Hollantilaisen Johannes Vermeerin (1632–1675) maailmankuulussa Turbaanipäinen tyttö -teoksessa näkyvän korvakorun helmi ei todennäköisesti ollut aito, kertoo taidejulkaisu Hyperallergic.
Vermeerin kuuluisa teos tunnetaan myös nimellä Tyttö ja helmikorvakoru. Teos on lainassa Mauritshuisin taidemuseosta ja esillä tällä hetkellä Amsterdamin Rijksmuseumissa suuressa Vermeer-näyttelyssä.
Videolla voi kiertää näyttelyssä:
Korvakorun aitouteen liittyvät epäilykset ovat peräisin näyttelyn toisen kuraattorin Pieter Roelofsin esseestä, joka käsittelee Vermeerin kääntymistä kohti hollantilaisen maalaustaiteen kultakauden niin sanottua tronie-tyyliä 1600-luvun puolivälin tienoilla.
Tronie-maalaukset ovat pienehköjä tutkielmia ihmisten päistä. Ne eivät olleet niinkään muotokuvia vaan tutkielmia ihmistyypeistä, joille taiteilijat kehittivät asut ja taustat. Roelofsin mukaan Vermeer käytti tyyliä tutkiakseen, miten valo ja varjo vaikuttavat kasvoihin.
Monissa Vermeerin maalauksissa näkyy helmikoruja, jotka olivat muodissa 1600-luvun loppupuolella. Korut kuljetettiin Etelä-Aasiasta Hollantiin ja niiden arvo oli valtavan korkea.
Tyttö ja helmikorvakoru -teoksen korvakorun helmi on Roelofsin mukaan Vermeerin tronie-teoksissa nähtävistä helmistä suurin. Roelofsin mukaan tuohon aikaan maahantuotujen helmien koon ja painon perusteella Vermeerillä ei olisi ollut varaa maalaamiinsa korvakoruihin.
Roelofs arvioi, että Vermeer kuvasi teoksessaan todennäköisesti lasijäljitelmähelmeä.
