Suomen tunnetuimpiin Roope Ankka -faneihin lukeutuva Nightwish-yhtyeen lauluntekijä ja kosketinsoittaja Tuomas Holopainen on tuohtunut Disney-yhtiön päätöksestä lopettaa kahden Don Rosan tekemän Roope Ankka -tarinan uudelleenjulkaisut.
Päätös koskee tarinoita, jotka tunnetaan suomeksi nimillä Maailman rikkain Ankka ja Unelmoiden läpi elämän.
Ote Maailman rikkain Ankka -tarinasta (Aku Ankka -lehti 15/1994) , jossa Bombi-hahmo esiintyi.
”Wokeismistahan tässäkin on kyse. On helppo hyvesignaloida maailmalle omaa hyveellisyyttään tarttumalla tällaisiin mitättömyyksiin, sen sijaan että tartuttaisiin oikeisiin ongelmiin. Kuten vaikka paljon spekuloituun Disneyn työntekijöiden kohteluun ja sosiaaliturvaan”, Holopainen kritisoi.
Hän käyttää kahta kiisteltyä termiä, joista wokeismi liittyy poliittiseen valveutuneisuuteen erityisesti syrjinnän suhteen. Osa arvokonservatiiveista on käyttänyt sitä halveksuvana ilmaisuna, jossa poliittiseen korrektiuteen pyrkiminen katsotaan menevän liiallisuuksiin.
Hyvesignalointi on myös joidenkin arvokonservatiivienkin käyttämä termi, jolla tarkoitetaan yhteiskunnallisten mielipiteiden ilmaisemista siinä tarkoituksessa, että kuulijat pitäisivät puhujaa hyvänä ihmisenä.
Kansainvälisessä uutisoinnissa päätöksen arvellaan liittyneen mustaan Bombi-nimiseen zombiehahmoon, jonka piirsi ensimmäiseksi Carl Barks. Näin arvaa myös Holopainen.
”Ikään kuin yhdessäkään Rosan tarinoista olisi yhtään mitään rasistista tai loukkaavaa! Disneyn päätös on täysin naurettava. Ja kaksinaismoralistinen. Kyseinen lafka kun edelleen varsin näkyvästi romantisoi ja ihannoi vaikkapa merirosvoutta Pirates of the Caribbean -franchisessaan.”
Holopainen pitää päätöstä ongelmallisena myös sananvapauden kannalta.
”Sananvapaus on demokratian ja toimivan yhteiskunnan peruspilari, ja tällaisessa taiteen sensuurissa on ikäviä orwellilaisia vivahteita. Vastaavia esimerkkejä on lähimenneisyydestä valitettavan useita.”
Holopainen antoi vuonna 2014 Don Rosan kanssa yhteishaastatteluja taiteilijan käydessä Suomessa ja piirtäessä Holopaisestakin muotokuvan. Holopainen julkaisi samana vuonna Roope Ankka -aiheisen sooloalbumin.
”Donin puolesta olen hyvin pahoillani. Mutta hän varmasti tiedostaa, että 99,9 prosenttia hänen faneistaan ei tätä päätöstä allekirjoita.”
Don Rosa esittelee piirtämäänsä muotokuvaa Tuomas Holopaisesta vuonna 2014.
HS sai Don Rosalta aiemmin tällä viikolla sähköpostikommentin, jossa taiteilija pohti, miten hänen kaltaisensa sarjakuvakeräilijät reagoivat, kun hänen kokonaislaitostaan Roope Ankan elämä ja teot 1–12 ei voi enää julkaista. Sama koskee kokoelmia, jotka sisältävät Unelmoiden läpi elämän -tarinan.
Suomessa ja esimerkiksi Norjassa Don Rosan albumien myynti on ehtinyt kasvaa, kun viimeisetkin fanit haluavat varmistaa näiden kahden tarinan mukanaolon kokoelmissaan. Sarjat eivät ole Suomessa sinänsä harvinaisuuksia, sillä ne on julkaistu moneen otteeseen. Tarinoiden julkaisuluettelot löytyvät tästä ja tästä linkistä.
Epätietoisuutta on toistaiseksi siitä, koskeeko kielto myös Carl Barksin julkaisuja, joissa Bombi-niminen zombiehahmo esiintyy.
”Ei aavistustakaan”, Don Rosa kirjoitti HS:lle. ”Siitä lähtien kun tilanne kerrottiin, päätin, ettei asia kuulu minulle.”
Ankkalinnan maailmankuva on sinänsä saanut tutkijoilta kritiikkiä jo vuosikymmeniä. Aikoinaan vaikutusvaltainen oli esimerkiksi professori Ariel Dorfmanin ja sosiologi Armand Mattelartin Kuinka Aku Ankkaa luetaan (1972, suomennos 1980).
”Esitimme, että Disney-sarjakuvissa on sortavaa seksuaalisuutta, kolmannen maailman alkuperäisväestöt kuvattiin villeiksi ja idiooteiksi, rikkaudet eivät koskaan synny työläisten vaan aina sijoittajien toimesta ja rikollisuus liitettiin etnisiin vähemmistöihin”, Dorfman tiivisti sisällön The Guardianin vierasesseessään vuonna 2018.
Kirja oli pamflettimainen, kuten Don Rosasta väitellyt tutkija Katja J. Kontturi katsoo väitöskirjassaan Ankkalinna - portti kahden maailman välillä: Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana. Voit lukea väitöskirjan tämän linkin takaa.
Kontturi katsoo, että Don Rosan sarjakuvat ovat hyvin kerroksellisia eivätkä ankat pyri niissä alistamaan tapaamiaan muukalaisia. Rosa piirsi sarjakuvansa tutkijan mukaan 1990-luvun kontekstissa, jossa kolonialistiset ja imperialistiset piirteet nähtiin jo aikansa eläneinä ja poliittisesti epäkorrekteina ilmiöinä.
Disney-yhtiö itse on jo vuosikymmeniä myöntänyt sisältöjensä ansainneen kritiikkiä ja tehnyt muutoksia klassisimpiinkin tarinoihinsa.
Esimerkiksi vuoden 1940 Fantasia-elokuvasta poistettiin rasistiseksi katsottu kohta ennen vuoden 1969 uutta elokuvateatterilevitystä. Sama poisto tehtiin myös vuoden 1991 videojulkaisuun.
”Meillä ei ole asiaan lisättävää eikä virallista lausuntoa. Stories Matter -verkkosivumme saattaa olla hyödyksi”, Disney-yhtiö vastasi HS:n kysymykseen Don Rosa -päätöksestä.
Stories Matter -sivusto antaa esimerkkejä Disney-tarinoista, joiden sisällöissä on ”negatiivisia ja vääriä kuvauksia kansoista ja kulttuureista”.
”Nämä stereotyypit olivat väärin silloin ja ovat väärin nyt”, Disney-yhtiö korostaa.
Disney kertoo ”kuvittelevansa uudelleen tietyt kohtaukset” eli tekevänsä muutoksia. Pääasiallinen keino on kuitenkin pitää sisällöt ennallaan liittäen niihin ohjeistuksia, joissa kerrotaan esimerkiksi Aristokattien, Dumbon ja Peter Panin tarinoissa olevista ”haitallisista stereotypioista”.
Epäselvää on toistaiseksi se, miksi sisällön pitämistä ennallaan ohjeistuslisäyksen kera ei voisi soveltaa myös Don Rosan kahden tarinan osalta.
Tai miksi siistittyjen versioiden lisäksi ei julkaistaisi edelleen alkuperäisversioita, kuten kirjailija Roald Dahlin kustantaja päätti perjantaina sensurointikohun jälkeen.
Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia,joka julkaisee myös Aku Ankkaa.
Lue lisää: Roope Ankka itkettää Don Rosaa ja Nightwishin Tuomas Holopaista (yhteishaastattelu vuodelta 2014).