Jännitys
Vaarallista vapautta
Suomi 1962
TV1 klo 13.15
Ohjaaja Veikko Itkonen (1919–1990) oli oman aikansa indietekijä, joka pyristeli riippumattomana suurten elokuvayhtiöiden vanavedessä. Epätasaisen uran viimeiseksi ohjaustyöksi jäi löyhästi tositapahtumiin perustuva jännäri Vaarallista vapautta.
Elokuva kertoo virolaisesta miehestä, joka yrittää loikata Neuvostoliitosta Suomeen. Hän jää kuitenkin kiinni ja joutuu kuulusteltavaksi. Joukko ideologisia suomalaisnuorukaisia päättää auttaa hänet pakoon viranomaisten kynsistä.
Vaarallista vapautta sai ensi-iltansa vuoden 1962 lopulla, mutta pyöri teattereissa vielä seuraavan vuoden aikana. 1963 onkin varsin mielenkiintoinen vuosiluku. Tuolloin valmistui pari muutakin elokuvaa, joissa kuljettiin salaa itänaapurin rajan yli.
Hopeaa rajan takaa (1963) sijoittuu välirauhan aikaan ja kertoo kolmesta kaveruksesta, jotka palaavat salaa noutamaan rajan taakse jäänyttä hopealastia. Sissit (1963) on puolestaan elokuva, jossa joukko suomalaissotilaita tekee iskuja vihollisen linjojen taakse. Kummankin ohjauksesta vastasi Mikko Niskanen.
Kaikissa kolmessa elokuvassa ovat aistittavissa niiden tekoaikoina roihunneen kylmän sodan tunnelmat. Rautaesirippu jakoi maailman kahtia. Itä oli itä ja länsi oli länsi, eivätkä ne koskaan kohdanneet.
Spede Pasanen on yksi itärajan taakse matkaavista kaveruksista Hopeaa rajan takaa -elokuvassa.
Edellä mainittuja elokuvia on hauska verrata aiempiin ja myöhempiin suomalaisiin rajanylityselokuviin. 1. maaliskuuta TV1:ssä nähtävä Wilho Ilmarin ohjaama Yli rajan (1942) sijoittui talvisodan aattoon ja kertoi rakastavaisista, jotka asuivat rajan kummallakin puolen.
Elokuvassa raja nähtiin keinotekoisena ja häilyvänä. Se ei ollut yhtä konkreettinen kahden kansan jakaja kuin 60-luvun elokuvissa. Sama tunnelma oli myös Lauri Törhösen ohjaamassa draamassa Raja 1918 (2007). Elokuva sijoittui vasta itsenäistyneen Suomen raja-asemalle, jossa paikallinen väestö jatkoi luonnollista elämäänsä kuin mitään rajaa ei olisi olemassakaan.
Vaarallista vapautta ja Hopeaa rajan takaa olivat aiheeltaan niin arkaluontoisia, että Valtion elokuvatarkastamo tarkasti elokuvat yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa. Hopeasta leikattiinkin pois muutamia kohtia.
Suomalaisista rajanylityselokuvista pahiten sensuurin hampaisiin on kuitenkin jäänyt Renny Harlinin Jäätävä polte (1986). Siinä kolme jenkkinuorta ylittää vitsillä Suomen itärajan ja joutuu suoraan neuvostoliittolaisen väkivaltakoneiston rattaisiin.
Elokuvatarkastamo kielsi Jäätävän poltteen yksimielisesti. Levitykseen elokuva pääsi vasta leikattuna.
Elokuvatarkastamo kielsi Renny Harlinin Jäätävä polte -elokuvan yksimielisesti.