Rock
BG+ (Boris Grebenštšikov) Savoy-teatterissa.
Ensimmäisellä puoliskolla ei tullut ensimmäistäkään välispiikkiä, vain tervehdys yleisölle alussa ja jokunen kiitos biisien välissä. Toisen puoliskon ainoassa ja lyhyessä puheenvuorossa Putin taidettiin mainita, mutta sanaakaan muuta kuin venäjää ei kuultu.
Jos Boris Grebenštšikovin konsertista odotti sodanvastaista tilaisuutta, joutui pettymään.
Se ei varsinaisesti ollut yllätys. Grebenštšikov (s. 1953) aloitti rockmuusikon uransa 1970-luvun alussa Akvarium-bändissä, Bob Dylan esikuvanaan. Neuvostoliitossa elettiin Brežnevin pysähtyneisyyden aikaa, joka ei suosinut kannanottoja.
Grebenštšikov osasi varoa. Hänen sanoituksillaan on maine korkeakirjallisina teksteinä, jotka vilisevät venäläisillekin vaikeaselkoisia viitteitä ja vertauskuvia.
Mutta Akvariumista tuli yksi Neuvostoliiton isoimmista bändeistä ja Grebenštšikovin ympärille kasvoi henkilökultti jo 1970-luvulla. Hänet tunnetaan pelkillä nimikirjaimilla BG.
Välit Venäjän poliittiseen johtoon olivat hyvät vielä vuonna 2003, jolloin Grebenštšikovin 50-vuotiskeikka järjestettiin Kremlissä ja hän sai Putinilta kunniamerkin.
Viime vuonna Grebenštšikov kyllä tuomitsi Ukrainan sodan. Hän on asunut Lontoossa vuodesta 2018. Siellä uskaltaa puhua.
Savoyssa keskityttiin musiikkiin ja mikäs siinä. Kuulosti hienolta. Mieleen tuli Ismo Alangon levynjulkaisukonsertti Tavastialla tasan viikko aiemmin. Molemmissa oli iso tähti taidokkaan taustayhtyeen kanssa.
Grebenštšikovin kiertuetta varten kokoamassa bändissä BG+ soitti kaksi irlantilaista, huilisti Brian Finnegan ja rumpali Liam Bradley, joka oli erityisen taidokas.
Finneganin huilu toi moneen biisiin yllättävän vahvoja irlantilaisia vivahteita, joihin sopivat myös Andrei Surotdinovin viulu ja Konstantin Tumanovin haitari silloin, kun hän vaihtoi koskettimet siihen. Basisti Aleksandr Titov täydensi taustaviisikon.
Grebenštšikov itse soitti akustista kitaraa ja lauloi raspikurkullaan. Hän esiintyi enimmäkseen istualtaan.
Lavalla oli myös intialaista mystiikkaa. Taustakuvassa oli taiteen, oppimisen ja viisauden jumalatar Sarasvati, Grebenštšikovin vieressä pöydällä oli pääkallo, kynttilä ja suitsuke.
Grebenštšikov onkin matkustellut idässä ja kääntänyt venäjäksi hindulaisia ja buddhalaisia tekstejä 1990-luvulta lähtien.
Konsertin ensimmäistä puoliskoa hallitsivat tyylittely ja slaavilainen kaiho – tai paikoin irlantilainen. Ne sopivat hyvin yhteen.
Toisella puoliskolla bailattiin. Tuli pari lattarirytmeillä höystettyä biisiä ja yksi reggae. Irlantilaisvaikutteet kiihtyivät tanssittaviksi. Pian lavan edusta täyttyikin joraavasta yleisöstä.
Politiikkaa ei ilmeisesti kaivattu. Savoy oli ääriään myöten täynnä ja suurin osa yleisöstä näytti ymmärtävän sanat ja jopa tuntevan biisit.
Suuri osa yleisöstä oli ilmeisesti Suomessa asuvia venäläisiä. Ehkä oli hyväksi hengähtää sotauutisista oman suuren tähden kanssa.