Kiasma on ottanut vastaan teoslahjoituksia selvittämättä riittävällä tavalla teosten omistajuutta, sanoo Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä HS:lle.
Rikosoikeuden professori arvioi torstaina Ilta-Sanomien jutussa, että perillisen oikeudet on saatettu ohittaa, kun Kiasma otti vastaan Markus Copperin teoksia.
Copper kuoli vuonna 2019. Hän ei mennyt naimisiin, mutta sai ruotsalaisen Anna Staken kanssa pojan vuonna 2009. Perimysjärjestyksen mukaan Copperin teokset kuuluvat pojalle.
Stake kuitenkin lahjoitti kolme Copperin merkittävää mutta huonokuntoista teosta Kiasmalle. Työlään ja kalliin konservointiprosessin jälkeen Kiasma on arvioinut teokset yhteensä 210 000 euron arvoisiksi. Lisäksi Kiasma vastaanotti Copperin vanhemmilta piirroksia, jotka he olivat löytäneet kotoaan pojan kuoltua. Museo arvioi piirrokset yhteensä 45 000 euron arvoisiksi.
Kiasma ei IS:n mukaan selvittänyt Staken tai vanhempien oikeutta lahjoittaa teoksia. Sekä Suomen että Ruotsin lait kieltävät edunvalvojaa tai huoltajaa lahjoittamasta alaikäisen lapsen omaisuutta.
”Lähtökohtaisesti oletamme, että lahjoittajalla on oikeus lahjoittaa”, sanoo Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä Helsingin Sanomille. Kiasma on osa Kansallisgalleriaa.
”Mutta tietenkin teosten omistajuus pitäisi selvittää. Lehtitietojen perusteella näyttää siltä, ettei näin ei ole riittävällä tavalla tehty.”
Levän mukaan seuraavaksi Kansallisgalleria käy juristin kanssa läpi Copperin teoksiin liittyvät sopimukset. Lisäksi Kansallisgalleria tarkentaa teoslahjoituksiin liittyvät vastaanottoprosessinsa.
Khyber Pass (2014) on yksi teoksista, jonka lahjoittamisesta käydään nyt keskustelua. Muut ovat Valaanpyyntiasema ja Teloitus Etelämerellä.
Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala korosti Ilta-Sanomien haastattelussa, että veistosten lahjoittaminen Kiasmalle oli nimenomaan Anna Staken ja tämän pojan edunvalvojan pyyntö. Teosten mahdollisesta arvosta ei käyty keskustelua, Haapala sanoi.
Haapala vastasi sähköpostitse HS:n kysymykseen teosten lahjoitusoikeuksista.
"Meille tärkeintä oli tuhoutumassa olevien teosten pelastaminen, jota perheellä ei ollut varaa tehdä tai varastoida huonokuntoisia teoksia. Tässä lahjoituksessa, kuten kaikissa muissakin, lahjakirjat kävivät läpi molempien puolien eli Kansallisgallerian ja lahjoittajan lainopilliset neuvonantajat, joista taiteilijan pojan edunvalvoja on perheoikeuden juristi. Luotin siihen, että asia oli kunnossa. Vastaisuudessa vaadimme saada lahjoittajalta nähtäväksi perunkirjan tai vastaavan dokumentin."
Haapala korostaa, ettei taideasiantuntijana ole lainopillinen asiantuntija.
Tiedossa ei ole, että viranomaiset tutkisivat asiaa. Huoltajan tai edunvalvojan osalta lahjoitusta voitaisiin mahdollisesti arvioida luottamusaseman väärinkäyttönä, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi Ilta-Sanomille.
Tolvanen sanoi IS:lle, että lahjan vastaanottaja ei syyllisty rikokseen, paitsi jos tämä on harhauttanut lahjan antajaa esimerkiksi väittämällä lahjaa arvottomaksi.