Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo, että käräjäoikeuden tuomio Helsingin Sanomien ja Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen jutussa näyttää siltä, että tuomioistuin on ymmärtänyt journalismin yhteiskunnallista tehtävää.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kaksi HS:n toimittajaa turvallisuusalaisuuden paljastamisesta. Toinen sai 50 päiväsakkoa, toinen jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Kolmas syytetty vapautettiin syytteistä.
”Vaikka tällä artikkelilla ei vielä löydetty olevan suoraa kytkentää lakihankkeeseen, niin siitä huolimatta katsottiin, että journalismilla sinänsä on yhteiskunnallinen merkitys”, Hyvönen sanoo.
Hänen mukaansa on myös merkittävää, että päätöksessä otettiin huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaus, jonka mukaan toimittaja voidaan tuomita vankeusrangaistukseen sananvapausrikoksesta vain poikkeuksellisissa tapauksissa.
Lue lisää: HS:n toimittajalle sakkoja Viestikoekeskus-uutisesta – Artikkeli määrättiin poistettavaksi
Lue lisää: Päätoimittaja Antero Mukka tuomiosta: Julkaistua sisältöä ei lähtökohtaisesti poisteta
Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen.
Tästä huolimatta käräjäoikeuden nyt tekemä päätös ei voi olla Hyvösen mielestä vaikuttamatta Suomen maineeseen sananvapauden mallimaana.
”Se herättää epäilyksiä siitä, onko Suomessa ongelmia sananvapauden kanssa”, Hyvönen sanoo.
”Tämän asian huolellinen punninta ja kommentointi on tärkeää, ettei synny tarpeetonta itsesensuuria myöskään Suomeen. Yleensä salassapitovelvollisuus ei millään tavalla koske journalistia, jolle on vuodettu salaisia papereita. Tämä turvallisuussalaisuuden paljastaminen on poikkeus.”
Myös Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi, että Viestikoekeskus-jutun tutkinta ja käräjäoikeuden päätös vaikuttavat Suomen kansainväliseen maineeseen sananvapauskysymyksissä.
”Suomi on puolustanut sananvapautta maailmalla ja ottanut hoteisiinsa sananvapautta puolustaneita henkilöitä”, Aho sanoo.
”Suomea seurataan Euroopassa sananvapauden toimijana ja otetaan mallia niin hyvässä kuin huonossa. Olen ihan varma, että ne, jotka haluavat ottaa mallia huonossa, saavat vettä myllyynsä.”
Hyvää käräjäoikeuden päätöksessä Ahon mielestä oli, että turvallisuussalaisuuden paljastuksen yritys hylättiin kautta linjan.
”Journalistisen tiedon keruu ei siis ole millään tavalla tuomittavaa”, hän sanoo.
Ahon mielestä erikoista on kuitenkin, että oikeus on määritellyt, mitä saa julkaista ja mitä ei.
”Oikeus puhuu siitä, että siellä on paljon informaatiota, joka on ulkoisen turvallisuuden kannalta vanhentunutta tai epäolennaista eikä siinä ole mitään salaista. Toisaalta oikeus sanoo, että on myös tietoa, jota ei voi pitää ilmeisen vaarattomana.”
Tämä linjaus tekee journalistisen työn Ahon mielestä vaikeaksi.
Viestikoekeskusta käsittelevän jutun julkaisun aikaan Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana ollut Kaius Niemi ei saanut jutussa syytettä. Hanne Aho muistuttaa, että vanhan lain mukaan päätoimittaja oli vastuussa julkaistuista jutuista, ja nykyisen lain mukaan myös toimittaja on vastuussa.
”Nykyinen laki on ollut pitkään voimassa, mutta siitä ei ole kauheasti puhuttu eikä sitä ole kauheasti testattu.”
Lain määritelmä vastuun jakautumisesta on tullut Viestikoekeskus-jutun käsittelyssä nyt konkreettisesti esiin.
”Mieluummin katsoisin tätä lainsäädännön kohtaa kuin tätä tuomiota. Että miksi on säädetty laki, jonka mukaan toimittajalla on näin iso vastuu, kun hänellä ei ole kuitenkaan sitä valtaa, joka on päätoimittajalla”, Aho sanoo.
Jouni Kemppainen.
Päätoimittajien yhdistyksen vt. puheenjohtaja Jouni Kemppainen pitää käräjäoikeuden päätöstä sananvapauden kannalta ongelmallisena.
”Median on kuitenkin noudatettava lakia ja perehdyttävä, mitkä ovat tämän päätöksen vaikutukset journalismiin”, Kemppainen sanoo.
Hän myös uskoo, että tiedotusvälineet tarkentavat käytäntöjään niin, että päätoimittajat voisivat kantaa vastuuta, kun tilanne sitä vaatii.
Jouko Jokinen.
Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava toimittaja Jouko Jokinen sanoo pitäneensä koko Viestikoekeskus-jutun käsittelyn aikana outona, että Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan osuus vastuusta on jätetty pois.
”Syyttäjä ja tuomioistuin ovat halunneet pitää sananvapauspuolen tässä hyvin vähällä huomiolla, koska tämä on turvallisuussalaisuusjuttu, mutta vastaavan päätoimittajan näkökulmasta tämä on hämmentävä ratkaisu”, Jokinen sanoo.
Hänen mielestään nykyinen laki tunnistaa sen, miten toimituksissa tehdään päätöksiä, ja että päivittäisessä työssä niitä tekevät myös muut kuin vastaava päätoimittaja.
”Tärkeintä on, että vastaava päätoimittaja on ohjeistanut päätöksentekoketjun oikealla tavalla.”
Päätoimittajan vastuun arvioinnin lisäksi Jokista on jutussa eniten ihmetyttänyt Puolustusvoimien toiminta.
”Aika vähälle huomiolle on jäänyt, miten tällaisia punaleimapapereita on lähtenyt liikkeelle Puolustusvoimista. Siellähän se ongelman ydin on”, Jokinen sanoo.
