Kun Heikki Paasosen tv-ura täytti 20 vuotta vuonna 2020, hän laati laskelman siitä, kuinka kauan hänen siihenastisen tuotantonsa katsominen kestäisi.
”Jos television olisi avannut helmikuun 27. päivä, niin huhtikuun 17. päivä se olisi mennyt kiinni”, Paasonen kertoo ja näyttää puhelimestaan Instagramiin tekemäänsä listausta.
Kaksikymmentäkuusi ohjelmaa sisältävä lista näyttää nopean kiihdytyksen nuortenohjelmista, kuten Summerista ja Tiikeristä ison estradin viihdeohjelmiin Idolsiin, Euroviisuihin, Huumaan, Putoukseen ja The Voice of Finlandiin.
Pisterooleja hänellä on ollut myös tv-sarjoissa, kuten Downshiftaajissa ja Robassa.
51 vuorokauden tv-putkella olisi siis suorittanut kaikki Paasosen tv-ohjelmat vuoteen 2020 asti.
”Tämä on ainoa CV mitä mulla on ikinä ollut”, hän sanoo.
Ansioluettelon kasaaminen ei ole ollut tarpeellista, Paasosen referenssit näkyvät harva se ilta ruudussa.
Juontaminen tosin on vain näkyvä jäävuoren huippu siitä, mitä hän tekee työkseen tv:ssä. Paasonen on myös osakkaana Solar Republic -tv -tuotantoyhtiössä. Hän kehittelee, myy ja käsikirjoittaa ohjelmia.
18-vuotiaana tv-uransa nuortenohjelma Summerissa aloittanut Paasonen kertoo esiintymisen vetäneen puoleensa jo varhain.
”Ehkä se on se, kun on huutanut pienenä tarpeeksi monta kertaa, että ’äiti kato, mä oon Batman!’ ja sitten äiti ei katso, niin sitä paikataan loppuikä”, hän sanailee uravalintansa taustoista.
Ensikosketus televisiotyöhön oli Paasosen mukaan vahinko. Kallion lukiolainen oli tunneilla ”ehkä vähän rauhaton.”
”Äidinkielen opettajalle oli soitettu ja kysytty sopivaa nuorta Ylen nuortensarjaan. Opettaja ehdotti, että menen koekuvauksiin. Hän varmaan ajatteli, että siinä olisi minulle sopiva varaventtiili.”
Koekuvauksissa etsittiin Summeriin sopivia inserttejä, jotka muistuttaisivat legendaarisen Tom Greenin piilokameramaista show´ta MTV:llä.
Koekuvauksissa Paasonen marssitettiin ulos Isosta Pajasta ja käskettiin yrittää takaisin sisään ilman kulkukorttia.
”Pistin aulaan pystyyn show´n, jossa estin kaikkien kulun sisään.”
Hän sai paikan.
”Häpeä on tunne, josta tässä työssä on päässyt eroon aika tehokkaasti”, hän summaa.
Muiden Kallion lukiolaisten vanavedessä myös Paasonen pyrki valmistuttuaan Teatterikorkeakouluun, vaikkei näyttelijyys varsinainen unelma ollutkaan.
Hän kuvailee pyrkimistä ”puolivillaiseksi prosessiksi”. Puolet tehtäväksi annetusta Minna Canthin monologista unohtui. Toisen, vapaavalintaisen esityksen valmistaminen oli jäänyt häneltä kokonaan tekemättä.
”Kun en muutakaan keksinyt, ajattelin että riisumalla itseni alasti näytän, kuinka paljon haluan sisään.”
Paasonen lauloi raadin edessä alasti Frederikin Harva meistä on rautaa. ”Lukiokaveri Krista Kosonen oli samassa ryhmässä pyrkimässä ja näki esitykseni. Hän tuli jälkeenpäin kysymään, että ’mikä sua vaivaa?’”, Paasonen nauraa.
Kun hän aloitti uransa, televisio oli kiistaton kuningaslaji.
”Kun Idolsia tehtiin ensimmäistä kertaa Suomessa vuosina 2003–2004, finaalilähetyksellä oli noin kaksi miljoonaa katsojaa. Eihän sellaisia lukuja nykyään tavoiteta.”
Nykyään kilpailu huomiosta on kovaa.
”Mediakentän pirstaloituminen on tarkoittanut sitä, että tuotantoyhtiöpuolella ohjelmia tehdään tiukoilla marginaaleilla. Silloin rahaa on vähemmän jaossa myös niille, jotka ohjelmat oikeasti tekevät, eli kameramiehille, leikkaajille ja käsikirjoittajille.”
Paasosella ei ole harhakuvitelmia tv-uran iankaikkisuudesta.
”En todellakaan tiedä, kuinka kauan tätä työtä voi tehdä. Kysyn kyllä itseltäni koko ajan, onko tämä minusta kivaa, ja toistaiseksi vastaus on ollut kyllä.”
Televisiota hän ei itse paljon katso, eikä varsinkaan omia ohjelmiaan. Aika ei riitä.
”Ja kun on töissä makkaratehtaalla ja tietää miten makkaraa tehdään, ei tee mieli syödä makkaraa”, hän perustelee.
Nelikymppisyyden kynnyksellä hänellä on yksi toive.
”Toivoisin sellaista arvokkuutta, että sitten kun ura loppuu, en kitisisi iltapäivälehtien sivuilla, että minut heitettiin tylysti syrjään, vaan ymmärtäisin, että se jokaisen esiintyjän ura loppuu joskus, eikä yleisö tai viihdemaailma ole meille sen kummemmin mitään velkaa.”
Siksi hänellä on tv-töiden ohella myös muuta yritystoimintaa: kaksi padel-hallia Seinäjoella yhtiökumppaneideni kanssa.
Tällä hetkellä lempilapsi on oman esikoistyttären lisäksi Paasosen kehittämä uusi tv-ohjelma Suomi soi! Keväällä Nelosella alkavassa ohjelmassa kotimaiset artistit sovittavat kansainvälisistä klassikkokappaleista, tuoreet versiot suomeksi.
”Parasta juontajuudessa on, että saa hengata ammattilaisten kanssa, eikä itse tarvitse olla paras missään.”
Nelonen kuuluu samaan Sanoma-konserniin kuin Helsingin Sanomat.
Kuka?
Heikki Paasonen
Televisiota tv-ammattilainen Heikki Paasonen ei juuri katso, ei varsinkaan omia ohjelmiaan.
Syntynyt 1983, Helsinki.
Ylioppilas Kallion lukiosta vuonna 2002.
Aloitti tv-uransa 18-vuotiaana nuortenohjelma Summerissa 2001.
Juontajana ja esiintyjänä mm. tv-ohjelmissa Top 40 (2004–2005), Idols, (2003–2013), Eurovision laulukilpailut (2005, 2006 ja 2007), Huuma (2007–2009), Pitkä kuuma kesä (2009–2010), X Factor (2010), Putous (2014–2015), The Voice of Finland (2016–), Heikki Paasonen Show (2017), The Wall Suomi (2018–2019), Paasosen polttaritoimisto (2020), Tähdet tähdet (2020), Mysteerilaulajat – I Can See Your Voice Suomi (2021), Suorinta reittiä (2022).
Osakkaana Solar Republic tv-tuotantoyhtiössä, padel-yrittäjä.
Asuu Helsingissä, avoliitossa Marita Alatalon kanssa, tytär 1v 8kk.
Täyttää 40 vuotta maanantaina 27. helmikuuta.