On suunnattoman kiinnostavaa katsoa, kun Cate Blanchett tekee työtään, kertoo Tár-elokuvassa näytellyt Nina Hoss

Oscar-ehdokaselokuva Tár on monitulkintainen kertomus naisista epätavallisilla paikoilla.

Cate Blanchett esittää kapellimestari Lydia Tária ja Nina Hoss konserttimestari Sharonia Tár-elokuvassa.

21.2. 11:23

Tar on Cate Blanchettin hallitsema elokuva. Australialaisnäyttelijä esittää kuvitteellista kapellimestari Lydia Tária, jonka elämästä tulee aiheellisten ja aiheettomien syytösten jälkeen myrskyisää. Todd Fieldin ohjaama ja kirjoittama elokuva on saanut kuusi Oscar-ehdokkuutta, ja Blanchettille povataan naispääosan Oscaria.

Amerikkalaisen Tárin saksalaista vaimoa, konserttimestari Sharonia näyttelevä Nina Hoss on Saksan ykkösnäyttelijöitä. Hänen tunnetuimpia töitään ovat pääroolit Christian Petzoldin elokuvissa Barbara ja Phoenix. Viime vuosina hän on näytellyt kansainvälisissä sarjoissa, kuten Homelandissa ja Amazonin Jack Ryanissa. Saksassa Hossia arvostetaan myös teatterinäyttelijänä.

Hoss tiesi, että vaikka Sharonin rooli on tarinassa suuri, siitä tullaan puhumaan sivuosana.

”Tästä tulisi erilainen työtehtävä, se oli selvää alusta alkaen”, Hoss sanoo.

Hänelle Blanchettin kanssa työskenteleminen oli jo yksin valtava vetovoimatekijä. Hoss ei peitä ihailuaan.

”On suunnattoman kiinnostavaa katsoa, kun Caten kaltainen osaaja tekee työtään”, hän sanoo.

”Catessa ruumiillistuu ominaisuuksia, joista näyttelijän työn ytimessä on kyse.”

Sharon pelaa elokuvassa omaa peliään, kuvailee näyttelijä Nina Hoss.

”Sharonin rooli on tarkemmin katsottuna moniulotteinen tavoilla, jotka ovat elokuvan sävykkyydelle aivan olennaisia. Kun Lydia Tár itsepäisesti jatkaa umpikujaan, Sharon pelaa omaa peliään.”

”Sharon ihailee Lydiaa taiteilijana, mutta oma asema Berliinin musiikkimaailman voimapariskuntana on hänelle salaa erittäin tärkeä. Hänkin osaa olla laskelmoiva”, Hoss kuvailee.

Perjantaina Suomen ensi-iltaan tuleva Tár mahdollistaa monia tulkintoja, mutta ainakin se on elokuva vallankäytöstä. Lydia Tárin tarina on alamäki, jossa valta-asemasta tulee ansa. Hossin mukaan sukupuoleen liittyvät kysymykset ovat osa kokonaisuutta – vain yksi osa. Tár on keskustelunavaus, hän sanoo.

”Mutta kyse ei ole metoo-keskustelusta. En lähestynyt elokuvaa ajatellen metoo-liikettä, joka toki on äärimmäisen tärkeä.”

Hossille elokuvan teemat liittyvät rakenteisiin. Kansainvälisesti palvottu tähtikapellimestari Tár on Berliinin ja New Yorkin välillä sekä aina toisten asettamien odotusten mukaan liikkuva konstruktio, jonka alla on ihminen heikkouksineen.

”Vallan väärinkäyttö, ihmisten hyväksikäyttö – joudut miettimään, liittyykö se ihmiseen, ammattiin vai rakenteisiin”, Hoss sanoo.

Lydia Tár on tilanteessa, jossa hänen pitäisi johtaa instituutiota ja samalla pysyä uskollisena omalle taiteelliselle näkemykselleen.

”Ovatko toiset ihmiset osaltaan puskeneet häntä tähän suuntaan, onko hän enää oma itsensä? Jos itseluottamus horjuu, vallankäytöstä voi tulla aggressiivista.”

Hoss lisää, että jalustalle nostetut miehet ovat toimineet tuolla tavalla aina. Näkyvällä paikalla paineet ovat kovat.

”Neromyytti tulee rakenteista. Kuka on vastuussa järjestelmästä, jossa jotkut ylistetään jalustalle?” Hoss kysyy.

Elokuvan Tár johtaa Berliinin filharmonikkoja ja Sharon on hänen konserttimestarinsa. Rooliaan varten Hoss opetteli soittamaan viulua.

”Ammatissani tuntee itsensä jatkuvasti muutenkin huijariksi”, Hoss sanoo naurahtaen.

”Kauhistutti koko ajatus, että soitan ammattilaisten kanssa kaksi viikkoa. Ajattelisinko koko ajan, mitä he ajattelevat.”

Hossilla on musikaalinen tausta, mutta viuluopinnot olivat jääneet vähiin. Silti hän uskalsi soittaa.

”Syntyi uusi dynamiikka. Loimme jotain yhdessä”, Hoss sanoo konserttikohtausten haastavista kuvauksista.

”Petkuttamisen tunne on hermoja raastavaa vain, jos sen antaa olla.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat