Varatuomari, yrittäjä ja ihmisoikeusaktivisti Atik Ali sanoo ja nauraa, että hän on vasta viime vuosina tavoittanut rauhallisemman tekemisen tahdin.
”Iän myötä olen viisastunut ja oppinut kuuntelemaan itseäni. Aloitan viikonlopun jo perjantaiaamuna. Nuorena yrittäjänä en osannut hyödyntää vapauksia tarpeeksi. Viisastuminen kesti aika kauan.”
Viimeiset kymmenen vuotta Ali on keskittynyt yhä enemmän perus- ja ihmisoikeustyöhön ja pro bono -tehtäviin, ja ne Ali sanoo ottavansa mahdollisesti vielä enemmän tosissaan kuin leipätyönsä.
Hän haluaa parantaa muidenkin kuin tataarien asemaa Suomessa.
”Kun valmistuin juristiksi, vanhemmat kollegat antoivat ohjeen: älä koskaan aja omaa asiaa. Eri vähemmistöjen huomioiminen lisää objektiivisuutta.”
Ali syntyi Helsingissä vuonna 1963. Myös hänen vanhempansa ovat syntyneet Suomessa. Sitä edeltävät polvet taas ovat tulleet tänne Nizhni Novgorodin alueelta.
Ali kertoo isän olleen yksi niistä 156 tataarimiehestä, jotka osallistuivat Suomen sotiin 21 tataarilotan kanssa.
Suku työskenteli turkisalalla, ja lisäksi Alin isällä oli mattokauppa. Ali auttoi myyjänä ja teki parina kesänä myös kirjanpitoa.
Lukiossa Alia alkoi kiinnostaa juridiikka. Suvussa ei ollut lakimiehiä, joten hän perehtyi aineeseen valmennuskurssilla. Ali haki Helsingin oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja pääsi sisään.
”Opiskelu oli juuri niin työlästä kuin olin odottanutkin. Luin Domus Academican C-salissa. Meillä oli diili yövartijoiden kanssa ja saimme lukea rauhassa pitkälle aamuyöhön asti.”
Valmistumisen jälkeen vuonna 1988 Ali oli Helsingin raastuvanoikeudessa apujäsenenä ja teki oikeusneuvosmiehen sijaisuuksia. Auskultoinnin hän suoritti Tuusulan tuomiokunnassa.
Varatuomari Atik Ali muistuttaa, että syrjintä on harvoin yksiulotteista. Myös vähemmistöjen sisällä on vähemmistöjä, kuten muslimien oma LGBTIQ-yhdistys. ”Ihmisoikeuksien tehokas ajaminen vaatii, että omista siiloista tullaan ulos ja rakennetaan siltoja”, hän sanoo.
Yrittäjyys ja halu olla itsensä herra ovat Alin mukaan verenperintöä, ja niinpä hän avasi oman lakitoimiston Helsingissä 1990. Parhaimmillaan toimipisteitä oli myös Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Ali halusi keskittyä perhe- ja perintöoikeuteen, ja hoiti avioero-osituksia ja lapsen huoltajuuteen liittyviä oikeudenkäyntejä. Lisäksi pöytä täyttyi myös asunto- ja kiinteistökauppoja koskevista riidoista. Pian Ali huomasi jotain yllättävää.
”Asunto- ja kiinteistökauppariidat olivat asiakkaille usein paljon raskaampia kuin lapsiin liittyvät oikeudenkäynnit. Fiksujen ihmisten kanssa lapsista päästään yleensä sopuun, mutta asuntoasioissa on menetetty rahat, velka painaa ja prosessi on hidas.”
Huonona kehityssuuntana Ali pitää oikeudenkäyntikulujen kasvua: kymppitonnilla ei pääse edes valmisteluistuntoon, ja jos intressi ei ole suurempi, kannattaa asia vain unohtaa.
”Se on eriarvoistavaa. Oikeusapua saava vähävarainen samoin kuin rikas voivat käydä oikeutta, mutta väliin jäävällä keskiluokalla on vaikeaa. Vakuutuksen oikeusturvaetu ei riitä kovin pitkälle.”
2010-luvun puolivälissä Ali toimi uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi ry:n puheenjohtajana, kun silloinen ulkoministeri Timo Soini (ps) pyysi häntä mukaan Ihmisoikeudet Suomen ulkopolitiikassa -verkostoon.
Nykyään Ali on sekä Ihmisoikeuskeskuksen yhteydessä toimivan ihmisoikeusvaltuuskunnan että ulkoministeriön alaisuudessa toimivan kansainvälisen ihmisoikeusasian neuvottelukunnan jäsen.
”Ihmisoikeuskeskus tekee hienoa työtä ja on saanut paljon aikaan vähäisillä resursseilla.”
Erityisesti kaksi asiaa ovat hiljattain ilahduttaneet Alia perus- ja ihmisoikeustyössä. Ensimmäinen iso juttu oli uskonnollisten vähemmistöjen ruokavalion turvaaminen 2021.
Maininta siitä saatiin mukaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta valvovan YK:n ihmisoikeuskomitean Suomen seitsemänteen määräaikaisraporttiin.
Toinen tärkeä linjaus oli perustuslakivaliokunnan äänestystulos rituaaliteurastusten sallimisesta jatkossakin. Tässä samoin kuin poikien ympärileikkausta koskevassa asiassa Ali on tehnyt ”hirveästi töitä” yhdessä juutalaisyhteisön kanssa.
Rituaaliteurastus herätti kiivasta keskustelua. Se ei yllättänyt Alia. Hän on tottunut äänekkäisiin ääripäihin.
Eikö silti ole perusteltua olettaa myös hiljaisen enemmistön haluavan, etteivät eläimet kärsi?
”Kyse on periaatteesta. Luoja tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi, jos tässä annetaan periksi. Meiltä ei voida kieltää meidän omaa teurastustapaa, jos silti sallitaan metsästys, jonka aikana haavoittunut eläin usein kärsii paljon kauemmin.”
Perustuslakivaliokunnan mietinnön lukeminen olikin Alille tunteellinen hetki.
”Eläinten oikeudet eivät menneet meidän ihmisoikeuksien yläpuolelle. Tähän on kiinnitetty huomiota maailmalla, koska aihe on ajankohtainen ja uskonnonvastaisuus kasvussa”, Ali sanoo.
”Päätös nostaa Suomen maabrändiä ja muistutti taas siitä, miten Suomi on todennäköisesti paras paikka elää vähemmistönä.”
Kuka?
Atik Ali
Syntynyt Helsingissä 1963.
Ylioppilas 1982, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu.
Oikeustieteen kandidaatti 1988, Helsingin oikeustieteellinen tiedekunta. Varatuomari 1989.
Oma lakitoimisto Helsingissä vuodesta 1990 lähtien. Muita toimipisteitä ollut myös Tampereella, Turussa ja Oulussa.
Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki 2020.
Suomen Islam-seurakunnan kunniapuheenjohtaja 2020.
Harrastaa perus- ja ihmisoikeuksia.
Asuu Helsingissä. Puoliso, kaksi täysi-ikäistä lasta.
Täyttää 60 vuotta tiistaina 21. maaliskuuta.