Jussi Nivan näyttely kutkuttaa teoksilla, jotka testaavat näkökyvyn rajoja

Jussi Nivaa kiinnostaa maalauksen olemus

Yksityiskohta Jussi Nivan paikkasidonnaisesta maalauksesta From Within, 2023, akryyli.

20.1. 13:56

Kuvataide

Jussi Niva: Free-floating 12.2. saakka Galerie Anhavassa (Fredrikinkatu 43). Ti–pe 11–17, la–su 12–16.

”Maalaus ei ehkä ole esittävä, mutta se on aina esittäjä”, Jussi Niva (s. 1966) sanoo ja viittaa uusien teostensa katsojaa aktivoivaan luonteeseen. Ne edellyttävät liikkuvaa katsetta ja katsojaa.

Nivan uudet, lähes monokromaattiset teokset ovat verhojen tapaan pystysuuntaisesti laskostuneita tai pikemminkin taittuneita pintoja, joiden ilme muuttuu katsomiskulman ja -etäisyyden muuttuessa. Vasta liike paljastaa, työntyykö jokin kapea ja kiilamainen väripinta ulos- vai sisäänpäin.

Jussi Niva: Upthrust, 2022, öljy levylle.

Nivan työskentelyä on jo pitkään leimannut kiinnostus maalauksen olemukseen ja siihen, miten sitä katsotaan. Hän on tarkastellut myös maalauksen suhdetta tilaan, aikaan ja paikkaan teoksissa, jollaiset ovat vieneet hänet muun muassa Kasselin Documenta-näyttelyyn 1992 ja Venetsian biennaaliin 1993. Myös tässä näyttelyssä on yksi paikkasidonnainen maalaus, gallerian kulmahuoneen täyttävä From Within (2023).

Nivan uudet maalaukset eivät ole niinkään abstrakteja kuin ”epä-esittäviä”. Ne ovat eräänlaisia sameita tai kuvattomia peilejä, jotka heittävät kysymyksen itsensä olemuksesta kokonaan katsojalle. Ne haastavat katsojan tarkkailemaan reaktioitaan ja miettimään, miten hän edessään olevan esineen kokee ja mitä hän siinä näkee.

Ohikiitävät viittaukset esimerkiksi kevyessä ilmavirrassa heilahtavaan verhoon ovat oikeastaan ainoa myönnytys, jonka muuten tinkimätön Niva tekee esittävän kuvan suuntaan, ja senkin oikeastaan pakon edessä. Silmälle riittää vain pieni vihje siihen, että se löytää yhteyden näkyvään todellisuuteen, tässä tapauksessa myös taidehistoriasta tuttuihin laskoksiin.

Jussi Niva: Free-floating (4), 2022, öljy levylle.

Nivan suosima väriasteikko, keltaokrat, poltetut ruskeat, messingin ja tummien luumujen sävyt, sen sijaan tukevat hänen tavoitteitaan. Neutraalien luonnonmateriaalien kaltaisina ne eivät juurikaan herätä maalausten ulkopuolelle ulottuvia mielikuvia. Ne on helppo ottaa vastaan sellaisinaan. Mehevästi sivelty öljyväri korostaa teosten vahvaa esineellisyyttä, samoin niiden esillepano kannattimien varaan.

Niva artikuloi tarkasti ja viimeistelee maalauksensa huolellisesti. Käsitteellisyydestään huolimatta ne tarjoavat myös visuaalisia nautintoja, selkeää ja puhdasta silmän iloa. Niiden parissa on helppo viipyä pitkään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat