Maa Lauttasaaren rannikolla on sekoitus sulaa, loskaa, jäätä ja vesilammikoita. Samaan aikaan saattaa kastella kenkänsä ja liukastua.
Lämpötila on nollan tuntumassa, mutta merituuli saa ilman tuntumaan kylmemmältä. Kuin tilauksesta alkaa vielä hieman vihmoa vettä.
Olosuhteet eivät lannista 24-vuotiasta Alvar Yrjänä Escartinia, artistinimeltään Yrjänää. Hän on halunnut esitellä Lauttasaaren eteläisellä rannalla sijaitsevan pienen niemen, jonne hän palaa toistuvasti.
”Tämä on kotikalliopoukamani. Kun olen saanut biisin valmiiksi kotistudiolla, tulen tänne fiilistelemään sitä. Laitan kuulokkeet päähän ja esiinnyn itselleni”, Yrjänä kertoo.
Viime kuukausina Yrjänällä on ollut runsaasti aihetta fiilistelyyn. Perjantaina julkaistaan debyyttialbumi Sinulle rakas, jolta on etukäteen ilmestynyt puolessa vuodessa viisi singleä.
Yrjänän musiikki on aiheuttanut kuhinaa musiikkipiireissä. YleX valitsi Yrjänän yhdeksi ehdokkaaksi vuoden 2023 läpimurtoartistiksi, ja esimerkiksi musiikkilehti Rumba on kirjoittanut useamman jutun Yrjänän aiemmista singleistä.
Erityinen syy kiinnostukseen on se, että Yrjänä tunnetaan jo tuottajana.
Parin viime vuoden aikana Yrjänä on tuottanut muun muassa Sexmanen hittikappaleen Chillaa veli, Isaac Senen UMK-biisin Kuuma jäbä ja Yeboyahin sekä Hassan Maikalin kehutut debyyttialbumit Perhosefektin ja Betonitarhan.
Voisi luulla, että suomalaiset levy-yhtiöt olisivat taistelleet meriittejä keränneen tuottaja-artistin debyyttilevyn julkaisemisesta.
Sen sijaan Yrjänän Sulle rakas on tietynlainen harvinaisuus, puhdas omakustanne. Sitä ei ole julkaistu yhdenkään levymerkin alla, ja Yrjänä on vastannut tuotannosta täysin itse.
Toki pienten, aloittelevien artistien omakustanteita julkaistaan Suomessa jatkuvasti. Jotkut niistä nousevat hiteiksikin, kuten Sexmanen debyyttilevy Sextape. Yrjänä on erilainen tapaus: useita Emma-ehdokkuuksia tuoneita albumeja ja kappaleita tuottamassa ollut, isojen levy-yhtiöiden kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä muusikko.
Levytyssopimuksesta neuvoteltiin eri levy-yhtiöiden kanssa noin puolen vuoden ajan, Yrjänä kertoo. Sopimusehdotuksia oli hänen apunaan käymässä läpi Muusikkojen liiton juristi.
Sitten Yrjänä päätti, ettei halua tehdä sopimusta ollenkaan.
”Omalle mielenrauhalleni on parasta, että saan tehdä täysin vapaasti, mitä haluan. Vaikka suoraan sitä ei niin olisi sanottukaan, levytyssopimuksen myötä tulee olo, että pitää pystyä tarjoamaan sijoitukselle vastinetta. Mukana on heti tietynlainen taloudellinen paine”, hän sanoo.
Yrjänän kiinnostus musiikkin alkoi jo lapsena. Hän on käynyt musiikkilukion ja opiskelee musiikkialaa ammattikorkeakoulussa.
Sopimuksia pohtiessa Yrjänä alkoi ajatella, ettei tarvitse levy-yhtiön apua mihinkään. Hän on kirjoittanut, tuottanut, äänittänyt ja miksannut levynsä itse.
Levyn julkaisun koittaessa Yrjänä on huomannut, että erityisesti tiedottamisessa ja ”pikkusälän” hoitamisessa apua voisi tarvita, mutta on hän apua tarvittaessa saanutkin. Keikkamyynnistä vastaava All Day -ohjelmatoimisto on tarjonnut tukea. Eräänlaisena mentorina on toiminut pitkän linjan musiikkialan vaikuttaja Riku Mattila.
”Aluksi minulla oli mielikuva, että jos saa suuren levytyssopimuksen, se on tae menestykselle. Nyt olen ehtinyt jo nähdä, että ei levy-yhtiöissä automaattisesti luoda mitään ihmeellistä”, Yrjänä sanoo.
Yrjänä uskoo, että uudet kiinnostavat musiikki-ilmiöt syntyvät entistä enemmän jättiyritysten ulkopuolella. Levy-yhtiöt yrittävät pysyä trendeissä perässä solmimalla nopeasti sopimuksia kiinnostavien nimien kanssa.
On todennäköistä, että levy-yhtiöiden portinvartijarooli pienenee tulevaisuudessa entisestään ja Suomessakin nousee esille aiempaa enemmän itsenäisiä artisteja, kuten Ruotsissa on jo käynyt, Yrjänä pohtii. Asiaan on vaikuttanut muun muassa se, miten paljon helpompaa ja halvempaa musiikin tekeminen on nykyisin.
”Tuntuu, että monesti nuorien artistien kanssa tehdään sopimuksia, kun on nähty heiltä jokin menestynyt Tiktok-juttu. Sitten otetaan heidät levy-yhtiön listoille, ja he ovat siellä vähän kuin kiinni ilman, että voivat lähteä pois. Jos tulee menestystä, sitten saa tukea”, Yrjänä sanoo.
”Jos on iso valtavirta-artisti, jonka biisit soivat radioiden soittolistoilla ja uraan liittyy paljon ulkomusiikillisia liikkuvia osia, iso levy-yhtiö on varmasti oikea paikka. Uusille artisteille saatetaan lähinnä antaa neuvoksi, että tee Tiktokeja.”
Yrjänän oma ura alkoi jo lapsena syntyneestä kiinnostuksesta musiikkiin.
Musiikkiluokalla yläasteella hän alkoi tehdä musiikkia luokkakaverinsa Samuelin kanssa. Vuosia myöhemmin hän tuotti Samuelin debyyttilevyn Harmaa kaupunki (2020). Sitä ennen Yrjänä, tuolloin vielä artistinimeltään Albatrossi, oli julkaissut omaa musiikkia, joka ei kuitenkaan kerännyt mainittavasti huomiota.
Aloitteleva musiikintekijä tutustui nousevaan helsinkiläisräppäriin Hassan Maikaliin. Maikal puolestaan tuntui ”tuntevan koko Helsingin”.
Viime aikoina työ tuottajana on jäänyt vähemmälle, kun Yrjänä on halunnut keskittyä omaan musiikkiin. Uusia biisejä on silti työn alla Isaac Senelle ja Baby Blu -nimiselle artistille.
Lapsena muun muassa Michael Jacksonia ja Akonia kuunnellut muusikko on ollut viime aikoina erityisen vaikuttunut muun muassa Young Thugista, The Weekndistä ja Sadesta. R’n’b:tä, hiphopia ja popia yhdistelevän levyn kappaleista iso osa käsittelee ihmissuhteita, rakastumista ja niihin liittyviä vaikeuksia.
”Tämä levy on ollut minulle aika terapeuttinen puhdistautumispaikka. Olen musiikissa monesti rakastunut siihen, että se tuntuu henkilökohtaiselta. Tätä tehdessä olen toteuttanut sitä fiilistä.”
Yrjänällä ei ole selkeitä tavoitteita siitä, kuinka suurta yleisöä hän musiikillaan tavoittelee.