Ristiriidat ovat kyteneet Kansain­välisessä journalisti­liitossa pinnan alla vuosi­kausia, sanoo suomalainen toimittaja

Suomen Journalistiliiton edustajien mukaan IFJ:n hallintoelimiin on vuosien varrella valikoitunut ihmisiä, jotka eivät pidä esimerkiksi läpinäkyvyyttä tai hyvää rahankäyttöä tärkeänä asiana. Journalistiliitto harkitsee eroa kansainvälisestä kattojärjestöstään.

12.1. 12:49

Juha Rekola IFJ:n konferenssissa vuonna 2016 Angersissa, Ranskassa.

Kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n sisäiset ristiriidat vaikuttavat kypsyneen kestämättömiksi pinnan alla vuosien ajan.

HS uutisoi viime viikolla Suomen Journalistiliiton mahdollisista aikomuksista erota kansainvälisestä kattoliitostaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Journalisti-lehti.

Toimittaja Juha Rekola on toiminut Suomen Journalistiliiton kansainvälisenä asiamiehenä ja seurannut IFJ:n toimintaa yli vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa kattojärjestössä on pikku hiljaa pyritty sulkemaan esimerkiksi Pohjoismaiden edustajia päättävien elinten ulkopuolelle.

”Kaikki tuoreet ajatukset ja niitä ajaneet ihmiset on heitetty syrjään”, Rekola sanoo.

Nyt IFJ:n johdossa on hänen mukaansa henkilöitä, jotka ovat toimineet samoissa asemissa yli 15 vuoden ajan.

Rekolan mukaan maailmanlaajuisella journalistien ammattiliittojen järjestöllä ja maailmanlaajuisella yhteistyöllä on itseisarvo ammatissa, jonka ongelmat ovat usein kansainvälisiä.

”Monet toimittajan työhön liittyvistä ongelmista ovat maailmanlaajuisesti samansukuisia. Yhteisen solidaarisuuden osoittaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Siinä IFJ on alkanut epäonnistua oikeastaan vuoden 2007 jälkeen”, Rekola sanoo.

Lue lisää: Journalistiliitto eronnee kansainvälisestä kattojärjestöstä: ”Emme tiedä, miten rahaa käytetään”

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Aho kertoi HS:n haastattelussa tammikuun ensimmäisellä viikolla, että merkittävimmät ongelmat eroaikeiden taustalla liittyvät IFJ:n rahankäyttöön. Kansainvälisen liiton toiminnassa on hänen mukaansa merkkejä korruptiosta.

Korruptioepäilyt liittyvät Ahon mukaan esimerkiksi vuoden 2019 Tunisian pääkaupungissa Tunisissa järjestettyyn kongressiin. Kolmen vuoden välein järjestettävässä kongressissa valitaan liitolle uudet päättäjät. Ahon mukaan Suomen Journalistiliitto sai tiedon, että ääniä olisi tuolloin ostettu rahalla.

Lisäksi välejä hiertävät Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Venäjän journalistiliiton toiminta valloitetuilla alueilla. Kremlin rahoittama Venäjän liitto tukee hyökkäyssotaa Ukrainassa ja on perustanut Venäjän valtaamille alueille paikallisliittoja.

Sisäiset ristiriidat ovat syntyneet ja kumuloituneet vuosien saatossa.

Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko sanoi HS:n haastattelussa, että IFJ:n hallintoelimiin on vuosien varrella valikoitunut ihmisiä, jotka eivät pidä esimerkiksi läpinäkyvyyttä tai hyvää rahankäyttöä tärkeänä asiana.

IFJ on maailman suurin journalistijärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1952 ja sillä on jäsenliittoja ja -yhdistyksiä yli 140 maassa. Suomen Journalistiliitto on ollut mukana IFJ:ssä vuodesta 1956.

Kaikkien ammattijärjestöjen toimintaan kuuluu työntekijöiden työehtojen puolustaminen.

IFJ:n mukaan sen tehtäviin kuuluu kansainvälisen yhteistoiminnan järjestäminen lehdistönvapauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustamiseksi vahvojen, vapaiden ja riippumattomien ammattiliittojen avulla.

Liitto on kirjannut tavoitteikseen oikeudenmukaisen palkan ja ihmisarvoisten työolojen puolesta toimimisen. Toiminnan tarkoituksena on järjestön mukaan lisäksi sukupuolten tasa-arvon puolustaminen sekä syrjinnän vastustaminen.

IFJ:n mukaan se tuomitsee tiedotusvälineiden käytön propagandan, suvaitsemattomuuden tai konfliktien edistämisen välineenä ja uskoo poliittiseen ja kulttuuriseen ilmaisun vapauteen.

Kansainvälisen journalistiliiton päättäjien valintaan liittyvien vaalien järjestämiseen ja äänten jakautumiseen liittyy Juha Rekolan mukaan selkeä epäilys korruptiosta ja äänten ostamisesta.

”Vierellä on Euroopan journalistiliitto, IFJ:n työryhmästä kehittynyt järjestö, joka on toiminut erittäin tehokkaasti ja arvokkaasti koko Euroopan puitteissa ja jota IFJ on kulissien takana lähinnä haukkunut.”

Euroopan Journalistiliitto EFJ rekisteröitiin omaksi kansainväliseksi kansalaisjärjestökseen virallisesti vuonna 2012 Italian Bergamossa pidetyssä vuosikokouksessa. Epävirallisena ”IFJ:n työryhmänä” se oli toiminut samalla nimellä jo vuosikymmeniä. Suomen journalistiliitto on EFJ:n jäsen.

Vaikka rahasummat ovat huomattavasti pienempiä, Rekola vertaa IFJ:n ja Euroopan journalistiliiton tilannetta Euroopan jalkapalloliiton (Uefa) ja kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) välisiin ristiriitoihin. Kansainvälinen Fifa on ollut mittavien korruptiosyytösten kohteena, ja Euroopan Uefakin on sitä arvostellut ja vaatinut muutoksia.

Mainehaitan lisäksi kyse on Rekolan mukaan siitä, että jäsenten jäsenmaksuvaroja täytyy käyttää hyvin ja tehokkaasti.

Rekolan mukaan IFJ käyttää kansainvälisen journalistijärjestön itseisarvoa ja nimeä ja toimii samalla läpinäkymättömästi sekä käyttää rahaa tavalla, joka ei vastaa esimerkiksi Pohjoismaiden käsitystä oikeudenmukaisesta.

Jos Journalistiliitto päättää ratkaista tilanteen eroamalla IFJ:stä, olisi Rekolan mukaan ensisijaista huolehtia kansainvälisen solidaarisuustyön jatkamisesta uusin keinoin.

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Kaarle Nordenstreng.

Tampereen yliopiston emeritusprofessorin Kaarle Nordenstrengin mukaan kansainvälisten liittojen tarkoituksena on ollut 1800-luvun lopulta lähtien ammatillisten herätteiden ja 1920-luvulta eteenpäin myös ammatillisen edunvalvonnan tarjoaminen.

Politiikka on vaikuttanut vastaavien kansainvälisten liittojen sisäisiin ristiriitoihin myös historiassa.

Nordenstrengin mukaan IFJ näyttäytyi ensimmäisellä kaudellaan maailmansotien välissä Suomen Sanomalehtimiesten Liiton arvokkaana tukena kunnes fasismin nousu vei sen sisäiseen hajaannukseen.

Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 IFJ:n raunioille suurin toivein perustettu uusi kansainvälinen journalistijärjestö IOJ päätyi pian kylmän sodan välikappaleeksi ja Neuvostoliiton ohjaukseen.

Länsimaiden toimittajien liitot erosivat siitä lukuun ottamatta Ranskan ja Suomen kommunisteja edustavia liitoja. Eronneiden liittojen kattojärjestöksi perustettiin vuonna 1953 uusi IFJ, jota tuki kylmän sodan läntinen osapuoli USA:n johdolla. Järjestökenttä oli tuolloin jakaantunut IOJ:n ja ja IFJ:n ympärille.

Suomen kansallinen toimittajaliitto erosi IOJ:sta vuonna 1949 ja liittyi uuteen IFJ:hin vuonna 1956 kommunisteihin kallellaan olevan liiton jatkaessa IOJ:n jäsenenä.

Idän ja lännen välisen jännityksen liennyttyä 1960-luvun lopulta lähtien Suomen liitot ryhtyivät sillanrakentajiksi IOJ:n ja IFJ:n välillä, mikä johti ETYK:in mallin mukaiseen IOJ:n kongressiin Helsingin Finlandia-talossa vuonna 1976 ja Suomen Journalistiliiton liitännäisjäsenyyteen IOJ:ssa 1981.

Nordenstreng toimi IOJ:n presidenttinä vuosina 1976–1990.

Kylmän sodan päätyttyä IOJ:n toiminta vähitellen supistui ja 1990-luvun lopulla koko järjestö lakkasi. Suuri osa sen jäsenjärjestöistä idässä ja etelässä siirtyi IFJ:hin ja journalistien järjestökenttä oli pitkästä aikaa yhtenäinen.

Nyt hajaannus on alkanut maailmanjärjestön sisällä.

”Tuskin ihan savua ilman tulta”

IFJ:n alkuperäinen tarkoitus ja rooli on Nordenstrengin mukaan sama kuin millä tahansa ammatillisella järjestöllä eri aloilla, oli kyse sitten lääkäreistä, tuomareista tai opettajista.

Parhaimmillaan kansainvälinen ammatillinen yhteys voi hänen mukaansa tarjota ammatillista tukea ja solidaarisuutta esimerkiksi lakkotilanteissa. Ammatilliset järjestöt vannovat tyypillisesti itsenäisyyden, mutta eivät siitä huolimatta ole riippumattomia kunkin maan ja kansainvälisen järjestelmän politiikasta, Nordenstreng sanoo.

”Äärimmillään tilanne on esimerkiksi Venäjällä. Siellä [journalisti]liitto on aikalailla Putinin hallinnon talutusnuorassa. Tämä säteilee liiton kansainväliseen toimintaan ja näkyy nyt jännitteenä IFJ:n sisällä.”

Myös rahalla vaikuttamista on Nordenstrengin mukaan ollut aina, mutta suoranaiset korruptiosyytökset ovat kansainvälisen journalistiliiton osalta uusi asia.

Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoi HS:n haastattelussa, että IFJ:n toimintaan kohdistuu selviä epäilyksiä korruptiosta.

”Tuskin ihan savua ilman tulta”, Nordenstreng sanoo.

Hän pitää tilannetta kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta hyvin ikävänä.

”Yhtenäisyys on voimaa, jos sitä menetetään se voi olla fataalia. Tässä ollaan ammatillista etiikkaa edistämässä tai ammattiyhdistyksellisiä etuja hakemassa, kaikki ne heikkenee.”

Ahon mukaan myös muut Pohjoismaat ja Viro harkitsevat vakavasti eroa. Mahdollisen eron vaikutuksia IFJ:n toimintaan on hänen mukaansa vaikea arvioida, mutta todennäköisesti toiminta vaikeutuisi ainakin taloudellisesti.

IFJ:n pääsihteeri Anthony Bellanger kiistää väitteet epäselvästä rahankäytöstä ja äänten ostamisesta. Hänen mukaansa IFJ:n jäsenliitot saavat säännöllisesti tietoja rahankäytöstä.

Lue lisää: IFJ:n pääsihteeri kiistää väitteet epä­selvästä rahan­käytöstä ja äänten ostamisesta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat