Jo Florence Nightingale (1820–1910) tiesi sen, mitä meille on tankattu viimeiset pari vuotta: pese käsiä.
Uransa Krimin sodassa aloittanut nykyaikaisen sairaanhoidon äiti ymmärsi intuitiivisesti hygienian merkityksen, vaikka 1850-luvulla tiede ei ollut vielä tunnistanut mikrobeja ja bakteereja. Tilastoinnista ja matematiikasta kiinnostunut Nightingale myös laski teoksessaan Sairaanhoidosta (1859), mikä on sopiva etäisyys sairasvuoteiden välillä, jotteivat taudit leviä.
Perusteellinen ranskalaisdokumentti Florence Nightingale (2021) avaa Nightingalen elämää ja perintöä modernille sairaanhoidolle. Samalla se kertoo periksi antamattoman naisen taistelusta miehisessä maailmassa, vaikka Nightingale ei totisesti ollut mikään sisar hento valkoinen. Onnekseen varakkaaseen perheeseen syntyneellä Nightingalella oli puolellaan sosiaalinen etu: hän tunsi vaikutusvaltaisia ihmisiä.
Runsaalla arkistokuvituksella, luontevasti näytellyillä kohtauksilla ja asiantuntijahaastatteluilla elävöitetty dokumentti valottaa Krimin sodan olosuhteiden vaikutusta haavoittuneiden hoitoon.
Florence Nightingale (1820–1910)
Krimin sota aiheutti Britanniassa diplomaattisen kriisin, lennättimen keksimisen ansiosta tiedot sotilaiden kurjista oloista levisivät nopeasti sota-alueelta ja lehdistö alkoi arvostella myös kuningatar Viktoriaa. Britannian sotaministeri Sidney Herbert määrättiin tekemään loppu huonoista sotauutisista. Herbert kääntyi ystävänsä Nightingalen puoleen ja lähetti tämän sekä 40 sairaanhoitajaa Scutariin Britannian armeijan sairaalaan. Se oli ennekuulumatonta, aiemmin naisia ei juuri sota-alueilla nähty.
Perillä naisia kohtasi kammottava näky: syöpäläisten ja ulosteen tahrimat sotilaat makasivat lattialla, eikä heitä ollut valmistauduttu hoitamaan millään tavalla. Tarkkaa tilastointia pitävä Nightingale huomasi pian, että sotilaat kuolivat useammin tartuntatauteihin, kuten punatautiin, kuin taisteluissa saamiinsa vammoihin.
Nightingalen ”sairaanhoitajat” olivat kouluttamattomia, eikä välineitä edes siivoamiseen ollut. Systemaattisuudestaan tunnettu Nightingale järjesti osastonsa kuin armeijan ja asetti hoidon perusperiaatteet, joihin kuului hygienian lisäksi myötätunto.
Kun Nightingalen sairaanhoitajat palasivat Englantiin kesällä 1856, oli Nightingale kouluttanut ensimmäiset nykyaikaiset sairaanhoitajat.
Vaikka Krimin sota saa dokumentissa ison siivun ohjelma-ajasta, valotetaan Nightingalen tekemää sairaanhoidon kehittämistyötä sodan jälkeenkin.
Hän vaikutti sairaaloiden arkkitehtuuriin ja dokumentin mukaan myös taiteisiin. Taideväitettä dokumentti ei kuitenkaan lainkaan avaa.
Historia: Florence Nightingale, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.