Suomalaisen kotiapulaisen bestseller yllätti maailman vuonna 1936, ja nyt se on taas valokeilassa

Kirjailijasensaatio Sally Salmisen menestysteos nähdään teatterissa.

Ohjaaja Johanna Freundlich ohjaa kirjailija Sally Salmisen Katrina-näytelmän Tampereen Työväen Teatteriin

17.1. 16:02

Tampere

Suomalainen kirjailija Sally Salminen nousi maailmanmaineeseen 1930-luvulla, mutta jäi sittemmin sivurooliin kirjallisuushistoriassa. Viime vuosina Salmisen esikoisteos Katrina on kokenut uuden tulemisen, nyt Tampereen Työväen Teatterin uutuusnäytelmänä.

Ahvenanmaalla syntynyt Salminen työskenteli piikana New Yorkissa, kun hänen kirjansa voitti yllättäen suomalais-ruotsalaisen romaanikilpailun. Aikansa sensaatioksi nousseesta kirjasta otettiin heti 15 painosta, se käännettiin lukuisille kielille, ja kirjaa ehdotettiin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Lue lisää: Suuri tuntematon – Sally Salminen kirjoitti Suomen menestyneimmän kirjan, raportoi talvisodasta ulkomaille, vaati miehiä luovuttamaan vallan naisille ja pelasti kaksi juutalaislasta

Teos ja sen kirjoittaja vaipuivat kuitenkin lähes unohduksiin, vaikka Salminen kirjoitti useita kirjoja. Viime aikoina kirjailijaa on jälleen alettu nostaa esiin. Näkyvyyttä esikoisteos sai esimerkiksi vuonna 2018, kun Juha Hurme teki siitä uuden suomennoksen.

Kirja kuvaa Katrinan elämää saariston kyläyhteisössä 1800–1900-lukujen molemmin puolin. Hän jättää varakkaan kotinsa Pohjanmaalla ja lähtee merimies Johanin matkassa Ahvenanmaalle. Mies osoittautuu kuitenkin haihattelijaksi, jonka lupaama kaunis talokin on vain pieni tölli kalliolla. Katrina rakastaa silti miestään syvästi, mutta joutuu kantamaan päävastuun perheensä pärjäämisestä köyhyyden puristuksessa.

Kirjailija Sally Salminen nousi maailmanmaineeseen 1930-luvulla, mutta jäi sittemmin sivurooliin kirjallisuushistoriassa.

Katrina-näytelmä sai ensi-iltansa viime keskiviikkona Tampereella TTT:n suurella näyttämöllä. Ohjaaja Johanna Freundlichille Salmisen kirja oli lukukokemuksena melkoinen jysäys.

”Monet muutkin ovat kuvailleet kirjaa ensikokemuksena hyvin emotionaaliseksi, päällevyöryväksi. Kirjassa on monta tasoa. Se meni ihon alle.”

Freundlichin mukaan teos on poikkeuksellinen yhdistelmä erilaisia aineksia.

”Kirja kuvaa koskettavasti rakkaudellisuutta perheen sisällä, ilman tippaakaan sentimentaalisuutta. Mukana on aika paljon myös karuja kokemuksia, ilman silottelua.”

Freundlich on valmis puhumaan Sally Salmisesta samaan hengenvetoon kuin Väinö Linnasta ja Ilmari Kiannosta. Yhteistä on esimerkiksi ylisukupolvinen kerronta ja ihmiskuvien laajuus. Salmista hän kuvaa oman tiensä kulkijaksi ja ulkopuoliseksi, joka ei sopinut mihinkään muottiin.

Nimiroolissa Tampereella vieraileva näyttelijä Jonna Järnefelt lukee Katrinaa jo kolmatta kertaa ja kertoo olevansa vaikuttunut.

”Siinä näkyy luonnon armoilla elämisen ja vähään tyytymisen eetos. Tarina on todella kaunis ja liittyy vahvasti suomalaisuuteen ja saaristoon. Samalla se kuvaa eristäytyneisyyttä ja elämän julmuutta, kun ihmisiä hukkuu mereen. Mieleen tulee myös Ulla-Lena Lundbergin Jää-romaani.”

Salminen kuvaa köyhyyttä ja esittää terävää kritiikkiä vallanpitäjiä kohtaan. Varakkaat kapteenit teettävät torppareilla armotta pitkiä työpäiviä nälkäpalkalla. Oikeudentuntoinen päähenkilö ei hyväksy vääryyksiä.

Järnefelt näkee roolihahmossaan henkisiä voimavaroja, jotka tämä joutuu ottamaan käyttöön yllättäen. Vaikka äitiys muuttaa naisen elämää, hän jaksaa nousta myös eriarvoisuutta vastaan.

”Sosiaalisen vääryyden pilliinpuhaltajia katsotaan aina vähän kieroon. Että tuohan puhuu totta, mutta voisiko olla vähän hiljempaa, kun muille tulee epämukava fiilis. Edelläkävijöiden elämä on rujoa, mutta myös palkitsee.”

Romaanin on kirjoittanut näytelmäksi Seija Holma. Katarinan rakastettua Johania näyttelee Jyrki Mänttäri.

Köyhän perheen tytön rohkeat ratkaisut

Kotiapulaisesta juhlituksi kirjailijaksi noussut Sally Salminen sai urallaan ylistystä, mutta kirjallisuuseliitti ei suhtautunut häneen aina suopeasti.

Salminen (1906–1976) kasvoi 11-lapsisessa perheessä Ahvenanmaalla. Isä hukkui, eikä lapsilla ollut mahdollisuutta jatkaa opintojaan kansakoulun jälkeen. Salminen luki kuitenkin paljon kirjoja ja kehitti itseään kirjekurssien avulla.

Hän työskenteli muun muassa myyjänä Ahvenanmaalla ja Ruotsissa, kunnes teki vuonna 1930 radikaalin elämänmuutoksen ja lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Salminen työskenteli New Yorkissa piikana rikkaissa perheissä ja työsti esikoisteostaan vähäisinä vapaa-aikoinaan iltaisin ja öisin.

Katrina-kirja nousi maailmanmaineeseen ja Salminen palasi kotiseudulleen. Vastaanotto oli ristiriitainen, koska hänen katsottiin arvostelleen paikallisia vallanpitäjiä.

Salminen muutti Tukholmaan mutta palasi Suomeen talvisodan aikana ja toimi lottana. Vuonna 1940 hän avioitui tanskalaisen taidemaalari Johannes Dührkopin kanssa ja muutti Tanskaan, jossa pariskunta auttoi vastarintaliikettä.

Salminen julkaisi 17 kirjaa, kuten Ranskan Bretagneen sijoittuvan Kalastajakylän prinssin (1953). Kirjailijasta elämäkerran tehneen Ulrika Gustafssonin mukaan Salminen sai osakseen arvostelua, koska kirjallisuusvaikuttajat arvostivat enemmän modernismia kuin realistista ja kansankuvauksia sisältävää proosaa. Naiskirjailijaa myös väheksyttiin helpommin kuin miestä. Salmista alettiin lisäksi pitää yhden hittikirjan ihmeenä, ja vähitellen hän painui marginaaliin.

Viime vuosina hän on kuitenkin saanut uutta näkyvyyttä. Yleisradiossa Katrina valittiin vuoden 1936 kirjaksi itsenäisyyden 100-vuosijuhlan kunniaksi. Juha Hurme suomensi kirjan uudelleen, ja toissa vuonna ilmestyi Gustafssonin tekemä elämäkerta Valoisa kaupunkini – Sally Salmisen elämä ja teokset.

Viime vuonna julkaistiin suomeksi Salmisen omaelämäkerrallinen Aikani Amerikassa, jossa hän kertoo palvelijavuosistaan ja esikoisteoksensa synnystä 1930-luvun New Yorkissa. Kirjan kuvauksia työnantajista on sanottu humoristisen ja pisteliään tarkkanäköisiksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat