Lontoo
On olemassa kolmenlaisia elokuvarooleja.
On tavallisia rooleja, ja rooleja ohjaaja Steven Spielbergin elokuvissa. Sitten on vielä rooleja, joissa saa näytellä Spielbergiä Spielbergin elokuvassa.
Kanadalainen Gabriel LaBelle (s. 2002) nappasi näistä kolmannen eli harvinaisimman. Hän näyttelee teini-ikäistä Steven Spielbergiä (s. 1946) Spielbergin tuoreessa The Fabelmans -elokuvassa.
Roolista kilpaili parisen tuhatta muutakin nuorta näyttelijää.
Ensimmäisessä koe-esiintymisessään LaBellella ei ollut kuitenkaan vielä hajuakaan siitä, että elokuva kertoisi Oscar-palkitun ohjaajan Spielbergin lapsuus- ja nuoruusvuosista. Ainoa ohjenuora oli, että hahmo olisi ”fiksu kaveri”.
Vielä roolin saatuaankin hän luuli näyttelevänsä vain pienehköä osaa elokuvasta. Totuus valkeni vasta, kun LaBelle sai koko käsikirjoituksen luettavakseen.
”Tajusin silloin, että [lapsuusvuosikuvausten jälkeen] olen jokaisessa kohtauksessa – – kukaan ei ollut kertonut minulle, että olen päähenkilö. Se tuntui todella jännittävältä, mutta samalla pelottavalta, koska töitä olisi niin paljon”, LaBelle kertoo HS:lle videohaastattelussa.
Spielberg-pääroolin tekeminen oli kovaa fyysistä työtä. Päivät venyivät neljätoistatuntisiksi, ja lähes jokainen päivä oli työpäivä, aina neljän kuukauden ajan.
”Opin silloin, kuinka tärkeitä ovat riittävä yöuni ja oikea ruokavalio.”
Elokuvaohjaaja Spielbergin omaelämäkerrallinen The Fabelmans saa ensi-iltansa Suomessa perjantaina. Elokuva kertoo Fabelmanin perheestä, joka on yhtä kuin Spielbergin perhe 1950- ja 1960-luvun Yhdysvalloissa.
The Fabelmans on nuoren taiteilijan – Sammy Fabelmanin eli Steven Spielbergin – kasvutarina. Samalla elokuva on tarina perheestä ja sen sisäisistä jännitteistä, taiteellisesta äidistä ja insinöörimäisestä isästä.
”Tämä on kertomus perheestä ja sisaruksista. Se on kertomus kiusaamisesta sekä kaikesta siitä hyvästä ja pahasta mitä tapahtuu kun kasvaa perheessä, joka pitää yhtä kunnes ei enää pidäkään”, Steven Spielberg sanoo elokuvan taustatiedoissa.
Lähes jokainen on nähnyt Spielbergin elokuvia, vaikka ei olisi sen kummoisempi elokuvaharrastaja. Ainakin Tappajahai, E.T., Indiana Jonesin seikkailut sekä Schindlerin lista ovat kaikille tuttuja.
Itse elokuvaohjaaja Spielberg on ollut hahmona etäisempi. Niin myös LaBellelle.
”Luulin aluksi, että hän [Spielberg] käskisi minut istumaan ja kertoisi sitten kaiken elämästään ja siitä miten rooli pitäisi tehdä. Mutta niin ei käynytkään”, LaBelle muistelee elokuvanteon alkua.
Ohjaaja Steven Spielberg filmifestivaaleilla Kanadan Torontossa syyskuussa 2022, kun The Fabelmans sai ensi-iltansa.
Sen sijaan Spielberg kannusti näyttelijöitä tekemään rooleista omiaan. LaBelle sai myös kysellä ohjaajalegendalta.
”Kysyin heti ensimmäiseksi, että kuinka iso osa tästä elokuvasta on todella tapahtunut. Hän sanoi, että kaikki.”
Apuna rooliin perehdyttämisessä toimivat myös Spielbergin vanhat kotielokuvat eli kaitafilmit.
”Hän [Spielberg] kuvasi paljon perhettään. Sain tutustua tähän 1950- ja 1960-luvun materiaaliin.”
Vanhoista kotielokuvista LaBelle näki itse, kuinka Spielbergin perhe eli ja miten perheen henkilökemiat toimivat. Samalla hän sai työkaluja oman roolinsa syventämiseen.
”Näin, kuinka hän [Spielberg] liikkui ja hymyili – – yritin olla niin kuin hän, niin emotionaalisesti kuin fyysisestikin.”
Epäsuoraa palautetta tuli usein jo kuvauspaikalla. Aina kun ohjaaja Spielberg liikuttui, LaBelle tiesi tehneensä työnsä hyvin.
LaBelle opetteli itsekin kuvaamaan vanhoilla Super 8 -kaitafilmikameroilla. Hän opetteli myös leikkaamaan filmiä ja käyttämään filmiprojektoria.
Sammy Fabelmania (eli Steven Spielbergiä) näyttelevä Gabriel LaBelle (oik.) sekä yhtä kolmesta pikkusiskosta näyttelevä Julia Butters (Reggie Fabelman eli Ann Spielberg).
LaBelle kertoo näkevänsä paljon yhteneväisyyksiä oman elämänsä ja Spielbergin nuoruusvuosien kanssa.
”Meillä on ollut paljon samanlaisia kokemuksia, vaikka olemmekin olleet nuorena erilaisia persoonallisuuksia. Hän [Spielberg] oli mitä suurimmassa määrin introvertti, ja minä taas ekstrovertti.”
Yhteistä on kuulemma muun muassa se, että kumpikin tulee avioeroperheestä. Kumpikin oppi jo nuorena näkemään vanhempansa ihmisinä, ei vain äitinä ja isänä.
Yhteneväisyys on sekin, että kumpikin on halunnut tehdä elokuvia jo nuoresta lähtien. LaBelle aloitti näyttelemisen alle kymmenvuotiaana. Spielberg puolestaan lumoutui jo kuusivuotiaana nähtyään elokuvan Suuri maailmansirkus (1952).
Ohion, Arizonan sekä Kalifornian osavaltioissa kasvanutta ohjaajaa ja nuorta näyttelijää yhdistää myös juutalaisuus. Kumpikin varttui alueella, jossa juutalaiset olivat pienessä vähemmistössä.
”Hän [Spielberg] sai kokea, miltä tuntuu joutua sen takia kiusatuksi ja pari kertaa jopa hakatuksi. Omat kokemukseni eivät ole yhtä pahoja.”
Nuoruusiän tapahtumat ovat opettaneet kummallekin, että maailma ei ole turvallinen paikka, vaan joskus jopa pelottava. Muiden apuun ja tukeen ei voi aina luottaa.
LaBelle uskoo, että kokemuksen jakavat myös elokuvankatsojat. Ulkopuolisuuden tunne niin kotona kuin koulussakin on monille tuttu. Se ei ole sidottu tiettyyn maahan tai aikakauteen.
”Minusta Steven on menestyksekäs elokuvantekijä juuri tämän takia. Hän osaa kertoa ihmiselosta tavalla, johon kaikki voivat samaistua.”
Ja koska The Fabelmans on elokuva perheestä, tietää jokainen aiheesta ainakin jotakin.
”Uskon, että jokainen pystyy näkemään Sammyn hahmossa itseään.”
Steven Spielbergiä pikkulapsena näytteli Mateo Zoryan Frances-Deford (kesk.) Spielbergin isää näytteli Paul Dano ja äitiä Michelle Williams.