tutkien luolamaalauksista löytyviä kuvia muun muassa Kansalliskirjastossa (British Library). Hänen kerrotaan ”keränneen niin paljon tietoa kuin mahdollista ja alkaneen etsiä piirroksista toistuvia kuvioita.”

Bacon tutki etenkin joissakin maalauksissa olevaa y-merkkiä, joka voisi hänen mielestään symboloida synnytystä, sillä se osoitti yhden viivan kasvavan ulos toisesta.

Tutkimuksensa edetessä Bacon otti yhteyttä muun muassa akateemiseen asiantuntijaryhmään, jolle esitteli teoriansa. Häntä rohkaistiin jatkamaan tutkimuksiaan siitä huolimatta, että Bacon tulee akateemisen maailman ulkopuolelta ja on niin sanotusti ”tavallinen kadunmies”.

Lascaux’n luolista löytynyt vanha kalliomaalaus eläimistä, joissa näkyy myös pistemerkintöjä.

Brittimedioiden mukaan Bacon teki yhteistyötä akateemisten tutkijoiden kanssa, johon kuului kaksi professoria Durhamin yliopistosta ja yksi UCL-yliopistosta (University College London). Ryhmän havainnot on julkaistu Cambridge Archeological Journal -lehdessä.

Durhamin yliopiston professori Paul Pettitt sanoo olevansa iloinen siitä, että hän otti Baconin teorian ja yhteydenoton vakavasti.

”Tulokset osoittavat, että jääkauden metsästäjä-keräilijät olivat ensimmäiset, jotka käyttivät systeemistä kalenteria ja merkkejä tallentaakseen tietoja tärkeimmistä ekologisista tapahtumista kalenteriin”, Pettitt sanoo.

Cambridge Archeological Journal -lehden julkaisussa tutkijat sanovat, että nyt saadut tulokset antavat heille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden ymmärtää paleoliittisen merkintäjärjestelmän kokonaisuus.

Tiedepiireissä näin alustaviin analyyseihin suhtaudutaan myös varauksella. Esimerkiksi kanadalaisen Victorian yliopiston antropologian professori Aprill Nowell sanoo tiedejulkaisu Live Sciencelle, että "kaikki tutkimukset, jotka tutkivat ei-figuratiivisia merkkejä yksityiskohtaisemmin, ovat tervetulleita, mutta minä luulen, että täällä tehdään useita oletuksia, joita ei ole vielä todistettu."

Nowell on omissa tutkimuksissaan keskittynyt taiteen alkuperään, symbolien käyttöön ja kieleen, nyky-ihmisen kognition ja käyttäytymisen kehitykseen sekä neandertalin elämäntapoihin.

Hän kyseenalaistaa myös Baconin ja brittitutkijoiden tulkinnan y-merkistä.

”Jos tämän merkin oletetaan olevan syntymäprosessin ikoni, se ei ole minulle itsestäänselvyys.”

Suomessa aiheeseen on perehtynyt tähtitieteilijä Marianna Ridderstad, joka on ainut arkeoastronomiasta väitellyt suomalaistutkija. Hän pitää tutkimustuloksia kiinnostavina, mutta kertoo aiheesta julkaistun jo aiemmin vastaavankaltaisia tutkimuksia.

Ridderstadin mukaan saksalaistutkija Michael Rappenglück on jo useita vuosia sitten julkaissut teorian luolamaalausten merkintöjen liittymisestä kuukalenterin avulla ilmaistuihin eläinten ja luonnon sykleihin.

”Tämän uuden tutkimuksen julkaisseet arkeologit eivät jostain syystä ole lainkaan viitanneet aiempaan arkeoastronomiseen tutkimukseen”, Helsingin yliopistossa työskentelevä Ridderstad kommentoi.

Hän on kuitenkin tyytyväinen, että kuukalenterin ja luolamaalausten yhteys on nyt tullut aiempaa paremmin sekä tiedemaailman että yleisön tietoisuuteen.

”Minusta Baconin tutkimus vahvistaa Rappenglückin aiempia tutkimuksia. Tämä harrastaja on ilmeisesti tutkinut suuren määrän luolamaalauksia ja tehnyt hyvin perusteellista työtä.”

Suomalaistutkija uskoo, että nyt julkaistu tutkimus vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa luolamaalauksia tutkitaan entistä enemmän kalenterien näkökulmasta. Eräässä luolamaalauksessa esimerkiksi näkyy tähtikuvio, jonka on tulkittu olevan olevan Plejadit. Plejadit eli Seulaset on poikkeuksellisen kirkkaasti näkyvä tähtijoukko Härän tähdistössä.

”Eräässä toisessa luolamaalauksessa taas on nähty Pohjankruunu. Jos maalaukset siis todella liittyvät kalentereihin, niin se lisää varmasti kiinnostusta niiden tutkimiseen myös tähtien näkökulmasta.”

Oikaisu 7.1. klo 9.54: Jutusta poistettu maininta porosta kohdasta, jossa kerrotaan luolista löytyneistä eläinten kuvista, sillä poro on tunturipeurasta sittemmin kesytetty puolivilli kotieläin. Korjattu klo 15.57 nykyaikaiseen karjatalouteen viittaava nimitys nautakarja muotoon nautaeläin.

Muokkaus 8.1. klo 13.14: Juttua on täydennetty Marianna Ridderstadin kommenteilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat